Suomi valmis taloudellisen epävarmuuden aikaan

Kansainvälisen kehityksen heikennyttyä vientimme supistui. Kokonaistuotantomme on arvioitu jopa laskeneen alkukesän aikana. Nyt kasvu näyttää käynnistyneen syksyn aikana uudelleen, vaikkakin hitaana.

Syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen maailmantalouden vaikeudet ovat korostuneet. Tuotanto supistuu tai kasvaa hyvin hitaasti samanaikaisesti niin Yhdysvalloissa, Japanissa kuin Euroopassakin.

Myönteisiä merkkejä on näkyvissä. Suomessa tähän asti hyvänä jatkunut työllisyyskehitys ja kotimarkkinoiden vahva kysyntä ennakoi talouden toipumista. Emme kuitenkaan voi vielä sulkea pois mahdollisuutta, että kansainvälinen kehitys jatkuisi niin heikkona, että Suomen jo orastava kasvu pysähtyisi uudelleen. Elämme taloudellisen epävarmuuden aikaa.

Toisin kuin 90-luvun alussa Suomi on nyt varautunut tilanteeseen. Valtion budjettipolitiikka on voimakkaasti elvyttävää. Kotimarkkinoita vahvistavat erityisesti Euroopan Keskuspankin koronlaskut, joiden jatkumiselle hidastuva inflaatio luo tilaa. Kansantalouden palkkasumma on kasvanut yleiseen talouskasvuun nähden hyvin ja hitaan inflaation oloissa ostovoiman kehitys on ollut vahvaa.

Elvytys ei olisi nyt mahdollista, jos valtiontalouden liikkumavara olisi syöty hyvinä vuosina tai jos Suomen inflaatiota ei olisi mm. onnistuneen tulopolitiikan keinoin saatu pysäytettyä. Työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä harjoitettu tulopolitiikka on taas kerran näyttänyt kyntensä.

Budjettipolitiikan pitkästä linjasta ei vallitse epäselvyyttä. Julkisen talouden pohjaa on edelleen vahvistettava talouskehityksen elpyessä. Maamme väestön vanhetessa on tärkeää alentaa valtion velkaa ennen kuin suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle supistaa veropohjaa ja lisää palvelujen sekä tulonsiirtojen tarvetta.

Työllisyydestä on huolehdittava

Työllisyys on jatkanut kasvuaan ja työttömyysaste on marraskuuhun saakka ollut joka kuukausi edellisvuotista matalampi. Tiedot viennin elpymisestä ja kotimarkkinoilta antavat perusteita varovaiselle optimismille.

Kun työttömyys saattaa ensi keväänä kääntyä väliaikaiseen kasvuun myös Suomessa, on jatkettava ponnisteluja työttömyyden vähentämiseksi edelleen.

Nopeasti muuttuvan maailmantalouden oloissa talouspolitiikalta vaaditaan nopeaa reagointikykyä. Kokemukset talousarvioesityksen ylimääräisestä tarkistuksesta marraskuussa olivat myönteisiä. Marraskuussa lisättiin voimavaroja aktiiviseen työllistämispolitiikkaan ja sovittiin, että työllistämistoimien riittävyyttä arvioidaan uudelleen kevään 2002 määrärahakehyskäsittelyn yhteydessä.

Vuoden 2003 talousarviokäsittelyn siirtäminen myöhäisemmäksi pienentää osaltaan päätöksenteon ja toimenpiteiden välistä viivettä.

Työllisyyden edistämiseksi talouspolitiikan nopeaa toimintavalmiutta pidetään yllä, kunnes maailmantalouden näköalat selkiävät.

Hyvinvointiyhteiskunta laajenee ja syvenee

Laman aikaiset ja jälkeiset vuodet olivat hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen aikaa. Julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen rahoituspohja oli turvattava. Vastuullisen ja pitkäjänteisen taloudenhoidon turvin meillä on jälleen ollut mahdollisuus myös kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Hallitus on painottanut uudistuksia siten, että ne parantavat mahdollisimman tarkasti syrjäytymisuhan alla elävien kansalaisten asemaa. Palvelujen osalta on toteutettu maksuton esiopetus 6-vuotiaille, hammashuoltoa on laajennettu, lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen sekä huumeiden vastaisen työn voimavaroja on lisätty. Tulonsiirtojen osalta työttömyysturvaa on parannettu, kansaneläkettä korotettu, eläketuloa saavien ylimääräistä sairasvakuutusmaksua alennettu ja veteraanien etuuksia lisätty.

