EU-ministerivaliokunnassa Suomen vuoden 2025 EU-ennakkovaikuttamisen prioriteetit
EU-ministerivaliokunta määritteli valtioneuvoston ennakkovaikuttamisen pääprioriteetit Euroopan komission vuoden 2025 työohjelmaan, joka julkaistiin 11. helmikuuta. EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 14. maaliskuuta oli esillä myös Euroopan komission tiedonannot kilpailukykykompassista sekä maataloudesta ja ruuasta. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja neuvoston kokouksiin.
EU ministerivaliokunta linjasi, että valtioneuvoston vuoden 2025 ennakkovaikuttamisen prioriteetit Euroopan komission vuoden 2025 työohjelmaan ovat:
- EU:n monivuotinen rahoituskehys 2028-
- Euroopan kokonaisturvallisuus painottuen puolustukseen, ulkorajojen turvaamiseen ja yleiseen varautumiseen
- Sääntelyn yksinkertaistaminen ja toimeenpanon tehostaminen osana strategisen kilpailukyvyn vahvistamista
Vuoden 2025 prioriteettien ohella ennakkovaikuttamista ohjaavat tammikuussa 2024 linjatut Suomen avaintavoitteet EU-vaalikaudelle (2024 – 2029). Näitä ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen.
Suomi laatii valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti joka vuosi konkreettisen EU-vaikuttamisstrategian. Vuonna 2025 valtioneuvosto laatii jokaisesta kolmesta EU-ennakkovaikuttamisen pääprioriteetista erillisen selvityksen eduskunnalle. Yksittäisiin komission esityksiin otetaan kantaa aina erikseen.
EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös komission (29.1.2025) antama tiedonanto kilpailukykykompassista EU:lle. Komissio antaa myöhemmin varsinaiset ehdotuksensa kilpailukyvyn vahvistamiseksi, joihin Suomi ottaa erikseen kantaa. EU-ministerivaliokunta totesi, että Suomen tavoitteena on globaalisti vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja. EU:n strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Keskiössä ovat etenkin toimivat ja vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat sisämarkkinat.
EU-ministerivaliokunta keskusteli myös komission maataloutta ja ruokaa koskevasta tiedonannosta (19.2.2025), joka visioi sektorin tulevaisuutta vuoteen 2040, ja antaa suuntaa seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan uudistukselle. Tiedonannossa esitetty visio on pitkälti Suomen tavoitteiden mukainen. Suomi ottaa myöhemmin kantaa komission tarkentuviin esityksiin – mukaan lukien EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus osana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä.
EU-ministerivaliokunta linjasi lisäksi Suomen kantoja seuraaviin neuvoston kokouksiin:
- Ulkoasiainneuvosto (17.3.)
- Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (energia) (17.3.)
- Yleisten asioiden neuvosto (18.3.)
- Epävirallinen liikenneministerikokous (17. – 18.3.)
Ulkoasiainneuvoston varsinaisia aiheita ovat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, EU:n ja Yhdysvaltain suhteet, Lähi-idän tilanne ja Iran. Energiaministerit puolestaan keskustelevat kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelmasta sekä EU:n energiavarmuuden tilanteesta. Yleisten asioiden neuvosto valmistelee maaliskuun Eurooppa-neuvostoa ja keskustelee EU:n ja Britannian suhteesta. Varsovassa kokoontuvan epävirallisen liikenneministerikokouksen keskusteluaiheita ovat Euroopan liikenneinfrastruktuurin kaksikäyttöisyyden kehittäminen ja sotilaallisen liikkuvuuden vahvistaminen, sekä liikennealan kyberturvallisuuden vahvistaminen EU:ssa.
Lisätietoja: EU-asioiden erityisavustaja Juuso Kilpinen p. 0295 160 444, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia
EU-ministerivaliokunnan asialista julkaistaan valtioneuvoston verkkosivuilla.