Valtiosihteeri Jukka Salovaaran avauspuheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 2025

"Elämme poikkeuksellisen vahvassa kansainvälisessä murroksessa. Tässä vaativassa toimintaympäristössä tarvitaan vahvaa ulkoasiainhallintoa Suomen intressien ajamiseen", sanoo valtiosihteeri Jukka Salovaara suurlähettiläskokouksen avauspuheenvuorossaan.

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisat kollegat, hyvät suurlähettiläät,

Tervetuloa vuoden 2025 suurlähettiläspäiville. On hyvä, että olemme jälleen koolla ja meillä on mahdollisuus katsoa tulevaan vuoteen. Keskustella vahvassa muutoksessa olevasta kansainvälisestä tilanteesta.

Analyysiä kansainvälisestä tilanteesta kuulemme tarkemmin ministereiden ja valtiojohdon puheenvuoroissa.

Jälleen kerran, haluan kiittää teitä hyvästä työstä ja vaikuttamisesta. Teitä tarvitaan. Ensiarvoisen tärkeää kaiken muun työn ja vaikuttamisen ohella on raportointi. Siinä päälliköillä on erityinen vastuu. Oleellista on, että näkemyksenne on ulkopoliittisen johdon käytössä reaaliaikaisesti. Valppaus on valttia.

Ulkoasiainhallinnon uudistus on vakiintunut hyvin kuluneen vuoden aikana. Uudistuksen myötä meillä on tehokkaampi ja yksinkertaisempi johtorakenne. Hajanaisia toimintoja on koottu yhteen. Henkilöresurssien käyttö on entistä joustavampaa ja sitä tehdään vahvasti priorisoivalla otteella. Osastopäälliköt ovat vahvemmin osa ministeriön johtamisen ydintä. Yksi näkyvä muutos on vahvalla yritysmaailman osaamisella rekrytoitu uusi henkilöstöjohtajamme.

Toki uusi järjestelmä aina vaatii harjaantumista, mutta olemme löytäneet oikean mallin. Ulkoasiainhallinnon uudistus on onnistunut ja haluan kiittää kaikkia siitä, että olemme yhdessä vieneet uudistusta eteenpäin. Tulevaa työtä on vakiinnuttaa menettelyt, joilla edustustojen henkilöstöresursseja arvioidaan ajassa ja katsotaan, että tekijät ovat siellä missä heitä eniten tarvitaan.

Myös vienninedistämisen uudistaminen on pian maalissa. Tällä uudistuksella saamme tehokkaamman ja vaikuttavamman vienninedistämiskoneiston ulkomailla, kun toiminta on saman katon alla. Tämä on oikea suunta, kun elämme vahvan geopolitisoituneessa toimintaympäristössä, jossa kauppa ja politiikka kulkevat yhdessä. Teillä on edessänne merkittävä työsarka maajohtajina, kun huolehditte uudistuksen toimeenpanosta kentällä. 

Haluan toivottaa Business Finlandin ulkoministeriöön siirtyvät vahvat asiantuntijat tervetulleiksi taloon. Teitä arvostetaan. Teitä tarvitaan.

Pidetään katse olennaisessa: Suomi tarvitsee enemmän vientiä, jotta talous saadaan tukevammalle pohjalle.

Arvoisat kollegat,

Tiedämme kaikki, että elämme hyvin vaikeassa taloustilanteessa, jossa valtion pitää säästää. Olemme ulkoministeriössä tehneet valintoja – säästöt on painotettu Helsinkiin, koska edustustokenttä on haluttu pitää toimintakykyisenä. Arvaamattomassa maailmassa on tärkeää, että Suomella on kattava edustustoverkko.

Valinta näkyy henkilöstön määrässä. Vuosina 2024 ja 2025 ulkoministeriön väkeä kotimaassa on vähennetty seitsemän prosenttia. Tulevien vuosien säästöpaineiden johdosta näkymämme on noin kymmenen prosenttia pienempi henkilöstö, jotta olisimme kentällä riittävän vahvoja.

Mutta sekin tosiasia pitää kohdata, että viimeisimmästä säästökierroksesta emme selviä karsimatta toimipisteitä ulkomailla. Tätä on pyritty välttämään, sillä vakaumuksella, että emme voi samalla puhua globaalin etelän kuuntelemisesta ja samalla himmentää läsnäoloamme maailmalla. Pyrimme kuitenkin löytämään ratkaisut, joilla olemme jatkossakin vahvasti läsnä yhä monimuotoisemmassa ja vähemmän Eurooppa-keskeisessä kansainvälisessä järjestelmässä.

