Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe V Oikeuslaitospäivässä Messukeskuksessa 15.3.2019

Oikeusministeriö 15.3.2019 13.20
Puhe

Hyvät kuulijat,

Suomi on ollut viime vuosina merkittävien haasteiden edessä. Työttömyysluvut ja valtion velkaantuminen kasvoivat hälyttävää vauhtia, ja väestön ikääntymisen tuodessa vielä omat lisähaasteensa yhtälöön, oli tilanne vaalikauden alussa hyvin haasteellinen. Tällä vaalikaudella on tehty monia merkittäviä päätöksiä, joilla on muun muassa saatu työllisyys kasvuun. Yli 140.000 suomalaista on saanut viimeisten vuosien aikana työtä.

Maailmalla epävarmuus on lisääntynyt. Sopimusperusteista yhteistyöstä lähtevää maailmanjärjestystä on kyseenalaistettu jatkuvasti yhä erilaisin tavoin. Esimerkiksi vakautta luovia valtioidenvälisiä asejärjestelmäsopimuksia on irtisanottu ja kansainvälistä oikeutta loukattu miehittämällä alueita toisesta maasta. Ukrainan kriisi on ollut Euroopan suuntaan ehkä lähimpänä oleva kriisi, joka on vaikuttanut myös meihin – konkreettisimmin Venäjän pakotteet ovat näkyneet Suomen taloudessa. Euroopan unionin perusrakenteita on lähdetty kyseenalaistamaan. Oikeusvaltion perusperiaatteita on kyseenalaistettu useissa EU:n jäsenvaltioissa. Esimerkiksi Unkari ja Puola ovat kyseenalaistaneet vakavasti EU:n perusarvoja. EU:n puheenjohtajamaana Suomen on ajettava tiukkaa suhtautumista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen EU:ssa. EU on arvoyhteisö ja vain oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen sitoutuneilla valtioilla on mahdollisuus toimia EU:ssa ja saada sen rahoitusta.

Hyvät kuulijat,

Suomi on erilaisten tutkimusten mukaan yksi maailman vahvimmista oikeusvaltioista. Esimerkiksi World Justice Projectin hiljattain julkaisemien tilastojen mukaan Suomi sijoittui kolmanneksi Rule of Law indeksissä. Se, että sijoituksemme tilastoissa on hyvä, ei tarkoita kuitenkaan sitä, että voisimme jäädä tyytyväisenä paikoilleen. Meidän tulee aktiivisesti tehdä töitä sen eteen, että Suomi olisi yhä vahvempi oikeusvaltio.

Tällä vaalikaudella on tehty useita toimenpiteitä oikeusvaltion vahvistamiseksi. Yhtenä konkreettisimpana asiana vein läpi tuomioistuinviraston perustamisen, joka aloittaa työnsä ensi vuoden alussa. Tarkoituksena on, että virasto voisi politiikasta riippumattomana keskushallintoviranomaisena tukea tuomioistuinten työtä paremmin kuin mitä nykyisin ministeriöstä käsin voimme tehdä. Lisäksi lainsäädännössä on esimerkiksi pyritty keventämään tuomioistuinmenettelyjä, jotta kuluja saataisiin hallittua.

Oikeushallinnon organisaatio on ollut suuressa uudistuksessa laajemminkin. Organisaatiorakenteita on pyritty uudistamaan, jotta oikeusturvan saatavuus ei heikkenisi määrärahakehyksen pienentyessä – jotta rahat käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti toimintaan, eikä seiniin ja rakenteisiin. Muutoksen tahti on ollut kova, ja kiitän koko henkilöstöä siitä, että olette olleet tätä työtä tekemässä.

Hyvät kuulijat,

Yksi suurimpia haasteita oikeusvaltiolle on oikeusturvan saatavuus. Oikeuden saatavuuteen liittyy tällä hetkellä haasteita. Erityisesti riita-asioiden oikeudenkäynnit ovat usein kalliita ja pitkäkestoisia. Näihin ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja, mutta oikeuden saatavuuden parantaminen on tärkeää. Oikeusvaltiossa ihmisten tulee voida luottaa siihen, että he saavat asiansa käsiteltyä kohtuullisessa ajassa ilman pelkoa mittavasta oikeudenkäyntikuluvastuusta.

Oikeusapujärjestelmällä turvataan oikeusapu vähävaraisille ja tietyin edellytyksin rikoksesta epäillyille, mutta muuten ihmisen ammattitaitoisen oikeusavun saaminen on hänen varallisuudestaan kiinni. Erityisesti olen huolestunut siitä, miten tavallisilla suomalaisilla keskituloisilla on varaa tuomioistuinmenettelyyn. Miten voimme varmistaa, että oikeus saada asiansa käsiteltäväksi tuomioistuimeen ei vaarannu kuluriskin vuoksi?

