Suomen EU-politiikka
Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Suomen EU-politiikan peruslinjana on kehittää Euroopan unionia ja lisätä kasvua, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio.
Suomen EU-politiikan painopisteitä ovat yhteisten arvojen, kasvun ja kilpailukyvyn sekä sääntelyn toimivuuden edistäminen, unionin ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden vahvistaminen sekä muuttoliikkeeseen vastaaminen.
Suomen EU-politiikassa korostuu myös EU:n kriisinkestävyyden vahvistaminen ja unionin vahvuuksien kehittäminen maailmanlaajuisiin kehityskulkuihin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon vastaamiseksi ja niistä hyötymiseksi.
Suomi laatii hallitusohjelman mukaisesti joka vuosi konkreettisen EU-vaikuttamisstrategian. Vuonna 2025 valtioneuvosto laatii jokaisesta kolmesta EU-ennakkovaikuttamisen pääprioriteetista erillisen selvityksen eduskunnalle. Yksittäisiin komission esityksiin otetaan kantaa aina erikseen.
EU-vaikuttamisstrategian tavoitteet vuonna 2025
- EU:n monivuotinen rahoituskehys 2028-
Suomi katsoo, että tulevan rahoituskehyksen kokonaistaso tulee säilyttää kohtuullisena. Suomi katsoo, että varoja tulisi kohdentaa nykyistä vahvemmin valittujen strategisten prioriteettien mukaisesti. Suomi pitää välttämättömänä EU-rahoituksen painopisteiden priorisointia, korostaen varojenkäytön tehokkuutta. - Euroopan kokonaisturvallisuus painottuen puolustukseen, ulkorajojen turvaamiseen ja yleiseen varautumiseen
Eurooppalaista kokonaisturvallisuusajattelua tulee edistää mm. suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin periaatteita hyödyntäen. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaan. Suomi korostaa EU:n ja Yhdysvaltojen sekä muiden keskeisten kumppaneiden yhteistyösuhteiden merkitystä. - Sääntelyn yksinkertaistaminen ja toimeenpanon tehostaminen osana strategisen kilpailukyvyn vahvistamista
Suomi tukee komission tavoitteita sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Suomi toimii määrätietoisesti kilpailukyvylle haitallisen EU-sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja joustavoittamiseksi sekä kansallisten erityispiirteiden huomioimiseksi. Osana strategisen kilpailukyvyn vahvistamista toimien tavoitteena tulisi olla nykyistä ennustettavampi ja vakaampi yritysten toimintaympäristö.
Hallituksen EU-politiikka pohjautuu hallitusohjelmaan sekä tammikuussa 2024 linjattuihin Suomen avaintavoitteisiin EU-vaalikaudelle (2024 – 2029). Suomen avaintavoitteita ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen.
Suomen EU-politiikan avaintavoitteet 2024–2029
Euroopan unioni: kohti strategista kilpailukykyä | Pääministeri Orpon hallituksen ohjelma 2023