Osaamista on kehitetty vahvasti. Kuntien opetustoimen valtionosuuksia on lisätty. Ammattikorkeakoulujen toimintaa on vahvistettu. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia on lisätty.

Kuntien taloustilannetta parantavat useat vuoden 2002 alusta voimaan tulevat uudistukset, joilla turvataan erityisesti heikommin pärjäävien kuntien mahdollisuuksia järjestää laadukkaat kunnalliset palvelut. Arvonlisäveron palautusjärjestelmästä luopuminen sekä kuntien yhteisövero- ja tasausjärjestelmän uudistaminen ovat merkitykseltään miljardiluokkaa.

Tulevan vuoden haasteet

Työttömyyden alentaminen on edelleen yhteiskuntapolitiikan päätavoite. Työpaikan saaminen lisää taloudellisia mahdollisuuksia, luo sosiaalisen turvaverkon ja parantaa elämän hallintaa. Työllisyyden edistäminen on tehokkain tapa ehkäistä syrjäytymistä.

Työllisyyden rinnalla korostuu osaamisen vahvistaminen. Suomi ja suomalaiset pärjäävät kovassa kansainvälisessä kilpailussa osaamalla ja kehittämällä nykyisiä vahvuuksiamme.

Kaikki eivät voi huolehtia toimeentulostaan tyydyttävällä tavalla. Pitkittyvä työttömyys, syrjäytyminen, sairaudet, lähimmäisten kuolema ja henkiset vaikeudet voivat nujertaa ahkerimmankin raatajan. Usein apua tarvitaan vain hetken, mutta yhteiskunnan on kannettava vastuunsa ongelmien pitkittyessäkin.

Pyydän tukea erityisesti kolmeen hankkeeseen, joilla voidaan yhteiskunnan kaikkein heikompien vaikeuksia lievittää ja asemaa kohentaa.

Syksyn kuluessa on nostettu useassa eri yhteydessä esiin syrjäytymisuhan alla elävien nuorten tilanne. Aivan liian moni nuori keskeyttää opintonsa ja koulutuksensa. Tämä antaa heikot lähtökohdat osaamiseen perustuvalle tulevaisuudelle. Työmarkkinajärjestöt ovat ottaneet tämän haasteen vastaan. Vuonna 2002 käynnistyy nuorten syrjäytymistä ehkäisevä yhteistyöhanke. Koulumuotoisen oppimisen rinnalle tarvitaan oppisopimuskoulutusta, käden taitojen kehittämistä ja vaikeuksien takana olevien syiden selvittämistä.

Asunnottomien aseman kohentamiseksi tehtyä työtä kunnioittavan Arvo Kustaa Parkkilan patsaan julkistamistilaisuudessa kaksi viikkoa sitten ehdotin
pääkaupunkiseudun kunnille erityistä ohjelmaa asunnottomille tarkoitettujen tukiasuntojen rakentamiseen. Kaupunginjohtajat ovat osoittaneet kunnioitettavaa joulumieltä ja vastanneet esitykseeni myönteisesti. Valtio on valmis tulemaan mukaan omalla rahoitusosuudellaan. Pyydän myös Raha-automaattiyhdistystä mukaan hankkeeseen. Päättäväisesti toimien voimme vuosittain supistaa asunnottomien määrää jopa tuhannella henkilöllä.

Ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi eduskunnassa ja oikeusministeriössä on valmisteilla useita hankkeita. Yleistä velka-armahdusta ei ole tulossa, mutta kohtuuttomia korkoja leikkaamalla, velkajärjestelylainsäädäntöä kehittämällä ja rajoittamalla ulosottokelpoisuutta voimme päästä tilanteeseen, jossa ylivelkaantuneet pääsevät jälleen osallistumaan yhteiskuntamme rakentamiseen täysipainoisesti ilman, että lainojen takaisinmaksumoraali kohtuuttomasti höltyy. Pankkiyhdistys selvittää pyynnöstäni pankkien vastaantulomahdollisuuksia.

Maailma tarvitsee yhteistyötä

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin vahvistivat kouriintuntuvasti turvallisuusuhkiemme muuttuneen. Yksikään maa tai kansa ei ole kansainväliseltä terrorismilta täysin suojassa. Terrorismin vastainen taistelu onkin meidän kaikkien yhteinen asia.

Yhdysvaltain, Venäjän ja Euroopan unionin yhteistyön merkitys on korostunut terrori-iskujen tekijöiden vastaisessa operaatiossa. YK:n asema kansainvälisen turvallisuuden ylläpitäjänä on vahvistunut, mistä voimme olla vain tyytyväisiä.

