Skip to content
Government and ministries
Media

Ministeri Ville Skinnarin puhe suurlähettiläskokouksessa 23.8.2021

Ulkoministeriö
23.8.2021 13.55
Puhe

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kollegat, Pitkään aikaan ei ole tuntunut näin mahtavalta olla suomalainen! Vaikka Tokiosta ei kultaa tullutkaan, olemme tähän asti selvinneet koronasta palkintosijoille. Tämä hetki on kiitos sitkeästä työstä. Samalla tämä on hetki, jolloin katsomme eteenpäin.

Kiitos teille ja tiimeillenne jaksamisesta ja kovasta työstä vaikeissa olosuhteissa, erityisesti edustustoissa. Koronavuosi on vahvistanut käsitystäni, että ulkomaanedustustot ovat poikkeusaikoina korvaamattomia antureita globaalin keskustelun hahmottamiseksi. Edustustojen työ huoltovarmuuden puolesta, kansalaisten avustamiseksi, kotimaan päätöksenteon tueksi ja yritysten markkinamahdollisuuksien kartoittamiseksi on ensiarvoisen tärkeää.

Teemme oikein laajentaessamme edustustoverkkoa tällä hallituskaudella. Edustustot ovat maailmalla suomalaisen yhteiskunnan silminä, korvina ja tekevinä käsinä. Odotukset ovat korkealla. Dohan ja Dakarin edustustojen avaaminen tuo meille uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia velvoitteita. Edustustojen avaaminen tulee perustella aina saavutetuilla hyödyillä suomalaisille veronmaksajille.

Suomi on pärjännyt pandemian hoidossa kansainvälisesti vertaillen hyvin ja tästä meidän tulee olla tyytyväisiä. Onnistuminen on parhaimmillaan meille suuri mahdollisuus. Ongelmiakin on ollut – siilomaisuus on vaikeuttanut tekemistä ja heijastunut epäselvänä viestintänä etenkin kansalaisten ja yritysten suuntaan. Keskeisin oppi korona-ajalta onkin ollut tarve sektorirajat ylittävälle ajattelulle, toiminnalle, ja etenkin toteutukselle, niin valtionhallinnon kesken, kuin UM:n sisälläkin. Kaiken keskiössä tulee olla ratkaisukeskeisyys. 

Pandemia on opettanut myös sen, että meillä on vielä opittavaa asioiden priorisoinnissa ja isojen kokonaisuuksien johtamisessa, kuten ilmasto- ja digitalisaatiokysymyksissä. Vain siten voimme todella erottautua eduksemme globaalisti.

Meillä on myös aitiopaikka havaita muutoksia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kyky ennakoida ja reagoida nopeasti on välttämätön edellytys pärjätä maailmassa, jossa pysyvää on vain muutos. Meidän tulisikin siirtää raportointimme painopistettä rohkeasti ennakointiin ja analyysiin, ja ottaa osaa kansalliseen keskusteluun. Tässä lähetystöjemme rooli on keskeinen.

Suurlähettiläinä teidän tulee tuntea asemamaanne kuin omat taskunne, mutta yhtä tärkeää on tuntea koko Suomi. Meidän tulee jalkautua entistä enemmän esimerkiksi maakuntiin ja huomioida monipuolisesti suomalaisten yritysten tarpeet myös Helsingin päätöksenteon kuplan ulkopuolella.

Tietoturva-asiat huomioiden, kannustan teitä tarjoamaan edustustojen koko potentiaalin elinkeinoelämämme ja koko yhteiskunnan käyttöön. Asiakkaamme ovat yksiselitteisesti Suomi ja suomalaiset. Tässä työssä teillä on aina minun tukeni.

Epäonnistumisiakaan ei tarvitse pelätä! Thomas Edisonia mukaillen; mehän emme ole itse asiassa koskaan ulkoministeriössä epäonnistuneet; olemme vain onnistuneesti löytäneet lukuisia tapoja, jotka eivät toimi!



