Kansainväliset huippukokit inspiroituvat 120-vuotisesta ruisjuuresta

Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4. syyskuuta. Suomalaista ruokaa juhlittiin myös kansainvälisessä kokkikoulutuksessa, kun edustustojen kokit uppoutuivat suomalaiseen ruokakulttuuriin – ja Suomen kansallisruokaan ruisleipään.

Ulkoministeriön järjestämään koulutukseen osallistui Suomen edustustoista 15 kokkia, joilla on useiden vuosien tai vuosikymmenien kokemus alalta, mutta joiden tausta ja koulutus pohjautuvat kansainvälisiin ruokaperinteisiin suomalaisen gastronomian sijaan.

Edustustojen kokkien koulutus sekä panostaminen laadukkaaseen, suomalaiseen tarjoiluun vahvistaa Suomen maakuvaa ja luo puitteet diplomatian onnistumiselle. Lisäksi edustustojen keittiöt ovat etulinjassa elintarvikeviennin tukemisessa. 

”Koulutus antoi minulle uusia ideoita, reseptejä ja yhteyksiä. Tämä oli minun ensimmäinen vierailuni Suomessa, ja olen oppinut paljon paitsi ruoasta myös Suomesta. Koulutuksen myötä pystyn itsevarmemmin arvostamaan suomalaista ruokaperinnettä ruoanlaitossani”, sanoo Nancy James Suomen suurlähetystöstä Nairobista.

Historiallinen ruisjuuri kruunasi kokemuksen

Koulutus tarjosi kokeille sukelluksen suomalaiseen ruokaperinteeseen sekä välineitä menukokonaisuuksien tarinallistamiseen. Tähän annettiin myös konkreettinen työkalu yli 120-vuotiaan suomalaisen taikinanjuuren muodossa.

Historiallinen juuri on peräisin Rantasalmelta, Etelä-Savosta. Juurta käytetään myös osana Haaga-Helian keittiömestarilinjan opetusta. Myös kansainväliset kokit saivat palat kuivattua juurta mukaansa ja useassa edustustossa voidaankin jatkossa tarjota 1900-luvun alussa valmistettuun juureen leivottua leipää.

”Pitää myöntää, että ryhmän vastaanottaminen jännitti hieman, sillä he ovat rautaisia ammattilaisia, joilla on jo useiden vuosien tai vuosikymmenien kokemus alalta. Yhteisissä kokkauspäivissä on kuitenkin käynyt selväksi, että autenttisen suomalaisen ruoan valmistaminen autenttisista suomalaisista raaka-aineista on ollut heille ainutlaatuinen ja opettavainen kokemus. Tekniikoista etenkin pikkelöinti on herättänyt kiinnostusta, sillä se mahdollistaa suomalaisten makujen säilömisen maissa, joissa suomalaisia raaka-aineita ei ole jatkuvasti saatavilla”, sanoo Haaga-Helian lehtori ja kokkikoulutuksen vetäjä Jari Karjalainen.