Valtioneuvoston kanslia arvioi yhteiskunnan kestävyyttä kokonaisvaltaisesti – Suomelle suuntia murrosten hallintaan

Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa Näkymiä Suomen tilaan – yhteiskunnallinen kestävyysarviointi 2025 ‒raportissa arvioidaan suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja kehitystrendejä.

VNK toteutti ensimmäistä kertaa arvioinnin viiden kestävyyden ulottuvuuden jaottelulla. Sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden lisäksi arvioitiin turvallisuuden, demokratian ja oikeusvaltion kestävyyttä sekä inhimillisen pääoman kestävyyttä.    

Kestävyyden osa-alueita laajasti analysoiva arviointi tarkentaa kuvaa yhteiskunnan tilan kehityksestä noin kymmenen viime vuoden ajalta ja tunnistaa merkittäviä riskejä ja mahdollisuuksia kestävyyksien kehitykselle seuraavien 5‒10 vuoden aikana. Samalla se auttaa tunnistamaan niitä kohtia ja kytkentöjä, joita päätöksenteossa tulisi erityisesti huomioida. Arviot tehtiin laaja-alaisessa yhteistyössä ministeriöiden ja tutkimusyhteisön kanssa. 

Arvioinnit ja ehdotukset on suunnattu koko yhteiskunnalle ‒ ei vain julkiselle sektorille ‒ keskustelunavauksiksi, tarjoten tietopohjaa yhteiskunnan eri toimijoille. Yhteiskunnan kehityskulkuihin vaikuttavat useiden hallitusten tekemien päätösten lisäksi monien eri toimijoiden tekemät valinnat, eikä kestävyysarvioinnissa ole kyse hallituksen toimien tai onnistumisen arvioinnista. 

Myönteistä, vaihtelevaa ja epätoivottua kehitystä eri osa-alueilla 

Eri kestävyyksien kehitystä arvioitiin 35 eri osa-alueella: 

• Myönteistä kehitystä on tapahtunut kuudella osa-alueella, joita ovat oikeusvaltion toteutuminen, energiaturvallisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta, digitalisaatio, ulkomaankaupan rakenne ja yritysdynamiikka.   
• Vaihtelevaa kehitystä eli osin hyvää ja osin epätoivottua on ollut 14 osa-alueella, joista esimerkkinä sosiaalisen kestävyyden osa-alueet kuten köyhyys, tuloerot, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, sosiaalinen koheesio ja luottamus, terveyserot ja asuminen.  
• Pääsääntöisesti epätoivottua kehitystä on havaittu 15 osa-alueella, erityisesti ekologisen ja taloudellisen kestävyyden osalta on haasteita. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuus, julkinen talous sekä koulutus- ja osaamistasot ovat heikentyneet.  

Raportti tunnistaa riskejä ja mahdollisuuksia Suomelle 

Tulevaisuuteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tunnistettiin kaikille kestävyyksille, sekä kahdelle teemalle: tekoäly sekä metsäekosysteemit ja talousjärjestelmä. Tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien pohjalta raportissa tehdään ehdotuksia ratkaisujen suunniksi yhteiskunnallisen kestävyyden vahvistamiseksi. Ratkaisujen suunnat on ryhmitelty kestävyysulottuvuuksia läpileikkaaviin teemoihin. Raportti sisältää myös tarkempia toimenpide-ehdotuksia. Ratkaisujen suuntia ovat: 

• Yhteiskunnallisen luottamuksen, demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen  
• Koulutuspolkujen toimivuuden parantaminen ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen  
• Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen  
• Teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen  
• Kestävän talouskasvun ja julkisen talouden vahvistaminen  
• Ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhtäaikainen torjunta  
• Kiertotalouden ja kestävien liiketoimien edistäminen  
• Energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden parantaminen 

Valtioneuvoston kanslia koostaa yhteen arvioita yhteiskunnallisesta kestävyydestä päätöksenteon tueksi ja raportoi niistä säännöllisesti. Työssä hyödynnetään esimerkiksi valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa.  

Lisätietoja: johtava asiantuntija, Saara Tamminen, p. 0295 160 895, johtava asiantuntija Ossi Piironen p. 0295 160467 yksikönpäällikkö Taina Kulmala, p. 0295 160 184, valtioneuvoston kanslia.  

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]