EU-tuomioistuin- ja -rikkomusasiat
Euroopan unionin tuomioistuimen (EU-tuomioistuin) tehtävänä on huolehtia siitä, että unionin perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia. Se varmistaa, että unionin oikeutta tulkitaan ja sovelletaan yhtenäisesti koko EU:n alueella.
EU-rikkomusasialla tarkoitetaan komission jäsenvaltiota vastaan käynnistämää EU-jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevaa menettelyä. Menettelyn tarkoituksena on saavuttaa yhteisymmärrys jäsenvaltion ja komission välillä ilman, että asiaa tarvitsisi viedä unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Suomea EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa edustaa valtioneuvoston kanslia. EU-tuomioistuimessa esitettävät kannanotot ja komissiolle EU-rikkomusasioissa annettavat vastaukset valmistellaan valtioneuvoston kanslian johdolla yhteistyössä toimivaltaisten ministeriöiden edustajien kanssa. Asiat voivat koskea useamman ministeriön toimialaa. EU-tuomioistuimessa ja EU-rikkomusasioissa esitettävät Suomen kannat käsitellään myös EU-asioiden yhteensovitusjärjestelmän puitteissa.
EU-tuomioistuimessa Suomea edustaa valtionasiamies tai valtionasiamiehen sijainen. Suomen valtionasiamiehenä EU-tuomioistuimessa toimii valtioneuvoston kanslian EU-tuomioistuinasioiden yksikön päällikkö.
EU-tuomioistuinasiat
EU-tuomioistuin koostuu unionin tuomioistuimesta ja unionin yleisestä tuomioistuimesta. Molemmat tuomioistuimet sijaitsevat Luxemburgissa.
Jäsenvaltio voi esiintyä EU-tuomioistuimessa erilaisissa rooleissa:
- Jäsenvaltio voi nostaa kanteen unionin toimielintä tai toista jäsenvaltiota vastaan.
- Jäsenvaltio voi joutua vastaajaksi unionin tuomioistuimeen EU-jäsenyysvelvoitteiden rikkomisesta koskevassa asiassa, jossa kantajana on Euroopan komissio.
- Jäsenvaltiolla on oikeus esittää huomautuksia ennakkoratkaisuasioissa, joissa kansallinen tuomioistuin on pyytänyt unionin tuomioistuimen ratkaisua EU-oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa pääasiassa.
- Jäsenvaltiolla on oikeus osallistua unionin tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin väliintulijana.
EU-rikkomusasiat
Rikkomusmenettelyn aluksi komissio lähettää jäsenvaltiolle virallisen huomautuksen. Jollei jäsenvaltion viralliseen huomautukseen antama vastaus tyydytä komissiota, antaa se jäsenvaltiolle perustellun lausunnon, jonka jälkeen se voi nostaa jäsenvaltiota vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa.
Euroopan unionin tuomioistuin on yksi EU:n toimielimistä. Se toimii unionin lainkäyttöelimenä ja huolehtii yhdessä jäsenvaltioiden tuomioistuinten kanssa siitä, että unionin oikeutta sovelletaan ja tulkitaan yhtenäisesti. Luxemburgissa toimiva Euroopan unionin tuomioistuin muodostuu kahdesta tuomioistuimesta: unionin tuomioistuimesta ja unionin yleisestä tuomioistuimesta.
Unionin tuomioistuimessa käsitellään kaikki unionin toimielinten nostamat kanteet ja valitukset sekä kansallisten tuomioistuinten tekemät ennakkoratkaisupyynnöt.
Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee muun muassa jäsenvaltioiden ja yksityisten oikeussubjektien unionin toimielimiä vastaan nostamat kanteet.
Kansallisen tuomioistuimen pyynnöstä annettava päätös, jolla unionin tuomioistuin vahvistaa unionin oikeuden oikean tulkinnan. Itse oikeusriidan ratkaisee kansallinen tuomioistuin.
Suoria kanteita voidaan nostaa asiasta riippuen sekä unionin tuomioistuimessa että yleisessä tuomioistuimessa. Tällaisia voivat olla esim. jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskeva kanne tai kumoamiskanne neuvoston tai komission päätöksen kumoamiseksi. Yleisen tuomioistuimen kanneasiassa antamasta ratkaisusta voidaan valittaa unionin tuomioistuimeen.
Kolmannen osapuolen pyyntö saada tulla vireillä olevaan juttuun mukaan esittämään huomioita toisen osapuolen tueksi. Väliintulija tukee aina jutun jompaakumpaa osapuolta.
Unionin tuomioistuimessa on yksitoista julkisasiamiestä. Julkisasiamies antaa ennen tuomioistuimen tuomiota ratkaisuehdotuksensa esillä olevaan asiaan. Ratkaisuehdotusta ei anneta kaikissa asioissa eikä se sido tuomioistuinta sen antaessa tuomiota.
Komission perussopimuksen nojalla jäsenvaltiota vastaan käynnistämä menettely, jossa komissio katsoo jäsenvaltion rikkoneen unionin oikeutta.
Ensimmäinen virallinen vaihe rikkomusmenettelyä. Komissio asettaa jäsenvaltiolle virallisessa huomautuksessa määräajan, jonka kuluessa jäsenvaltio voi antaa vastineensa.
Toinen vaihe rikkomusmenettelyä. Myös perustellussa lausunnossa komissio asettaa vastaamiselle määräajan. Jos jäsenvaltio tämän määräajan kuluessa toteuttaa komission vaatimukset, komissio ei voi enää viedä jäsenvaltiota tuomioistuimeen ko. asiassa.
Jäsenvaltiot ovat velvollisia saattamaan direktiivit voimaan kansallisessa oikeusjärjestyksessään sekä ilmoittamaan täytäntöönpanosta komissiolle. Kyseistä täytäntöönpanoilmoitusta kutsutaan notifikaatioksi.
Yhteystiedot
Henriikka Leppo, lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö
valtioneuvoston kanslia, EU-asioiden osasto, EU-tuomioistuinasioiden yksikkö Puhelin:0295161083 Sähköpostiosoite: [email protected]