Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen
Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen on yksi Suomen EU-politiikan avaintavoitteista. On Suomen etu, että EU on turvallisuudessa ja puolustuksessa mahdollisimman vahva ja toimintakykyinen.
Suomi on jo onnistuneesti vaikuttanut siihen, että turvallisuus on nostettu EU:n asialistan kärkeen. Turvallisuus ja varautuminen ovat tärkeässä roolissa vuonna 2024 aloittaneen komission työssä.
Suomen lähtökohtana on ollut oma vahva kokonaisturvallisuusajattelumme. Kokonaisturvallisuus tarkoittaa Suomessa sitä, että yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Suomen tavoitteena on ollut omien oppiemme kautta sisällyttää tiettyjä periaatteita unionin työhön. Näitä ovat esim. kokonaisvaltainen ja poikkihallinnollinen yhteistyö, siviili-sotilasyhteistyö sekä yksityisen ja kolmannen sektorin osallistuminen yhteiskunnan varautumisen rakentamiseen.
Kolmen strategian kokonaisuus
Komission keväällä 2025 julkaisemat puolustuksen valkoinen kirja, varautumisunionistrategia ja sisäisen turvallisuuden strategia muodostavat kokonaisuuden, jolla vahvistetaan Euroopan puolustusta, varautumista ja resilienssiä.
Puolustuksen valkoinen kirja sisältää toimet puolustusvalmiuden nostamiseksi, varautumisunionistrategian antaessa valmiuksia jäsenmaiden ja unionin yhteisen varautumisen kehittämiselle erityisesti siviilitoimintaympäristössä. Sisäisen turvallisuuden strategiassa taas sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhtymäkohdat ovat vahvasti esillä.
Kaikkien strategioiden taustalla vaikuttaa presidentti Niinistön raportti. Presidentti Sauli Niinistö totesi EU:n varautumista käsittelevässä raportissaan syksyllä 2024, että EU:n on kiireellisesti vahvistettava siviili- ja puolustusvalmiuttaan.
Euroopan turvallisuutta, puolustusta ja varautumista kehitettäessä on tärkeää myös lisätä EU:n ja Naton yhteistyötä toisiaan täydentävällä tavalla.
Euroopan puolustusvalmius 2030
Puolustuksen valkoisen kirjan taustalla on tarve Euroopan pelotteen ylösajolle nykyisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on Euroopan puolustusvalmiuden nostaminen vuoteen 2030 mennessä. Suomi on onnistunut vaikuttamaan puolustuksen valkoisen kirjan toimeenpanoon tavalla, joka tukee muun muassa maataistelukyvyn huomioimista tulevissa puolustusta koskevissa rahoitusratkaisuissa.
EU:n toimet – kuten valkoisessa kirjassa esitetyt rahoitusratkaisut – ovat jäsenvaltioita tukevassa roolissa. Päävastuu puolustusinvestointien ja -valmiuden kasvattamisesta säilyy edelleen jäsenvaltioilla itsellään.
Maaliskuussa 2025 komissio esitteli valkoiseen kirjaan pohjautuen ReArm-suunnitelman, joka sisältää poikkeuksellisen ja väliaikaisen EU-rahoitusvälinettä turvallisuusuhkista johtuvan kriisitilanteen korjaamiseksi eli SAFE-välineen.
Keväällä on myös edetty neuvotteluissa Euroopan puolustusteollisesta ohjelmasta (EDIP).
Varautuminen on huomioitava koko yhteiskunnassa
Sotilaallisen varautumisen rinnalla EU:ssa on panostettava koko yhteiskunnan varautumiseen. Suomi edistää toimintatapaa, jossa varautuminen huomioidaan kaikilla politiikka-aloilla ja uhkia ja riskejä tarkastellaan 360 asteen tulokulmasta.
EU:n varautumisunionistrategiaa voidaan pitää Suomen onnistuneen ennakkovaikuttamisen tuloksena. Varautuminen on jatkossakin jokaisen jäsenmaan omalla vastuulla, mutta Eurooppa on kokonaisuutena vahvempi, kun toimia koordinoidaan ja jäsenmaiden varautumisen taso paranee.
Varautumisunionistrategiaan sisältyy 63 toimenpidettä, joita toteutetaan seuraavien noin kolmen vuoden aikana. Keskeisiä aiheita ovat etenkin yhteiskunnan ja kriittisen infrastruktuurin kriisinkestävyyden vahvistaminen, siviiliväestön suojaaminen, huoltovarmuus ja ihmisten omatoiminen varautuminen sekä siviili-sotilaallisen yhteistyön edistäminen.
Varautumisen kehittäminen on EU:ssa uusi politiikka-ala, joka hakee muotoaan. Suomi toimii eurooppalaisessa varautumisessa esimerkkinä, ja sillä on hyvä tilaisuus ottaa johtava rooli alan kehittämisessä. Strategian tehokas toimeenpano on tärkeä osa Euroopan turvallisuuden vahvistamista.
Sisäisen turvallisuuden uhat eivät katso valtioiden rajoja
Erilaiset hybridiuhat, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus sekä terrorismi horjuttavat EU:n instituutioiden ja yhteiskunnan perusteita. EU-tason toimet ovat keskeisiä sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä.
EU:n sisäisen turvallisuuden strategia kuvaa nykyisen turvallisuusympäristön uhkia sekä keinoja, joilla niihin vastataan. Yhteinen strategia on välttämätön, sillä monet nykyajan turvallisuusuhat voivat vaikuttaa useisiin maihin samanaikaisesti tai siirtyä helposti maasta toiseen. Strategialla myös tuetaan jäsenvaltioiden yhteistä reagointia maailmanlaajuisiin poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat unionin sisäiseen turvallisuuteen.
On tärkeää kehittää oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten toimintaedellytyksiä sekä rajat ylittävää yhteistyötä vastaamaan muuttuvaa turvallisuusympäristöä. Keskeistä on muun muassa viranomaisten tiedonsaannin parantaminen ja tietojenvaihdon vahvistaminen. EU-mailla on myös oltava yhteinen tilannekuva, joka tukee kansallisia viranomaisia esimerkiksi hybridiuhkiin vastaamisessa.