Valtioneuvoston termit selitettyinä

Valtioneuvosto

Valtioneuvostolla tarkoitetaan toisaalta pääministerin ja ministereiden muodostamaa yleistä hallintovaltaa käyttävää toimielintä eli Suomen hallitusta, ja toisaalta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toisinaan valtioneuvostolla tarkoitetaan myös pelkästään valtioneuvoston yleisistuntoa tai ministeriökokonaisuutta. 

Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa ja on lakisääteisten ministerivaliokuntien puheenjohtaja.

Hallitus

Hallitukseen kuuluvat pääministeri ja muut ministerit. 

Hallitus valmistelee ja toteuttaa päätöksiä. Hallitus on toimistaan vastuussa eduskunnalle eli ministerien tulee nauttia eduskunnan luottamusta. 

Ministeri

Ministeri toimii ministeriön päällikkönä tai käsittelee ministeriöiden toimialaan kuuluvia asioita. Kukin ministeri käsittelee toimialaansa kuuluvat EU-asiat, kansainväliset asiat, lainvalmisteluasiat sekä virkanimitys- ja henkilöstöasiat. Samoin kukin ministeri johtaa taloussuunnittelua ja talousarvioiden ja muiden yhteisten asioiden valmistelua omalla toimialallansa.

Ministerin tehtävät jakaantuvat toisaalta toimintaan siinä ministeriössä, jonka päälliköksi tai jonka toimialaan kuuluvia tehtäviä hoitamaan hänet on määrätty, ja toisaalta toimintaan valtioneuvostossa. Jälkimmäiseen kuuluu työskentely valtioneuvoston valiokunnissa ja yleisistunnossa sekä tasavallan presidentille valtioneuvostossa tapahtuvassa esittelyssä.

Työnjaosta ministereiden kesken ministeriössä päättää valtioneuvosto.

Ministeriö

Valtioneuvostossa on nykyisin 12 ministeriötä. Ministeri toimii ministeriön päällikkönä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. Ministeriöiden toimialat voidaan yleispiirteisesti johtaa niiden nimistä.

Ministeriön korkeimpana virkamiehenä toimii kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö johtaa ja valvoo ministeriön toimintaa. Ulkoministeriössä, valtiovarainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa kansliapäällikön virkanimike on valtiosihteeri.

Ministeriöiden alaisuudessa toimii useita virastoja ja laitoksia.

Hallitusohjelma

Regeringsprogrammet är en politisk handlingsplan som godkänts av regeringspartierna. I programmet kommer partierna överens om regeringens mål och viktigaste uppgifter. I regeringsprogrammet fastställs de riktlinjer som regeringen ska följa under sin mandatperiod. Statsministern övervakar genomförandet av regeringsprogrammet och ansvarar för att regeringen i början av regeringsperioden kommer överens om vilka förfaranden som ska tillämpas vid genomförandet.

Hallituksen esitys

Merparten av lagarna kommer till riksdagen i form av regeringens propositioner. Regeringens propositioner kan gälla bland annat lagar, statsbudgeten eller en tilläggsbudget, riksdagens samtycke till statlig upplåning, beviljande av statsborgen, godkännande av fördrag eller komplettering av tidigare propositioner.

Regeringens propositioner bereds vid ministerierna. Statsrådets allmänna sammanträde beslutar om överlämnande av regeringens propositioner till riksdagen. 

En regeringsproposition innehåller ett förslag till lagstiftning och motiveringar till förslagen. Regeringens proposition utgör underlag för beredningen i riksdagen. Den är också ett stöd vid tolkningen och tillämpningen av den kommande lagen. Dessutom är den till nytta i samhällsdebatten och inom forskningen.

Valtioneuvoston esittelijä

Föredragande i statsrådet är de tjänstemän i tjänsteförhållande vid ministerierna till vilkas uppgifter det enligt lag hör eller som har förordnats till uppdraget. Föredraganden ansvarar för beredningen av ärendet vid ministeriet och föredrar det för avgörande vid statsrådets allmänna sammanträde eller vid det ministerium som saken gäller. Föredraganden ansvarar för beredningen fram till verkställandet. En föredragande som inte har reserverat sig mot beslutet svarar för det som har beslutats på föredragningen.

Ohjausasiakirja

Med styrdokument avses antingen handlingar som godkänts i form av principbeslut vid statsrådets allmänna sammanträde eller handlingar som godkänts vid ett ministerium och som gäller ministeriets förvaltningsområde. Det kan gälla till exempel strategier, handlingsplaner, färdplaner eller åtgärdsprogram. Beredningen av styrdokumentet inleds på uppdrag av regeringen, en minister eller tjänstemannaledningen.

