EU-ministerivaliokunnassa Ukrainan tuki ja EU:n puolustuksen vahvistaminen
EU-ministerivaliokunnan kokouksen aiheina 29. toukokuuta oli Ukrainan tukeminen kohti kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa, EU:n puolustuksen vahvistaminen pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa ja energiatehokkuuden edistäminen.
Ukrainan tukeminen on yksi kolmesta vuodelle 2026 määritetystä valtioneuvoston EU-ennakkovaikuttamisen painopisteestä. EU-ministerivaliokunta kävi Ukrainan tukemisesta kokonaisvaltaisen keskustelun ja täydensi tukemiseen liittyviä ennakkovaikuttamiskantoja eduskunnalle annettavaan E-selvitykseen.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomi sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista ja on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi. Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Suomi korostaa, että EU:n vahvaa poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle sekä materiaaliapua ja humanitaarista apua Ukrainaan tulee jatkaa ja lisätä.
EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) on puolustusyhteistyön mekanismi, jonka avulla halukkaat EU-maat voivat syventää yhteistyötään kriisinhallinnassa, sotilaallisessa suorituskyvyssä ja puolustustarvikkeiden kehittämisessä.
EU:n pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY) osallistuvat maat ovat antaneet toisilleen poliittisia sitoumuksia, jotka ohjaavat sekä EU:n puolustusyhteistyön suuntaa että jäsenmaiden panostusta omaan puolustukseensa eurooppalaisen puolustuksen vahvistamiseksi. PRY-sitoumuksilla ja niiden toimeenpanolla on keskeinen rooli jäsenmaiden puolustuksen ja eurooppalaisen yhteistyön kehittämisessä.
Suomi pitää tärkeänä, että jäsenmaat toimeenpanevat pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön sisältyvät oikeudelliset sitoumukset. Suomi painottaa, että PRY-sitoumusten toimeenpanon tulee edistää EU- ja Nato-maiden toimintakykyä myös pohjoisessa.
EU-ministerivaliokunta kävi myös keskustelun Suomen ennakkovaikuttamislinjauksista energiatehokkuuden edistämiseen. Komissio on ilmoittanut antavansa ehdotuksen loppuvuodesta 2026 energiatehokkuutta koskevasta kehyksestä tulevalle vuosikymmenelle.
Suomen ennakkovaikuttamiskantoja EU:n vuoden 2030 jälkeiseen energia- ja ilmastokehikkoon on muodostettu marraskuussa 2023 ja maaliskuussa 2024 valtioneuvoston E-selvityksillä (E 49/2023 ja E 10/2024).
Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja kahteen neuvoston kokoukseen:
- Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 4.–5.6.
- Epävirallinen koheesioministerikokous 4.–5.6.
Sisäasioiden päivän Schengen-neuvostossa käydään säännönmukainen keskustelu Schengen-alueen yleistilanteesta. Sisäministerit keskustelevat neuvostossa myös Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden tulevasta oikeudellisesta asemasta. Lisäksi neuvostossa jatketaan keskustelua muuttoliikkeen ulkoisesta ulottuvuudesta, jossa aiheena on yhteistyö Somalian kanssa. Neuvostossa on myös tarkoitus hyväksyä päätelmät EU:n huumausainestrategian täytäntöönpanosta.
Oikeusasioiden kokouspäivänä on tarkoitus hyväksyä neuvoston osittainen yleisnäkemys asetusehdotuksesta, jolla perustetaan oikeusalan EU-rahoitusohjelma vuosille 2028–2034. Lisäksi ministerit saavat kokouksessa tilannekatsaukset Euroopan syyttäjänvirastosta sekä oikeudellisista toimista ja vastuuvelvollisuudesta liittyen rikoksiin, joita on tehty Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan.
Epävirallisen koheesioministerikokouksen aiheena on koheesiopolitiikan merkitys tarvittavien kannustimien, kasvunäkymien ja työllisyysmahdollisuuksien luomisessa, jotta Euroopan kansalaiset voivat jäädä, vaurastua ja rakentaa tulevaisuutta kotiseudullaan. Ministerit vaihtavat myös näkemyksiä saaristoalueiden erityishaasteista EU:n tulevan saaristostrategian valossa.
Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Elisa Tarkiainen p. 0295 160 363, yksikön päällikkö Tuuli-Maaria Aalto p. 0295 160 670 ja viestinnän erityisasiantuntija Lauri Heikkinen p. 046 923 5090, valtioneuvoston kanslia