Kaikkein tärkeintä juuri nyt on, että Suomi saadaan liikkeelle! Talous kasvaa sekä ulkomailla että kotimaassa ennätyksellistä vauhtia. Meidän tehtävämme on yhdessä varmistaa, että Suomi pääsee tästä osalliseksi ja noin kahden prosentin kestävälle kasvu-uralle koko tulevaksi vuosikymmeneksi. Vain näin pystymme turvaamaan hyvinvointimme.

Onnistuaksemme meidän on kasvatettava vientimme arvoa selvästi. Pääsy läheisten verrokkimaidemme tasolle - eli nykyisestä 40:stä noin 60 prosenttiin bruttokansantulosta - pitää olla meidän yhteinen tavoitteemme. Kevään kehysriihessä hallitus kirjasikin kunnianhimoiset tavoitteet viennin ja kansainvälistymisen toteuttamiseen.

Elvytysmiljardit ovat nyt jaossa ja meidän tulee olla etulinjassa tarjoamassa erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation ratkaisuja. Aikaa ei ole hukattavaksi. Meillä on vain parin vuoden aikaikkuna päästä kunnolla mukaan elvytyksen avaamiin mahdollisuuksiin. Siksi meidän tulee nyt rakentaa asiakaslähtöisiä tarjoamia kaikkiin ilmansuuntiin. Sijaintimme voi olla tässä myös vahvuus.

Alueosastot ja edustustot ovat tehneet erinomaista työtä todellisen kysynnän ja liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseksi. Lämmin kiitokseni siitä, mutta tämä ei vielä riitä. Todellinen työ on vasta alkanut. Mahdollisuuksia syntyy ja markkinoita jaetaan juuri nyt uudelleen. Meidän tehtävämme on yhdessä yritystemme kanssa luoda tuloksia!

Etulinjassamme on nyt enemmän resursseja kuin pitkään aikaan. Meillä on 20 uutta vienninedistämisen ammattilaista maailmalla ja myös Business Finland on vahvistanut omaa verkostoaan. Uudelleen järjestelty Kauppapoliittinen osasto aloittaa ensi viikolla, TF-tiimiä vahvistetaan ja Business to Government -alustaa muokataan aidoksi vientitoimintojen tekijäksi. Myös asemamaittenne Team Finland-suunnittelua muokataan paraikaa strategisemmaksi. Vahvistamme näin yritysvetoisuutta ja olemme entistäkin asiakaslähtöisempiä.

Ilmasto- ja teknologiamurroksen ymmärtämisen pitää olla ministeriömme ytimessä. Niissä on Suomelle suuri potentiaali ja mahdollisuus toimia aidosti kokoamme suurempina maailmalla.

Olen pyrkinyt omalla toiminnallani näyttämään esimerkkiä haasteista huolimatta. Tein alkukesästä ”täsmäiskuja” keskeisille markkinoille ja syksyn aikana jatkamme samaan malliin. Asema ensimmäisten joukossa on taannut uusia avauksia kaikkialla. Haluan esittää erityiset kiitokset edustustoillemme Kazakstanissa, Venäjällä, Koreassa ja Yhdysvalloissa vierailujen erinomaisesta pohjustamisesta ja järjestelyistä.

Pyysin elinkeinoelämän edustajia hiljattain listaamaan maita, joissa olisi erityisen tärkeää vierailla juuri nyt. Tämä lista täydentää hyvin jo saamiamme esityksiä auttaen syksyn ohjelman suunnittelussa. Kehotan teitä kaikkia myös miettimään, kuinka hyödyntää luovasti korkean tason puheenjohtajuuksiamme ja muita luottamustehtäviä taloudellisten intressiemme edistämiseen.

Annan esimerkin syksyllä alkavasta Barentsin Euro-Arktisen neuvoston puheenjohtajuudesta, joka on meille paitsi poliittisesti tärkeä, myös erinomainen tilaisuus vahvistaa kiinnostusta pohjoisten markkinoiden mahdollisuuksiin. Tavoitteeni on järjestää kiertotalouteen ja jätehuoltoon keskittyvä korkean tason investointiseminaari puheenjohtajakautemme aikana. Samat teemat löytyvät myös Venäjän Arktisen Neuvoston puheenjohtajuudesta ja antavat tilaisuuden etsiä synergioita näiden välillä.