Afganistanin kansa on kärsinyt vuosikymmeniä sodista ja sekasorrosta. Taleban -hallinnon aikana väestön, erityisesti naisten, ihmisoikeuksia loukattiin räikeästi. Afganistanin väliaikaisen hallinnon ja koko kansan tukeminen on juuri nyt kaikkein tärkeintä. Laaja kansainvälinen humanitaarisen avun toimitusoperaatio on käynnistynyt. YK käynnistelee parhaillaan kaksivaiheista rauhanturvaoperaatio, johon myös Suomen on tarkoitus osallistua.

Lähi-idän tilanne on yhä huolestuttavampi. Keskeinen ongelma on jatkuva väkivallankierre ja osapuolten välinen luottamuspula. Suomi on Euroopan unionin jäsenenä korostanut tasapuolista suhtautumista kriisin osapuoliin; vakavassa tilanteessa jokaisen on kannettava vastuunsa ja väkivallan lopettaminen on välttämätöntä. Tämä edellyttää päättäväisiä toimia sekä palestiinalaishallinnolta että Israelin hallitukselta.

Rauhan on perustuttava YK:n päätöslauselmiin 242 ja 338 ja siihen, että vahvistetaan ja tunnustetaan Israelin peruuttamaton oikeus elää rauhassa ja turvassa kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja että perustetaan elinkelpoinen, itsenäinen ja demokraattinen Palestiinan valtio sekä lopetetaan palestiinalaisalueiden miehitys.

Suomen suhteet naapurimaihimme vilkastuivat kuluneena vuonna. Yhteydet Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa olivat tiiviit. Keskusteluissa Venäjän presidentti Putinin ja pääministeri Kasjanovin kanssa edistettiin maidemme välisiä konkreettisia kaupallistaloudellisia hankkeita. Erityistä huomiota kiinnitettiin rajaliikenteen sujuvuuteen, jossa riittää jatkuvasti parannettavaa. Tulevana vuonna tullaan järjestämään Suomen ja Venäjän välinen metsähuippukokous Moskovassa. Suomen toimiessa Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajana tiivistettiin sekä Pohjoismaiden yhteistyötä Euroopan unionissa että Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisiä suhteita.

Euro korvaa markan

Vuoden vaihteessa otetaan käyttöön eurosetelit ja kolikot. Euro-käteinen tuo unionin sisämarkkinat konkreettisella tavalla näkyviin arkipäivän elämässä helpottaen kansalaisten ja yritysten toimintaa euro-alueella. Uuden valuutan käyttöönotto on valtava ponnistus. On paikallaan antaa suuri kiitos kaikille niille, jotka ovat edesauttaneet hyvin sujuneita valmisteluita.

Eurokäteisen käyttöönotto on tärkeä virstanpylväs Euroopan yhdentymisessä. Vuonna 2002 katseet suuntautuvat jo eteenpäin Euroopan unionin tulevaisuuden rakentamiseen. Alkuvuodesta 2002 aloittaa työnsä Euroopan unionin tulevaisuutta pohtiva laajapohjainen valmistelukunta eli tulevaisuuskonventti.

Unionin 15 jäsenmaan ja jäsenyyttä hakeneiden maiden edustajista koottu konventti valmistelee esityksiä siitä, millä tavoin laajentuvan Euroopan unionin toimintaa voitaisiin tehostaa ja samalla selkeyttää. Konventti tarvitsee onnistuakseen uusia ajatuksia ja palautetta kansalaisyhteiskunnalta kaikkialta jäsenmaista.

Alkava vuosi on tärkeä Euroopan unionin laajentumisen kannalta. Liittymisneuvottelut 12 unionin jäsenyyttä hakeneen maan kanssa ovat edistyneet hyvin. Suomi pyrkii osaltaan edesauttamaan sitä, että liittymissopimukset allekirjoitetaan jäsenyysedellytykset täyttävien hakijamaiden kanssa vuoden 2002 loppuun mennessä. Unionin laajentuminen lähivuosien aikana Keski- ja Itä-Eurooppaan vahvistaa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamista maanosassa ja luo entistä paremmat edellytykset kaikkien eurooppalaisten hyvinvoinnin parantamiselle.

Euroopan unionin Pohjoinen ulottuvuus vahvistui kuluneen vuoden aikana. EU:n komissio ja kansainväliset rahoituslaitokset sitoutuivat aiempaa selkeämmin konkreettisten hankkeiden toteuttamiseen. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n ja EU:n komission johdolla on valmisteltu laajaa Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastoa, johon myös Suomen hallitus on osoittanut 10 miljoonaa euroa. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusohjelman avulla voidaan hallita aiempaa tehokkaammin lähialueidemme ympäristöriskejä.