EU-asioiden käsittely valtioneuvostossa
Päävastuu EU-asioiden seurannasta, valmistelusta ja Suomen kantojen määrittelystä on toimivaltaisilla ministeriöillä.
Suomen EU-asioiden yhteensovitusjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että Suomella on yhteen sovitettu ja Suomen yleisiä EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioihin niiden eri käsittelyvaiheissa.
Suomen yhteensovittamisjärjestelmä on jäsenvaltioiden keskuudessa poikkeuksellinen. Se perustuu EU-ministerivaliokunnan linjauksiin, asioita tehokkaasti koordinoivaan virkamiesvalmisteluun sekä eduskunnan osallistumiseen ja oikea-aikaiseen informointiin EU-asioissa.
EU-asioiden yhteensovittamisesta sekä yhteensovittamisjärjestelmästä vastaa valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto. Yhteensovittamisjärjestelmään kuuluvat
- toimivaltaiset ministeriöt,
- EU-valmistelujaostot,
- EU-asioiden komitea ja
- EU-ministerivaliokunta.
Myös Brysselissä sijaitseva Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa osallistuu EU-asioiden valmisteluun.
EU-asioiden käsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota Ahvenanmaan maakunnan hallituksen osallistumiseen ja tiedonsaantiin.
EU-ministerivaliokunta
Hallituksen EU-ministerivaliokunta kokoontuu viikoittain, yleensä perjantaisin, käsittelemään poliittisesti, taloudellisesti ja oikeudellisesti merkittäviä ajankohtaisia EU-asioita. Ministerivaliokunta käsittelee asioita säännöllisesti myös kirjallisissa menettelyissä. Ministerivaliokunnassa sovitaan Suomen toimintalinjat muun muassa kaikkiin Euroopan unionin neuvoston kokouksiin ja epävirallisiin ministerikokouksiin. Ministerivaliokunnan puheenjohtajana toimii pääministeri.
EU-asioiden osasto valtioneuvoston kansliassa
Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto vastaa EU-asioiden yhteensovittamisesta valtioneuvostossa ja kansallisen yhteensovittamisjärjestelmän toimivuudesta. Se toimii EU-ministerivaliokunnan ja EU-asioiden komitean sihteeristönä ja on edustettuna kaikissa EU-asioiden komitean asettamissa sektorikohtaisissa valmistelujaostoissa.
EU-asioiden osaston tehtäviin kuuluvat lisäksi
- Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelu
- EU:n yleiseen kehittämiseen ja institutionaalisiin kysymyksiin liittyvät asiat
- pääministerin ja eurooppaministerin työn tukeminen EU-asioissa
- Suomen edustaminen EU-tuomioistuimessa ja EU-rikkomusmenettelyissä
- toimintaohjeiden välittäminen EU-edustustolle yhdessä vastuuministeriöiden kanssa
- EU-asioiden yhteensovittamista ja valmistelua koskevien menettelytapojen kehittäminen
- sellaiset EU-asiat, jotka eivät kuulu muille ministeriöille
- tiedonkulun varmistaminen Suomen EU-edustuston ja kansallisten viranomaisten välillä
- osallistuminen valtioneuvoston EU-koulutukseen, EU-viestintään ja EU-asiakirjahallinnointiin.
EU-asioiden komitea ja EU-jaostot
EU-asioiden komitea on ministeriöiden, tasavallan presidentin kanslian, oikeuskanslerin viraston, Suomen Pankin ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen edustajista koostuva yhteistyöelin, joka käsittelee laajoja ja useita ministeriöitä koskevia EU-asioita, kuten Euroopan komission työohjelmaan vaikuttamista. Lisäksi komitea päättää EU:n toimielimiin ja virastoihin lähetettävistä kansallisista asiantuntijoista. Komitean puheenjohtajana on EU-asioiden osaston päällikkö eli EU-asioiden valtiosihteeri.