Vastaavia mahdollisuuksia löytyy varmasti muitakin.

 

Euroopan komission alkukeväästä julkaisema tiedonanto viitoittaa EU:n kauppapolitiikan suuntaa tulevina vuosina, ja siihen sisältyvä avoin strateginen autonomia määrittää kauppapolitiikkamme linjaa. Sen mukaisesti kauppapolitiikan on oltava avointa, kestävää ja määrätietoista. Siinä on vahva monenvälinen, vihreä ja digitaalinen painotus.

 

Suomen näkökulmasta painotukset ovat oikeita ja tavoitteet kannatettavia. On tärkeää, että EU säilyy avoimena kaupalle ja investoinneille, mutta samalla kauppaa vääristäviin käytäntöihin on pystyttävä puuttumaan. Pidimme siitä tai emme, uskottavuus suurvaltakilpailun luonnehtimassa toimintaympäristössä vaatii työkalupakiltamme porkkanan lisäksi mahdollisuutta myös kepin käyttöön.         

 

Vihreään kasvuun ja digitaaliseen siirtymään liittyvät tavoitteet ovat Suomelle keskeisiä, ja nämä huomioidaan strategiassa kattavasti. Tätä painotusta meidän on syytä hyödyntää tehokkaasti, jotta osaamisemme ja innovaatiot pysyvät vauhdissa mukana. Meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota teknologioihin, joissa taloudelliset ja turvallisuusintressimme risteävät. 5G/6G on näkyvin esimerkki tästä, mutta sama pätee moneen muuhun huippuosaamisemme alaan. Suurvaltakilpailun johdosta strategisuuden ja vientivalvonnan rooli tulee kasvamaan.     

 

Kestävän kehityksen vahvistaminen Unionin kauppapolitiikassa on niin ikään välttämätöntä. On kuitenkin varottava, ettei kauppasopimuksia kuormiteta kohtuuttomasti kaupan ulkopuolisilla vaatimuksilla. Kun kestävyyden nimissä kuitenkin asetamme ehtoja markkinoillepääsylle, meidän tulisi sitoutua tukemaan kauppakumppaneitamme niiden täyttämisessä. Siten voidaan edistää hyvää sääntelyä globaalisti.

On pidettävä mielessä, ettei kilpailukykyä voi perustaa vain kaupan suojatoimien tai markkina-avausten varaan. Kilpailukyvyn aito vahvistaminen vaatii toisiaan tukevia toimia monilla eri politiikkalohkolla, esimerkiksi teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa. Tässäkin holistinen, siilot ylittävä toimintapa on keskeistä.

Uusi kauppastrategia tarjoaa hyvän pohjan EU:n kauppapolitiikalle, kunhan pidetään huolta, etteivät protektionistiset trendit pääse liiaksi vallalle. Kannan tiettyä huolta siitä, etteivät jäsenmaat löytäneet Neuvostossa yksimielisyyttä strategiaa koskevista päätelmistä. On tärkeää muistaa, että kauppapolitiikalla ei voi ratkaista kaikkia ongelmia. 

 

    

Korona on aiheuttanut valtavaa kärsimystä heikoimmin pärjäävissä maissa. Etenkin lasten ja nuorten tilanne on hyvin huolestuttava ja myös ruokaturva on aiempaa huonommissa kantimissa. Yli 370 miljoonaa lasta jäi koulusulkujen vuoksi ilman kouluruokailua, joka on usein heidän ainoa ravinnonlähteensä. Nälkätilanne esimerkiksi Etiopiassa tai Jemenissä on hyvin vakava.

Ensi kuun YK:n ruokaturvahuippukokous on tässä suhteessa vedenjakaja. Itse aion tuoda esiin Suomen tarjontaa kouluruokailun mallimaana ja olen osallistumassa huippukokoukseen Maailman ruokaohjelma WFP:n kouluruoka-erityislähettiläänä.