Periaatepäätös

Principbesluten är styrdokument genom vilka statsförvaltningen ges anvisningar och riktlinjer för beredningen av ärenden. Principbesluten är främst politiska ställningstaganden och till sin karaktär är de förberedande beslut. De slutliga besluten fattas av den myndighet som handlägger och bereder ärendet. Principbesluten har inga direkta rättsliga följder för medborgarna.

Selonteko ja tiedonanto

Statsrådets redogörelser och meddelanden är statsrådets utredningar till riksdagen i frågor som gäller internationella förhållanden eller rikets styrelse.

Skillnaden mellan dessa är att statsrådets meddelanden kan läggas till grund för en omröstning om förtroendet för regeringen eller en enskild minister. När det gäller redogörelser går det att rösta om innehållet men inte om förtroendet för regeringen.

Lausuntopyyntö

Begäran om utlåtande är ett sätt att höra allmänheten och bidra till öppenhet i myndigheternas verksamhet. Med hörande avses inhämtande av intressentgruppers och medborgarnas åsikter och kunskaper om samt erfarenheter av ett ärende som är under beredning. Med intressentgrupper avses till exempel myndigheter, sakkunniga, organisationer och företag.

Genom begäran om utlåtande ombeds centrala, kända intressentgrupper att komma med sina synpunkter på ärenden som är under beredning. Vanligtvis är begäranden om utlåtanden offentliga, vilket innebär att vem som helst har möjlighet att yttra sig. I flera författningar förutsätts det att utlåtande begärs av en viss myndighet innan ärendet avgörs. Vanligtvis sammanställs och publiceras responsen i utlåtandena.

Valtioneuvoston asetus

En förordning är en författning som preciserar en lag. Statsrådets allmänna sammanträde utfärdar statsrådets förordningar.

U kirjelmä ja E kirje

Statsrådet förelägger riksdagen ärenden som rör EU-verksamhet genom U-skrivelser och E-skrivelser. 

U-skrivelser lämnas till riksdagen i fråga om förslag till rättsakter, avtal eller andra åtgärder som det ska fattas beslut om i EU och som skulle höra till riksdagens behörighet om Finland inte var medlem i EU.

Förslaget behandlas i stora utskottet, till vilket de berörda fackutskotten yttrar sig. Förslag som gäller utrikes- och säkerhetspolitiken behandlas i utrikesutskottet.

E-skrivelser lämnas till riksdagen i andra situationer där riksdagen behöver få information om EU:s verksamhet. E-skrivelser används i synnerhet när det gäller principiellt eller politiskt viktiga EU-frågor, eller EU-frågor som är betydande med avseende på sina ekonomiska konsekvenser. 

E-skrivelser lämnas av det behöriga ministeriet.

Pääministerin ilmoitus

Statsministern kan ge riksdagen en upplysning i ett aktuellt ärende som hör till statsrådets ansvarsområde. Upplysningen kan också ges av någon annan medlem av statsrådet som statsministern förordnar. Statsministern ger sin upplysning muntligt.

Välikysymysvastaus

Minst 20 riksdagsledamöter kan framställa en interpellation till statsrådet eller till en minister i en angelägenhet som hör till statsrådets eller ministerns ansvarsområde. Interpellationen framställs i plenum och remitteras till statsrådet för att besvaras. En medlem av statsrådet ska besvara interpellationen inom 15 dagar räknat från det att den delgavs. 

Innehållet i det svar som ges på interpellationen bestäms i regeringen. 

Om det under debatten i riksdagen väcks förslag om misstroende mot statsrådet eller ministern, ska behandlingen av interpellationen avslutas med en omröstning genom vilken det avgörs om statsrådet eller ministern har riksdagens förtroende.

Ministerityöryhmä

Ministerityöryhmät ohjaavat hallitusohjelman toteuttamista tietyn osa-alueen kehittämisen näkökulmasta. 

Valtioneuvosto voi sopia, että tietyn asian tai asiakokonaisuuden valmisteluun, kuten esimerkiksi hallituksen isojen poikkihallinnollisten uudistusten valmisteluun, perustetaan yhteistyötä ja yhteensovittamista varten ministerityöryhmä.

Ministerityöryhmästä, sen tehtävistä ja jäsenistä päätetään hallituksen neuvottelussa, jonka jälkeen valtioneuvosto asettaa työryhmän.

Hallituksen neuvottelu

Hallituksen neuvottelu on ministereiden epävirallinen kokous, jonka kutsuu koolle pääministeri.