Osana valtioneuvoston arkea on katsoa mitä toimintoja hoidetaan ministeriöissä ja mitä yhteisesti valtioneuvoston kansliassa. En itse näe, että ulkoministeriölle olisi olennaista kuka arkiset palvelut tuottaa, vaan olennaisia ovat valtion toimintakyky ja tuloksellisuus. Onko riittävä toimintakyky, joka kattaa myös ulkoministeriön toiminnan vaativat kansainväliset tarpeet.

Tällä hetkellä arvioitavana on viestinnän järjestäytyminen. Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin järkkymisen myötä on erityisen tärkeää, että Suomen ulkopoliittinen ääni tulee kuuluviin. Kuten olemme myös viime viikkoina nähneet, sille on erityistä tarvetta.

On yksi asia järjestää palvelut ja toimintaedellytykset Helsingin ydinkeskustassa ja toinen vaativampi kokonaisuus on, miten toiminnot järjestetään kansainvälisessä verkossa, jossa toimintaympäristöt ovat erityisen haastavat, välillä jopa vihamieliset. Ulkoministeriön ratkaisujen pitää toimia Moskovassa ja Pekingissä. Ei riitä, että ne toimivat Senaatintorilla.

Näen, että pragmaattinen järjestäytymistapa olisi se, että ulkoministeriö hoitaa valtion toiminnot, kun ollaan maan rajojen ulkopuolella ja toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tähän suuntaan menemme nyt vienninedistämisen kanssa.

Arvoisat suurlähettiläät,

Monet teistä tekevät työtä hyvin haastavissa toimintaympäristöissä. Osa teistä toimii kaupungeissa, joita säännöllisesti pommitetaan. Te toimitte esimerkillisesti kovissa paineissa. Mietin erityisesti Kiovaa, Teherania, Tel Avivia, Ramallahia, Bagdadia, Beirutia. Suomalaisdiplomaatit eivät jätä toimipaikkojaan, kun paineet kasvavat.

Mutta samalla on tosiasia, että emme ole uutisotsikoissa Kiovan tai Teheranin onnistumisten, vaan Lissabonin vaikeuksien kautta. Olemme nyt lyhyessä ajassa toista kertaa olleet tilanteessa, jossa päällikön toimikausi on keskeytetty kesken kauden. Se ei johdu siitä, että ongelmatilanteet olisivat lisääntyneet, vaan se johtuu siitä, että kynnys tehtävän päättämiselle on matalampi.

En voi luvata, ettei ongelmia koskaan olisi, mutta sen voin todeta, että kaikkiin ongelmatilanteisiin puututaan. Epäkohtiin puututaan nykyistä herkemmin. Se heijastaa yhteiskunnan yleistä muutosta. Tämä on oikein ja tervetullut muutos.

Rakennamme yhdessä luottamusta, että järjestelmä toimii. Henkilöstöllä pitää olla tehokkaita tapoja kiinnittää johdon huomio epäkohtiin. Jos koetaan, että on mentävä julkisuuden kautta, niin se on epäonnistuminen. Meillä pitää olla järjestelmä, jossa ongelmat hoidetaan tehokkaasti, kaikkia osapuolia kuullen, kaikkien oikeusturvaa kunnioittaen ja tietosuojasta huolehtien.   

Teillä on päällikköinä vastuu siitä, että edustustomme ovat toimintakykyisiä ja hyvin johdettuja. Samalla on tärkeää, että tukeanne vahvistetaan. Ollaan aikaisin myös paikan päällä, jotta ongelmatilanteet eivät pahene. Samalla kun lähettiläiltä vaaditaan paljon, meidän on tuettava teitä paremmin. Kertokaa, miten voimme Helsingistä käsin tukea teitä johtamistyössänne.

Hyvät suurlähettiläät,

Elämme poikkeuksellisen vahvassa kansainvälisessä murroksessa. Euroopan turvallisuutta rakennetaan Ukrainassa. Eurooppa hakee vahvempaa ääntä ja toimintakykyä. Kansainväliset normit haastetaan. Maailman voimakeskukset muuttuvat. Eivätkä kestävän kehityksen ja ilmastonmuutokset haasteet ole kadonneet minnekään. Tässä vaativassa toimintaympäristössä tarvitaan vahvaa ulkoasiainhallintoa Suomen intressien ajamiseen.  

Yksi tapa kantaa kansainvälistä vastuuta on YK:n turvallisuusneuvostossa, johon Suomi on ehdolla kaudelle 2029–2030. Se on meille yhteinen hanke.

Arvon kollegat,

Tapoihimme kuuluu edesmenneiden suurlähettiläiden muistaminen ja elämäntyön kunnioittaminen. Vuoden aikana joukostamme ovat poistuneet: Johannes Bäckström, Jaakko Laajava, Osmo Lares, Markus Lyra ja Rauno Viemerö.

Nousemme ylös ja kunnioittamme heidän muistoaan hetken hiljaisuudella.

Kiitos.