Varautuminen, turvallisuus ja tilannekuvatoiminta

Varautuminen on valmistautumista ennakolta erilaisiin häiriötilanteisiin, poikkeusoloihin ja suuronnettomuuksiin. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja tehtäviä. Varautumista ovat esimerkiksi valmiussuunnittelu, jatkuvuudenhallinta, koulutus ja valmiusharjoitukset. Varautumisesta säädetään valmiuslaissa ja puolustustilalaissa. 

Valtioneuvoston varautuminen

Valtioneuvoston varautumisen tavoitteena on varmistaa valtioneuvoston kyky hoitaa tehtävänsä kaikissa tilanteissa. Ministeriöt ja niiden alainen hallinto vastaavat omasta varautumisestaan. Nämä valmiusjärjestelyt ja -suunnitelmat muodostavat perustan valtioneuvoston yhteiselle varautumiselle, jolla puolestaan varmistetaan koko hallinnon yhteistyön sujuvuus.

Tärkeä osa varautumista ovat harjoitukset, joita järjestetään vuosittain sekä yhteisesti valtioneuvostossa että ministeriöissä. Ministeriössä on valmiuspäällikkö, joka toimii kansliapäällikön apuna varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa.  

Turvallisuus 

Ministeriön yhteisillä turvallisuuden toimintamalleilla ja palveluilla varaudutaan häiriötilanteisiin ja turvataan valtioneuvoston toimintaa. Turvallisuustoimintaan kuuluvat esimerkiksi riskien hallinta, koulutus, toimitila- ja kiinteistöturvallisuus, henkilöstöturvallisuus, turvallisuuden asiantuntijapalvelut sekä valvonta ja arvioinnit. 

Turvallisuustoiminnan ohjauksesta, koordinoinnista ja yhteensovittamisesta sekä turvallisuuspalveluista vastaa valtioneuvoston kanslia. Kansliassa toimivan valmiusyksikön vastuulle kuuluvat muun muassa ministeriökiinteistöjen turvallisuusvalvomot, vartiointi ja turvatekniikka.  

Tilannekuva 

Valtioneuvoston päätöksenteko, turvallisuustoiminta ja varautuminen perustuvat reaaliaikaiseen tilannetietoon ja poikkihallinnolliseen kokonaisturvallisuuden analyysiin. Valtioneuvoston kansliassa toimiva valtioneuvoston tilannekeskus tuottaa analysoitua ja ajantasaista poikkihallinnollista tilannekuvaa, joka tukee valtionjohdon päätöksentekoa sekä normaalioloissa että erityisesti häiriötilanteissa. Tilannekuva sisältää muun muassa tietoja olosuhteista, tapahtumien taustoista, eri toimijoiden toimintavalmiudesta sekä arvioita tilanteen kehittymisestä.