Neuvottelussa ei tehdä muodollisia ratkaisuja. Siihen osallistuvat ministereiden lisäksi oikeuskansleri, pääministerin valtiosihteeri ja valtioneuvoston viestintäjohtaja.

Neuvottelussa asian esittelee ministeri, jonka toimialaan asia kuuluu. Neuvottelun sihteerinä toimii valtioneuvoston istuntoyksikön päällikkö tai muu pääministerin määräämä henkilö.

Hallituksen neuvotteluja on pidetty myös mm. nimikkeillä budjettiriihi, JTS-riihi, strategiaistunto ja iltakoulu.

Ministerivaliokunta

Valtioneuvostossa on ministerivaliokuntia asioiden valmistelua varten. Ministerivaliokunnille ei kuulu varsinaista ratkaisuvaltaa. Käytännössä ministerivaliokuntien merkitys poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä on voimakkaasti korostunut, koska niissä valitaan poliittiset linjat ja muodostetaan kannat.

Valtioneuvostolla on neljä lakisääteistä valiokuntaa, joita ovat ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, raha-asiainvaliokunta, talouspoliittinen ministerivaliokunta ja EU-ministerivaliokunta. Valtioneuvoston yleisistunto voi lisäksi asettaa ylimääräisiä ministerivaliokuntia.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta valmistelee tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä Suomen ulkosuhteita koskevat asiat, näihin liittyvät tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Ministerivaliokunta kokoontuu käytännössä yhdessä tasavallan presidentin kanssa, jolloin kokousta kutsutaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiseksi kokoukseksi (TP-UTVA).

Raha-asiainvaliokunta valmistelee asiat, joilla on huomattava taloudellinen merkitys tai joista muuten vaaditaan raha-asianvaliokunnan lausunto. Valiokunnan tehtävänä on ennakollinen finanssivalvonta. 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee kokonaistaloudellista kehitystä ja yleistä talouspolitiikkaa, julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja ja muita pääministerin määräämiä talouspoliittisia toimia vaativia asioita.

EU-ministerivaliokunta käsittelee poliittisesti, taloudellisesti ja oikeudellisesti merkittäviä ajankohtaisia EU-asioita. Ministerivaliokunnassa sovitaan Suomen toimintalinjat muun muassa Euroopan unionin neuvoston kokouksiin ja epävirallisiin ministerikokouksiin. 

Valtioneuvoston yleisistunto

Pääministeri määrää yleisistuntojen esittelyjärjestyksen. Asian käsittely yleisistunnossa perustuu jaettuun esittelylistaan, joka sisältää esittelijän päätösehdotuksen. Puhetta yleisistunnossa johtaa pääministeri.

Jos keskustelussa ilmenee erimielisyyttä, asia päätetään äänestämällä. Kaikki istuntoon osallistuneet ministerit ovat yhdessä esittelijän kanssa vastuussa yleisistunnon päätöksistä. Vastuusta voi kuitenkin vapautua esittämällä eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi.

Esittelyyn osallistuvat kaikki ministerit. Yleisistunnon päätösvaltaisuuden edellytyksenä on vähintään viiden ministerin osallistuminen istuntoon. Lisäksi esittelyssä on läsnä oikeuskansleri. Pöytäkirjaa pitää valtioneuvoston istuntoyksikön virkamies.

Valtioneuvoston yleisistunto tekee ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille tämän päätösvaltaan kuuluvissa asioissa. Lisäksi yleisistunnolla on asetuksenantovaltaa sekä päätösvaltaa hallitus- ja hallintoasioissa.

Tasavallan presidentin esittely

Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Esittelyjärjestys presidentin esittelyssä on sama kuin valtioneuvoston yleisistunnossa. Puhetta esittelyssä johtaa presidentti.

Valtioneuvostolla on esityksentekovelvollisuus tasavallan presidentille esiteltävässä asiassa. Yleisistunto voi tarvittaessa määritellä kantansa äänestämällä. Esittelevä ministeri on tällöin velvollinen esittelemään asian presidentille valtioneuvoston enemmistön kannan mukaisesti.

Esittelyyn osallistuvat kaikki ministerit. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että presidentin lisäksi vähintään viisi valtioneuvoston jäsentä on läsnä. Lisäksi esittelyssä on läsnä oikeuskansleri. Pöytäkirjaa pitää valtioneuvoston istuntoyksikön virkamies.

Koska tasavallan presidentti tekee esittelyssä yksin päätökset, asioista ei äänestetä. Ministeri voi kuitenkin lausua eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan vapautuakseen vastuusta. 

