Työryhmän mietintö työehtoja ja vaihtelevan työajan sopimuksia koskevista lakimuutoksista lausuntokierrokselle

Tavoitteena on tehdä työehdoista ennakoitavampia ja parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden asemaa. Taustalla ovat EU:n työehtodirektiivin täytäntöönpano sekä hallituksen linjaus pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien aseman parantamisesta. Ehdotetut lakimuutokset on valmisteltu kolmikantaisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää 21.1.2022 mennessä lausuntoja työryhmän mietinnöstä, johon sisältyy luonnos hallituksen esitykseksi. Ehdotuksilla toteutettaisiin muutokset, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista (ns. työehtodirektiivi) edellyttää. Lisäksi vahvistettaisiin hallitusohjelman mukaisesti työajan vakiintumista vaihtelevan työajan työsopimuksissa (ns. nollatuntisopimukset). 

Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022.

EU:n työehtodirektiivi edellyttää muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön

Suomen nykyinen sääntely kattaa työehtodirektiivin vaatimukset laajasti. Direktiivistä aiheutuu kuitenkin joitakin muutostarpeita, jotka liittyvät muun muassa kirjallisiin selvityksiin työnteon ehdoista, työntekijälle tarjottavaan koulutukseen sekä työvuorosuunnitteluun vaihtelevan työajan järjestelyissä.

Keskeiset muutosehdotukset työsopimuslakiin:

• Työnantajan olisi annettava kirjallinen selvitys työnteon ehdoista nykyistä lyhyemmissä työsuhteissa. Lisäksi kirjalliseen selvitykseen olisi direktiivin myötä sisällytettävä eräitä uusia asioita, jotka koskevat esimerkiksi oikeutta koulutukseen, ylityötä ja sen korvaamista koskevia järjestelyitä sekä työnantajan vastuulla olevaa sosiaaliturvaa.
• Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle, säädettäisiin tällaisen koulutuksen maksuttomuudesta työntekijälle. Lisäksi koulutukseen käytetty aika olisi luettava työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen olisi tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana.
• Työnantajan olisi jatkossa annettava määräaikaista tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän pyynnöstä kirjallinen perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa.

Työaikalakiin ehdotetut muutokset liittyvät vaihtelevan työajan järjestelyihin. Laissa säädettäisiin siitä, missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Lisäksi työvuoron peruuntuessa 48 tuntia ennen työvuoron alkua työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta, jollei tällaista korvausta muutoin maksettaisi lain tai sopimuksen perusteella.

Hallituksen tavoitteena on parantaa pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa

Työryhmän mietintö sisältää myös hallitusohjelman kirjauksiin perustuvia muutosehdotuksia. Hallitusohjelman mukaan vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.

Työnantajan velvollisuutta tarkastella vaihtelevaa työaikaehtoa vahvistettaisiin. Työnantajan olisi vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittaisivat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan olisi tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan tarkastelun tulosta. Tämä tarkoittaisi käytännössä vähimmäistyöajan nostamista.

Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisissa työryhmissä

Työehtodirektiivin täytäntöönpanoa valmistellut työryhmä aloitti työnsä 5.11.2020. Työryhmässä olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Valtion työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry, SAK ry, STTK ry, Akava ry sekä Kirkon työmarkkinalaitos.

Hallitusohjelmakirjaukseen perustuva muutos työsopimuslakiin on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa. Alatyöryhmässä ovat edustettuna samat tahot kuin työryhmässä, joka valmisteli työehtodirektiivin täytäntöönpanoa.

Työryhmän mietintöön sisältyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Kirkon työmarkkinalaitoksen yhteinen lausuma, Suomen Yrittäjät ry:n lausuma sekä palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen täydentävä lausuma. Lisäksi mietinnön liitteenä on STTK:n täydentävä lausuma vaihtelevan työajan vakiintumista koskevasta säännöksestä.

Lausuntokierroksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa hallituksen esityksen valmistelua.

Lisätiedot:
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 029 504 9001
erityisasiantuntija Elli Nieminen, TEM, p. 029 504 8247