Ensinnäkin, vaikka tällä vaalikaudella on arvioitu tuomioistuinmenettelyjen keventämistä, on työtä tarpeen jatkaa. Pääsääntönä tulee edelleen olla, että tuomioistuinmenettelyssä käsitellään vain sellaiset asiat, jotka sinne on tarpeen viedä. Sovittelumenettelyn käytön laajentamista on arvioitava. Monissa asioissa sovittelu on molempien osapuolien kannalta toimivin ratkaisu, eikä täysimittainen oikeusprosessi ole tarkoituksenmukainen. Sovittelumenettelyjä kehitetään aktiivisesti, mm. sosiaalitoimen kanssa, ja selvitetään digitaalisten sovittelupalvelujen mahdollisuuksia. Syyttäjät ohjaavat rikosasioita sovitteluun aktiivisesti.

Erityisesti prosessilainsäädäntöä on tarpeen arvioida siltä osin, voisiko menettelyjä vielä keventää. Voisimmeko hillitä prosessista aiheutuvia kuluja esimerkiksi mahdollistamalla erilaisille riita-asioille myös kevyempiä menettelyjä? Tarvitsemmeko samanlaisen riitaprosessin autokauppaa ja hometalon kauppaa koskevaan riitaan? Pidän tärkeänä, että pohdimme avoimesti läpi, voisiko prosessilainsäädännön uudelleenarvioinnilla saada aikaiseksi oikeudenkäyntikulujen hillitsemistä.

Esimerkiksi pitkään on käyty keskustelua siitä, tuleeko todistelu vastaanottaa jokaisessa tuomioistuinasteessa erikseen, vai tulisiko todistajankuulemiset suorittaa käräjäoikeudessa ja pääsääntöisesti katsoa valitusasteissa nämä kuulemiset videolta. Tänään julkaistussa oikeusministeriön arviomuistiossa on arvioitu mahdollisuutta siirtyä menettelyyn, jossa henkilötodistelu otetaan hovioikeudessa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä kuva- ja äänitallenteelta. Arviomuistion mukaan tämä voisi tuoda merkittäviä hyötyjä oikeusturvan, hovioikeusmenettelyn tarkoituksenmukaisuuden sekä todistajien ja asianomistajien näkökulmasta.

Hovioikeuden edellytykset arvioida näyttöä voisivat parantua, jos se voisi todistajien ja muiden kuultavien henkilöiden uudelleenkuulemisen sijaan vastaanottaa tallenteelta saman näytön kuin käräjäoikeudessa. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että kuultavien muistikuvat heikentyvät ajan kuluessa. Tallenteiden ansiosta asianomistajien ja todistajien ei yleensä enää tarvitsisi saapua hovioikeuteen esittämään kertomustaan uudelleen. Rikosasioissa he voisivat välttyä kohtaamasta vastaajaa toistamiseen. Hovioikeuden pääkäsittelyjä saattaisi myös peruuntua harvemmin, mikä voisi lyhentää käsittelyaikoja ja vähentää kustannuksia. Arviomuistion mukaan tällainen henkilötodistelun vastaanottamistapa voisi selkeyttää hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloivana tuomioistuimena ja siirtää oikeudenkäynnin painopistettä käräjäoikeuteen. Pidän tärkeänä, että tämä mahdollisuus arvioidaan tarkkaan. Mikäli lausuntokierroksen jälkeen tätä pidetään perusteltuna, pidän tärkeänä uudistuksen tekemistä mahdollisimman nopealla aikataululla.

Hyvät kuulijat,

Monen suomalaisen oikeusturvan saatavuus perustuu oikeusturvavakuutukseen. Mielestäni on tarpeen arvioida, voitaisiinko valtion ja vakuutusyhtiöiden välisenä yhteistyönä jotenkin parantaa oikeusturvavakuutuksen riittävyyttä. On tarpeen arvioida, mitä erilaisia keinoja olisi siihen, että suomalaisista yhä useammalla olisi riittävä oikeusturvavakuutus itsellään, jotta he voisivat varautua mahdollisiin oikeusriitoihin.

Toisaalta ensi vaalikaudella on katsottava läpi, ovatko maksuttoman oikeusavun tulorajat kohdallaan. Oikeusministeriössä on kiinnitetty huomiota siihen, että koska oikeusavun taloudellisia edellytyksiä ei ole sidottu indeksikehitykseen, on epävarmaa kattaako oikeusapu edelleen heikossa taloudellisessa asemassa olevat henkilöt. Kattaako palvelu esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Tästä syystä on tarpeen selvittää julkisen oikeusavun taloudellista kattavuutta. Selvityksen pohjalta voidaan arvioida, onko maksuttoman oikeusavun piiriä tarve laajentaa.