Kehitysyhteistyö on jatkossakin kovan paineen alla etenkin luonnonolojen ja konfliktien vuoksi. Tilanne lukuisissa maissa on erittäin vaikea ja jatkuvan tarkkailumme alla. Keskeytimme viime viikolla kehitysyhteistyön Afganistanissa, mutta humanitaarinen, elämää pelastava, työmme jatkuu. Olemme saavuttaneet onnistumisia, mutta kohdanneet myös pettymyksiä.

Olen ylpeä siitä, että hallituksemme on pystynyt pandemiankin keskellä nopeasti reagoimaan kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarpeisiin. Suomen kehitysyhteistyön tukimuodot ja humanitaarinen apu ohjataan jatkossakin vain ja ainoastaan siviilien, eli tavallisten naisten, miesten ja lasten auttamiseen.

Teemme tätä työtä siksi, että pyrimme ratkaisemaan vaikeimpiakin ongelmia. Kuten hallitusohjelmassa kirjoitimme, kehityspolitiikka on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Viime aikojen tapahtumat Afganistanissa todistavat tämän tosiasian. Humanitaarisen avun tarve maailmassa on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan. Yksin ilmastonmuutosta ja pandemiaa emme tästä voi syyttää. Siksi YK:n ja kansainvälisen yhteistyön rooli on tärkeämpää kuin koskaan. Myös Euroopan Unionin tulee parantaa yhteistä tekemistään.

Suomi tunnetaan maailmalla vankkumattomasta tuestaan naisten oikeuksien edistämiseksi sekä työstämme koulutuksen, vammaisasioiden ja vähemmistöjen oikeuksien parissa. Vaatii suurta osaamista viedä näitä asioita läpi tilanteessa, jossa jopa jotkin länsimaat kyseenalaistavat arvomme. Arvojen, demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen ei todellakaan ole helppo tehtävä. Silti niiden puolesta pitää jaksaa taistella.
 

Asenteet ilmastonmuutoksen torjuntaa kohtaan ovat vauhdilla muuttumassa ja hyvä niin. Tämä planeettaamme suojeleva työ ei ole yksinomaan kehityskysymys, vaan se on myös vaurastumiskysymys. Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole esimerkiksi yrityksille enää pakkopullaa, vaan kannattavaa liiketoimintaa.

Ilmastopolitiikka on hallituksemme ykkösasia. Maapallon lämpötilan nousu voidaan pysäyttää vain vähentämällä hiilidioksidipäästöt kohti nollaa – nopeasti. Paineet loppuvuoden COP26 -kokouksen onnistumiseksi ovat kovat ja Suomi tuo omalta osaltaan tähän keskusteluun vahvat osaamisalueensa.

Metsäosaamisemme on maailman parasta. Myös energiateknologiassa ja älykkäissä sähköverkoissa voimme tarjota ratkaisuja kehittyvienkin markkinoiden kestävään sähköistymiseen. Hallituksen tahtotila on nyt monistaa sinivalkoisia ratkaisuja eri puolille maailmaa. Kivihiilestä on päästävä eroon.

Tähän kiinnittyvät myös pyrkimyksemme edistää suomalaisen osaamisen hyödyntämistä kansainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten hankkeissa. Tilanteen hienoisesta parantumisesta huolimatta asemamme kansainvälisen kriisiliiketoiminnan ja YK-hankintojen suhteen ei ole sellaisella tasolla, jota ministerinä odotan. Yksittäiset panostukset eivät riitä, jos emme osaa johtaa kokonaisuutta.

Olemme jo pitkään tunnustaneet sen tosiasian, että Agenda 2030 tavoitteet eivät toteudu ilman yksityisen sektorin osallistumista. Tarvitsemme myös lisää innovatiivisia kumppanuuksia julkisten ja yksityisten toimijoiden, kuten yritysten, sijoittajien ja kansalaisjärjestöjen välillä sekä joustavia tukimuotoja. Nyt tarvitaan niitä osaavia ja rohkeita ihmisiä, jotka saavat vietyä nämä puheet tekojen tasolle.

Kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin kehittämistä on tärkeää jatkaa ja purkaa sellaisia rakenteellisia esteitä, jotka vaikeuttavat kehittyvien maiden pääsyä rahoitusmarkkinoille ja pitävät niiden omat markkinat kehittymättöminä. Tässä myös laittomien pääomavirtojen torjunnalla ja kehittyvien maiden omalla verotuksella on keskeinen merkitys. Viime vuonna julkaisemamme Verotus & kehitys -ohjelma tarjoaa tässä hyviä työkaluja.

