Suomi Euroopan unionissa

Lokakuussa 1994 Suomessa pidettiin neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen jäsenyyttä unionissa. Äänestysprosentti oli 74.

Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1. tammikuuta 1995. Suomi on nykyään yksi Euroopan unionin 27 jäsenmaasta. Suomella on 15 edustajaa Euroopan parlamentissa. Suomen hallituksen ministerit ovat osa Euroopan unionin neuvostoa. Suomella on jäsen Euroopan komissiossa.

Suomen tavoitteena on globaalisti vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja. Suomi on aktiivinen, luotettava ja ratkaisuhakuinen jäsenmaa, joka toimii aloitteellisesti, rakentavasti ja ennakoivasti edistääkseen omia tavoitteitaan.

Suomi tavoittelee Euroopan unionia, joka on suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Suomi edellyttää, että unioni noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, toisin sanoen, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Suomi vaalii unionin ja jäsenmaiden välistä selkeää toimivaltajakoa.

Suomen tavoitteet EU-vaalikaudella 2024–2029

Suomen EU-politiikan avaintavoitteet vuosille 2024–2029 ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden edistäminen.

Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen

EU:n pitkän aikavälin strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Toimivat sisämarkkinat ovat keskeinen lähtökohta. On tärkeää, että kukin jäsenmaa kantaa vastuun julkisen taloutensa kestävyydestä.

Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen

EU:n on oltava vahvempi geopoliittinen toimija. Suomen kokonaisturvallisuus- ja huoltovarmuusajattelu tukee unionin kriisinsietokyvyn vahvistamista. Suomi kannattaa puolustusyhteistyön syventämistä ja esimerkiksi puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoita. Vahvaa tukea Ukrainalle on jatkettava. Vahvat ulkorajat on turvattava ja muuttoliikkeen välineellistäminen estettävä.

Puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden edistäminen

Ilmastonmuutoksen vastaisia ja luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia on jatkettava huomioiden jäsenmaiden toisistaan poikkeavat olosuhteet. Puhdas siirtymä toteutetaan kustannustehokkaasti teknologianeutraalilla lähestymistavalla. Energiatehokkuudessa tulee painottaa päästöjen vähentämistä kuluttamisen rajoittamisen sijaan.

Näin valtioneuvosto toimii: EU-asioiden käsittely valtioneuvostossa

Päävastuu EU-asioiden seurannasta, valmistelusta ja Suomen kantojen määrittelystä on toimivaltaisilla ministeriöillä.

EU-ministerivaliokunta

Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsittelee poliittisesti, taloudellisesti ja oikeudellisesti merkittävät EU-asiat. Sivulla on tietoa EU-ministerivaliokunnasta ja sen käsittelemät julkiset asiakirjat.

EU-tuomioistuin- ja -rikkomusasiat

EU-tuomioistuimen tehtävänä on huolehtia siitä, että unionin perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia. EU-rikkomusasialla tarkoitetaan komission jäsenvaltiota vastaan käynnistämää EU-jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevaa menettelyä.