Oikeusturvan saatavuus edellyttää myös, että viranomaisilla on riittävät resurssit. Oikeudenhoito ja oikeusturvasta huolehtiminen ovat valtion ydintehtäviä. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta. Siihen on kiinnitetty ja siihen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota jatkossakin. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, että oikeudenhoidon koko ketju, esimerkiksi rikosasioissa esitutkinnasta täytäntöönpanoon, on resursoitu oikeasuhtaisesti niin, että asiat kulkevat koko ketjun läpi ilman aiheetonta viivytystä. Jos rikosasioissa resursoidaan vain poliisin toimintaa, syntyy pullonkaula tämän jälkeen syyttäjien pöydälle ja viimekädessä tuomioistuimiin.  Oikeusturvan toteutumisesta vastaavien viranomaisten riittävä rahoitus tulee turvata ensi vaalikaudella.

Hyvät kuulijat,

Työn tekeminen muuttuu jatkuvasti. Yhä isompi osa työnteosta tapahtuu pienten mikroyritysten kautta. Erityisesti asiantuntijavaltaisilla aloilla on yhä helpompaa perustaa muutaman ihmisen yritys tekemään tietyn erityisosaamisen ympärille rakentuvaa liiketoimintaa. Tällaiset mikroyritykset tarjoavat jatkuvasti yhä useammalle suomalaiselle työtä.

Tällainen pieni yritys voi joutua isojen haasteiden eteen, jos se ajautuu riitaan toisen yrityksen kanssa. Mikäli yritys joutuu viemään asian tuomioistuinkäsittelyyn, voi se pahimmillaan olla liiketoiminnalle kohtalokas taloudellinen riski. Mikroyrityksiä ei tule rinnastaa suoraan kuluttajiin, mutta ensi vaalikaudella on tarpeen arvioida, voitaisiinko pienten mikroyritysten asemaa oikeusriidoissa jotenkin parantaa.

Yksi vaihtoehto olisi perustaa erillinen yritysten pienten riitojen käsittelemistä varten oleva lautakunta antamaan suositusluonteisia ratkaisuja pieniin yritysten välisiin riitoihin. Tällainen elinkeinoriitalautakunta voisi antaa kuluttajariitalautakuntaa vastaavasti suositusluonteisia ratkaisuja siitä, miten yritysten väliset pienet riita-asiat tulisi käsitellä. Tällainen voisi toimia vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona tuomioistuinkäsittelylle. Tällä tapaa voitaisiin antaa erityisesti mikroyrityksille mahdollisuus saada asiansa käsiteltäväksi viranomaismenettelyssä ilman pelkoa suurista kuluista. Asiat voisi viedä edelleen myös sitovia ratkaisuja antavien tuomioistuinten käsiteltäväksi. Elinkeinoriitalautakunta voisi toimia vaihtoehtoisena tapana riitojen ratkaisemiseen.

Hyvät kuulijat,

Oikeusturvan toteutuminen edellyttää rautaisia ammattilaisia kaikissa oikeusturvan toteuttamisen tehtävissä aina asianajasta tuomariin, käräjäsihteeristä voutiin ja vankeinhoidon työntekijöihin. Pidän tärkeänä, että turvaamme riittävän ja laadukkaan peruskoulutuksen kuhunkin tehtävään. Erityisesti mielestäni on syytä kiinnittää huomiota työuran aikana tapahtuvaan täydennyskoulutukseen. Oikeudenhoidon sektorilla on jo vuosia tehty hyvää työtä alan täydennyskoulutuksessa. Pidän tärkeänä, että tätä edelleen vahvistetaan ja esimerkiksi arvioidaan, miten yliopistot voisivat osallistua vielä paremmin oikeudellisen täydennyskoulutuksen antamiseen.

Yhden merkittävän haasteen oikeudenhoidolle tuo teknologian nopea kehitys ja sen hyödyntäminen täysimääräisesti. On syytä muistaa, että tekniikka ei varmasti korvaa tarvetta ihmiselle oikeudenhoidossa, mutta se voi muuttaa lähivuosina merkittävästikin työn sisältöä. Esimerkiksi yksinkertaisempien sopimusten laadinta voi käytännössä tapahtua jo lähivuosina tekoälysovelluksen työnä. Tämä tulee näkymään aikanaan myös tuomioistuimissa, kun tällaisia sopimuksia koskevia riita-asioita lähdetään käsittelemään. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii perusperiaatteiden pohdintaa: mitä asioita voidaan siirtää tekoälysovelluksen hoidettavaksi, mitkä asiat on pidettävä ihmisten työnä. Tekoälysovellusten avoimuus ja eettiset periaatteet ovat varmasti lähivuosien isoja periaatteellisia kysymyksiä. Tarvitsemme avointa ja ihmisen tasolla tapahtuvaa keskustelua aiheesta. On myös syytä pitää huolta siitä, että kaikki oikeudenhoidon ammattilaiset saavat riittävää koulutusta uusien teknologioiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen työssään.

Oikeusturvan toteutuminen on meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme. Pidän tärkeänä, että käymme avointa keskustelua siitä, miten Suomesta tehdään yhä vahvempi oikeusvaltio. Tähän tarvitsemme teitä kaikkia oikeudenhoidon ammattilaisia.

Toivotan hyvää oikeuslaitospäivää kaikille osallistujille.