Poikkeusvuonna saavutettiin myös positiivisia edistysaskeleita kehityspolitiikan saralla. Suomen kehitysyhteistyöbudjetti kasvoi viime vuonna noin kahdeksan prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. EU-maiden yhteinen Team Europe -aloite on myös näyttänyt osaamistaan muun muassa Afrikkaan perustettujen rokotuskeskusten muodossa.

EU:n uuden ulkosuhderahoitusvälineen Global Europe -alustan käynnistyminen on myös hieno saavutus. Sen todellinen menestyminen edellyttää uutta vaihdetta rahoitusratkaisujen toteuttamisessa ja samalla koko EU:n ulkosuhdetoiminnassa. Vastikään valmistunut Suomen Afrikka-strategia luo pohjaa meidän omien toimiemme lisäksi myös aidolle EU-tason yhteistyölle. Nyt alkaa tärkein vaihe eli toteutus. 

Oikeusvaltiokeskuksen toiminta käynnistyi keväällä ja odotan tältä uudelta toimijalta paljon. Nyt on aika viedä kunnianhimoinen visiomme käytäntöön ja sitouttaa oikeusvaltiotoimijoita eri puolilta maailmaa mukaan työhön.

Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko vahvistaa suomalaisen kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä periaatteiden, arvojen ja tavoitteiden näkökulmasta sekä terävöittää kehityspolitiikkaa. Olen tyytyväinen, että se saatiin eduskunnan käsittelyyn nyt syksyllä, mutta paljon on työtä edessä, jotta yhteisiin tavoitteisiin päästään. 

Me ulkoministeriössä toteutamme Suomen kehityspolitiikkaa laadukkaasti, mutta prosessien tehostamiseen on aina varaa. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että pystymme osoittamaan toimintamme saavan aikaan tuloksia. Meidän pitää oppia priorisoimaan, koska kaikessa ei voi onnistua.

Kansalaisten tietoisuuden lisäämisessä meillä on edelleen myös petrattavaa. Keväällä järjestetty virtuaalinen Kehityksen kumppanit -keskustelusarja oli hyvä esimerkki siitä, miten kehitysyhteistyöstä viestitään kansaisia kiinnostavalla tavalla.

Hyvänä uutisena minulla on ilo kertoa, että käymme UNICEFin kanssa paraikaa loppusuoran neuvotteluja kahden innovaatiokeskuksen sijoittamiseksi Suomeen. UNICEF perustaa Suomeen oppimisen sekä innovatiivisen rahoituksen hubit osana innovaatio-ohjelmansa siirtämistä New Yorkista Eurooppaan. Tämä vahvistaa entisestään asemaamme varteenotettavana YK-osaamiskeskittymänä. Samalla se edellyttää meiltä kykyä paketoida kokonaisuus mahdollisimman houkuttelevaksi eri sidosryhmille. Visio laajasta YK-kampuksesta Suomessa on oikea ja tavoittelemisen arvoinen.

Arvoisat suurlähettiläät,

Maailmalla etsitään parhaillaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen, konflikteihin sekä ihmisoikeuksiin liittyviin haasteisiin. Suomi tunnetaan niin teknologisista kuin sosiaalisista innovaatiostaan ja meitä kuunnellaan. Monet suuret, yksittäiset haasteet vaativat kokonaisratkaisuja, jotta ne voidaan hoitaa kestävällä tavalla. Meillä on vahva intressi vaikuttaa maailmalla näihin kehityskulkuihin ja kykyä sekä osaamista luoda ratkaisuja. Tehdään tätä työtä jatkossakin täysillä Suomen, suomalaisten ja maailman hyväksi yksilöinä, tiimeinä, yhtenä ulkoministeriönä, yhdistäen siihen samalla koko yhteiskuntamme osaaminen.   

Kiitos vielä kerran kaikille ja voimia syksyyn!

 

Back to top