Toimitusministeristö

Hallitus toimii toimitusministeristönä sen jälkeen, kun se on pyytänyt eroa tasavallan presidentiltä. Yleensä istuva hallitus jättää eronpyynnön eduskuntavaalien jälkeen, kun sillä ei ole enää eduskunnan luottamusta. Vanha hallitus jatkaa toimitusministeristönä aina siihen saakka, kunnes uusi hallitus on nimitetty.

Toimitusministeristön asemasta ei ole tarkkoja säännöksiä. Sillä on muodollisesti sama toimivalta kuin hallituksella ennen sen eronpyyntöä. Toimitusministeristön katsotaan voivan hoitaa välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää seuraavalle hallitukselle.

Julkisen talouden suunnitelma

Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä. Hallituskauden talouden suunnittelun tärkeimmät linjaukset määritellään hallitusohjelmassa ja sen mukaisesti valmisteltavassa julkisen talouden suunnitelmassa (JTS). JTS:ssä asetetaan julkisen talouden tasapainoa ja velkaantumista koskevat tavoitteet. 

Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat mm. valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta sekä lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot.

Julkisen talouden suunnitelman valmistelu seuraavaksi neljäksi vuodeksi eli ns. JTS-prosessi päättyy koko hallituksen ns. JTS-riiheen eli hallituksen neuvotteluun.

Talousarvioehdotus

Ministeriöt kokoavat toimialansa virastojen ja laitosten suunnitelmista oman hallinnonalansa talousarvioehdotuksen. Hallinnonalojen talousarvioehdotukset käsitellään valtiovarainministeriössä. Valtiovarainministeri päättää valtiovarainministeriön ehdotuksesta valtion talousarvioesitykseksi. Julkisen talouden suunnitelma toimii seuraavan vuoden talousarvioehdotusten valmistelun ohjeena.

Budjetti eli talousarvioesitys

Valtion budjetti eli talousarvio on vuosittainen valtion taloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma. Talousarvio sisältää valtion seuraavan vuoden määrärahat ja tulot.

Valtion talousarvio hyväksytään eduskunnan täysistunnossa. Valtion talousarvion antaminen on merkittävämpiä hallituksen poliittisia toimia.

Talousarvioesitys koostuu yleisperusteluista, numerotaulukosta ja yksityiskohtaisista perusteluista ja liitteistä. 

Budjettiriihi eli budjettineuvottelut

Budjettiriihessä hallitus hyväksyy talousarvioesityksensä sisällön. 

Riihessä syntyvällä asiakirjalla on sekä oikeudellista, poliittista että finanssipoliittista merkitystä ja se on myös hallinnollinen asiakirja. Riihtä johtaa pääministeri. 

Talousarvioesityksen kaikki osastot (tulot) ja pääluokat (menot) hallitus päättää yhdessä. Riihessä linjataan valtion tarpeidentärkeysjärjestys ja allokoidaan määrärahat talousarvioesitykseen. Talousarviolla voidaan vaikuttaa myös suhdanteisiin tulojen ja menojen suhteen kautta.

Lisätalousarvioesitys

Jos hyväksyttyyn talousarvioon tarvitaan välttämättömiä muutoksia, hallitus voi tehdä lisätalousarvioesityksen. Lisätalousarvioesitykset laaditaan ja käsitellään pääosin samoin kuin varsinaiset talousarviot.

Talousarvioesityksen täydennys

Talousarvioesitystä ja lisätalousarvioesitystä voidaan täydentää antamalla esitys täydentämisestä. Täydentävää esitystä ei voida antaa enää sen jälkeen, kun valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä talousarvioesityksestä tai lisätalousarvioesityksestä. 

Kehysriihi ja puoliväliriihi

Kehysriihessä Suomen hallitus tekee vuosittain julkiseen talouteen lähivuosiksi vaikuttavia päätöksiä. Käytännössä siis linjataan siitä, mihin suomalaisten verorahoja tulevina vuosina käytetään. 

Avainasemassa on valtion talouden menokehys. Se on hallituksen nelivuotiskautensa alussa määrittelemä menokatto, joka määrittelee menojen enimmäismäärän. Kehyksen avulla siis suunnitellaan julkisia menoja lähivuotta pidemmälle. Tällä osaltaan pyritään hillitsemään valtion menojen liiallista kasvua.

Puoliväliriihessä hallituksilla on ollut tapana tarkastella, mitä kaikkea hallitusohjelmasta on jo ehditty toteuttaa ja mitä tulevien vuosien aikana on vielä tehtävä.

Määräraha

Riihessä linjataan valtion tarpeiden tärkeysjärjestys ja allokoidaan määrärahat talousarvioesitykseen. Kehyspäätöksessä annetaan hallinnonalakohtaiset määrärahakehykset.