Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan lausunto Aasian luonnonkatastrofin tutkintaselostuksen johdosta

Kuten tutkintalautakunta toteaa, ulkoasiainministeriö oli toimivaltaisena viranomaisena ensisijaisessa vastuussa viranomaisten toiminnasta tsunamin suomalaisten uhrien avustamiseksi. Ministeriön organisaation välittömässä operatiivisessa vastuussa olleet osat, Bangkokin- ja New Delhin-suurlähetystöt sekä konsulipalveluyksikkö henkilöstöineen, toimivat välittömästi ja itseään säästämättä. Sen sijaan valmius- ja johtamisjärjestelmässä, tiedon keruussa ja kulussa sekä tiedotuksessa esiintyi vakavia puutteita.

Käytännössä kriisin aikaisen viranomaistoiminnan johtamisen otti pääministerin valtuutuksella vastuulleen valmiuspäälliköiden kokous. Valmiuspäällikkökokouksesta tuli koko kriisin ajaksi tiedonvaihdon ja viranomaisyhteistyön keskeinen foorumi. Ulkoministeriön näkökulmasta valmiuspäälliköiden toiminta ja yhteistyö muiden ministeriöiden ja viranomaisten - erityisesti valtioneuvoston kanslian, sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön - sekä muiden keskeisten toimijoiden kuten Finnairin, matkanjärjestäjien ja Suomen Punaisen Ristin kanssa sujui kriisin aikana hyvin.

Ulkoministeriö antoi sisäisen tarkastusyksikkönsä tehtäväksi selvittää ja arvioida ministeriön toimintaa kriisin aikana. Tammikuun 28. päivänä julkaistussa selvityksessä todettiin oleellisilta osiltaan samat puutteet ja ongelmat kuin tutkintalautakunnan selostuksessa. Jo UM:n oman selvityksen julkistamisen aikaan oli ryhdytty moniin toimiin puutteiden korjaamiseksi sekä valmiuden ja johtamisjärjestelmien kehittämiseksi. Tutkintalautakunta toteaakin raportissaan, että ulkoministeriö on ryhtynyt toimenpiteisiin puutteiden poistamiseksi.

Näistä voidaan mainita kriisitilanteiden johtokeskuksen toimintaedellytysten parantaminen, konsulikomennuskuntien perustaminen ja valmiusryhmän toiminnan kehittäminen. Johtokeskukselle on vastikään löydetty riittävät tilat Merikasarmilta, ja niiden teknistä varustamista ja toiminnallisia edellytyksiä valmistellaan parhaillaan virkamiestyöryhmässä. Erityisesti ministeriön viestinnän ja siinä noudatettavien periaatteiden kehittäminen edellyttävät ministeriöltä kuitenkin lisätoimia.

Tämän ministeriössä edelleen jatkuvan työn kannalta tutkintalautakunnan raportti ja sen suositukset ovat arvokas lisä. Ulkoministeriö suhtautuu lautakunnan suosituksiin vakavasti ja aikoo omalta osaltaan varmistaa, että ne otetaan täysimittaisesti huomioon ja toteutetaan asianmukaisesti.

Ajan tasalla oleva koonnos ministeriön jo tekemistä, käynnistämistä ja vireillä olevista toimista tsunamin yhteydessä ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi on tämän tiedotteen liitteenä.

Lisätietoja: alivaltiosihteeri Hannu Himanen, puh. 09 160 55020, konsuliyksikön päällikkö Pekka Hyvönen, puh. 09 160 55739, ja viestintä- ja kulttuuriosaston päällikkö Yrjö Länsipuro, puh. 160 55800

**********************************************

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Hallintoyksikkö

15.6.2005

UM JA AASIAN LUONNONKATASTROFI: TIIVISTELMÄ JATKOTOIMISTA

Ulkoasiainhallinnon toiminnassa Aasian luonnonkatastrofin yhteydessä ilmeni puutteita ja ongelmia, joiden korjaamiseen ryhdyttiin viipymättä kriisin operatiivisen vaiheen jälkeen. Ministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö laati ulkoasiainhallinnon toimintaa Kaakkois-Aasian kriisin eri vaiheissa koskeneen sisäisen selvityksen, joka julkistettiin 28. tammikuuta. Ministeriö antoi toukokuun lopussa tutkintalautakunnan toimenpidesuosituksista lausuntonsa, joka on raportin liitteenä. Tässä muistiossa esitetään tiivis katsaus ministeriön tärkeimpiin jatkotoimiin.

Kriisitilanteiden johtokeskus

Periaatepäätös aiempaa olennaisesti paremmin varustetun johtokeskuksen tiloista tehtiin kesäkuun alussa. Virkamiestyöryhmä jatkaa työtä keskuksen teknisen varustuksen ja toiminnallisten edellytysten varmistamiseksi. Omaa johtokeskustaan kehittäessään UM toimii läheisessä yhteistyössä valtioneuvoston valmiuspäällikköorganisaation ja erityisesti pelastusviranomaisten (sisäasiainministeriö) ja lääkintäalan ammattilaisten kanssa.

Kriisitilanteiden päivystysnumero 0800 0 4444

Puhelintekniikkaa on uudistettu ja puhelinpalvelun vastaamis- ja jonotuskapasiteettia on lisätty kriisitilanteiden varalta. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia käyttää muiden viranomaisten puhelinpäivystyksen resursseja äkillisissä kriisitilanteissa. Käytössä on henkilötietojärjestelmä, jonka tietokanta voidaan tarvittaessa toimittaa muille viranomaisille.