EU-asioiden komitea on asettanut yhteensä 36 sektorikohtaista valmistelujaostoa. Jaostojärjestelmä on EU-asioiden virkamiesvalmistelun perusrakenne. EU-jaostoissa puheenjohtaja ja sihteeri ovat yleensä toimivaltaisesta ministeriöstä.
Jaostot voivat kokoontua suppeassa tai laajassa kokoonpanossa. Suppeaan kokoonpanoon kuuluu toimivaltaisten ministeriöiden virkamiesten lisäksi muiden ministeriöiden ja virastojen edustajia. Laajaan kokoonpanoon kuuluu myös etujärjestöjen ja sidosryhmien edustajia. Kussakin jaostossa on myös edustaja valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolta ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksesta. Jaostot kokoontuvat vaihtelevasti tarpeen mukaan.
Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa Brysselissä
Suomen EU-edustusto valmistelee EU:n neuvoston päätöksiä Suomen hallituksen ohjeiden pohjalta. Valmistelutyössä keskeisin asema on virkamieskomiteoilla, joista tärkein on Coreper (Comité des Représentants Permanents), jäsenvaltioiden pysyvistä edustajista koostuva komitea.
Coreperin apuna toimii yli 200 työryhmää, joissa jäsenmaata edustaa joko jäsenmaan pääkaupungista tai sen pysyvästä EU-edustustosta tuleva asiantuntija. Työryhmät kokoontuvat viikoittain ja niiden työhön osallistuvat virkamiehet raportoivat työryhmänsä kulusta 24 tunnin sisällä.
Eduskunta
Eduskunta osallistuu EU:ssa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun ja saa niistä tietoa. EU-asiat käsittelee eduskunnassa suuri valiokunta, jolle erikoisvaliokunnat antavat lausuntoja. EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat asiat käsitellään ulkoasiainvaliokunnassa.
- Suuren valiokunnan jäsenet ja virkamiehet | Eduskunta
- Ulkoasiainvaliokunnan jäsenet ja virkamiehet | Eduskunta
Valtioneuvosto saattaa EU-toimintaan liittyviä asioita eduskunnan käsiteltäviksi U-kirjelmillä ja E-kirjeillä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevilla UTP-kirjeillä. Lisäksi valtioneuvosto voi esittää eduskunnalle muun muassa tiedonantoja ja selontekoja. Pääministeri voi antaa eduskunnalle ilmoituksia.
U-kirjelmät
U-kirjelmiä laaditaan EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Näitä ovat muun muassa lainsäädännön alaan kuuluvat asiat sekä eduskunnan budjettivaltaa tai kansainvälisiä sopimuksia koskevaa toimivaltaa sitovat asiat. U-kirjelmät hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. Kirjelmät laaditaan suomeksi ja ruotsiksi.
E-kirjeet
E-kirjeillä ministeriö antaa eduskunnalle selvityksiä vireillä olevista EU-asioista, jotka ovat muita kuin lainsäädäntö- ja budjettiasioita tai kansainvälisiä sopimuksia. Eduskunnalle tulee antaa tietoja erityisesti periaatteellisesti, poliittisesti tai taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävistä EU-asioista. Tällaisia ovat tyypillisesti komission lainsäädäntöehdotuksia edeltävät tiedonannot. Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat myös pyytää selvitystä mistä tahansa toimialaansa kuuluvista EU-asioista.
UTP-kirjeet
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta käsittelee toimivaltaansa kuuluvia EU-asioita. Ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista (UTP-asiat). Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta annettuja selvityksiä kutsutaan UTP-kirjeiksi
Selonteot, tiedonannot ja ilmoitukset
Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi voidaan äänestää valtioneuvoston tai ministerin luottamuksesta. Selonteon käsittelyn yhteydessä ei äänestetä luottamuksesta. Pääministeri tai pääministerin määräämä muu valtioneuvoston jäsen voi antaa eduskunnalle ilmoituksen valtioneuvoston toimialaan kuuluvasta asiasta. Ilmoituksesta käydään täysistuntokeskustelu päätöksiä tekemättä.