Kriisiviestintä

Viestintä- ja kulttuuriosaston kriisitilanteiden päivystysjärjestelmä on uudistettu ja päivystäjät ovat saaneet asianmukaisen ohjeistuksen ja koulutuksen. Ministeriön verkkosivuille (formin.finland.fi) on sijoitettu kriisitilanteissa aktivoitava osio, joka sisältää sähköiset lomakkeet katoamisilmoituksia ja niiden peruuttamista varten. Näin voidaan vähentää puhelinpalveluun kohdistuvaa painetta. Keskeisten medioiden edustajien (muun muassa STT) kanssa on keskusteltu menettelytavoista, joilla kriisitilanteissa voitaisiin luoda yhteinen tilannekuva.

Edustustot

Edustustojen ohjeistusta ja henkilöstön koulutusta on tehostettu. Edustustot päivittävät valmius- ja evakuointisuunnitelmiaan säännöllisesti ja ovat velvollisia järjestämään ympärivuorokautisen puhelinpäivystyksen. Edustustot laativat suomalaisille matkailijoille suunnattuja matkustusturvallisuuteen liittyviä tiedotteita, jotka julkaistaan ministeriön verkkosivuilla. Ministeriö selvittää loppusyksyyn mennessä edustustoverkkonsa painotuksia ja arvioi kriittisesti riskialtteilla alueilla olevien edustustojen resursseja. Suunnittelussa otetaan huomioon myös matkailijavirtojen merkitys.

Konsulikomennuskunta

Ministeriöön on perustettu 3-4 kokeneesta konsuliasioiden osaajasta muodostettuja valmiusryhmiä, jotka ovat valmiita lähtemään kriisialueelle muutaman tunnin varoitusajalla. Niiden avulla edustustoja tuetaan kriisitilanteissa. Konsulikomennuskunnat toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen perustamien vastaavien ryhmien kanssa.

Sidosryhmäyhteistyö

Ulkoministeriön kumppaneita ovat valtioneuvoston valmiuspäällikköryhmän ohella pelastusviranomaiset (sisäasiainministeriö), keskusrikospoliisi, Suomen punainen risti, matkustusturvallisuuden neuvottelukunta (matkanjärjestäjät, vakuuttajat) ja muut toimijat. Matkanjärjestäjien kanssa on sovittu matkailijavirtoja ja -tietoja koskevan tiedonvaihdon tiivistämisestä. Suomen turistikohteissa toimivat edustustot ovat matkanjärjestäjien yhteisenä kontaktipisteenä.

Valmiusjärjestelmä

Ulkoministeriön uudistettu valmiusryhmä asetettiin ja aloitti toimintansa helmikuussa. Sen vastuulla on varautuminen kriisitilanteisiin ja koko organisaation tehokas osallistuminen valtionhallinnon valmiusharjoituksiin (VALHA). Ulkoministeriö tiivistää yhteistyötään muiden viranomaisten kanssa harjoittelemalla myös erikseen kriisitilanteita. Edustustot harjoittelevat kriisitilanteita yhdessä muiden Pohjoismaiden, EU-maiden ja paikallisten viranomaisten tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

Varhaisvaroitusjärjestelmät

Ulkoministeriö on ollut tiiviisti mukana viranomaisyhteistyössä, jolla kehitetään kansallista luonnononnettomuuksien ja muiden ennalta arvaamattomien tilanteiden varoitusjärjestelmää (LUOVA). Ulkoministeriö on ollut mukana myös parantamassa kansainvälistä yhteistyötä varhaisvaroitusjärjestelmien luomiseksi. Tyynen valtameren olemassa olevan varoitusjärjestelmän lisäksi ollaan luomassa tsunamivaroitusjärjestelmää Intian valtameren alueelle.

EU-yhteistyö ja yhteinen ulkosuhdehallinto

EU-konsuliyhteistyö toimii hyvin yksittäisissä konsulitapauksissa. Suomalaiset voivat saada konsulisuojelua EU:n ulkopuolella minkä tahansa toisen jäsenmaan edustustosta, jos maassa ei ole Suomen edustustoa. Aasian luonnonkatastrofin seurauksena EU-maat ovat tiivistäneet kriisiyhteistyötään. Ne vaihtavat tietoja kriisivalmiudestaan ja suunnitelmistaan ja mahdollisuuksien mukaan laativat yhteisiä evakuointisuunnitelmia. Valmisteilla olevan yhteisen ulkosuhdehallinnon toivotaan lisäävän resurssien yhteiskäyttöä kriisitilanteissa.

Pohjoismainen yhteistyö

Aasian luonnonkatastrofin opetukset ovat olleet toistuvasti esillä pohjoismaisessa yhteistyössä eri tasoilla. Pohjoismaiden ulkoministerit ovat käsitelleet asiaa kevään aikana. Virkamiestyönä on valmistunut esitys yhteisistä toimista valmiuden parantamisesta ja yhteistyöstä paikallisella pohjoismaisten edustustojen tasolla. Esitystä on määrä käsitellä Bornholmin ulkoministerikokouksessa elokuussa. Pohjoismainen ja EU-kriisiyhteistyö täydentävät toisiaan. Yhteistyötä harjoitetaan paikallisella tasolla siinä määrin kuin se tuottaa lisäarvoa kriisivalmiuden kehittämisessä.