FI SV EN

Hallitus päätti vuoden 2015 talousarvioesityksestä

Valtioneuvoston viestintäosasto 28.8.2014 17.44
Tiedote 345/2014

Päivitetty 28.8.2014 klo 20.35

Hallitus on sopinut vuoden 2015 budjettiesityksestä. Esitys perustuu keskeisiltä osin ratkaisuihin, jotka tehtiin julkisen talouden suunnitelmassa viime keväänä ja hallitusohjelmassa kesäkuussa. Budjettiriihessä sovittiin myös lisäbudjettiesityksestä vuodelle 2014 ja päätettiin rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistamisesta.

Talouden näkymät heikot budjetista päätettäessä

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote ei kasva tänä vuonna. Ennusteen mukaan suhdanteissa tapahtuu vuoden puolivälissä hyvin maltillinen käänne parempaan. Ilman sitä Suomen talous supistuisi kolmatta vuotta peräkkäin.

Vienti on merkittävä tekijä tämän vuoden kasvun käynnistymisessä. Tänä vuonna yksityinen kulutus ei lisäänny viime vuodesta, sillä reaalisen ostovoiman kehitys on vaimeaa ja odotukset tulevasta talouskehityksestä ovat heikot. Yksityiset investoinnit laskevat, ja työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Inflaatio pysyy hitaana.

Vuonna 2015 kasvu pysyy edelleen vaimeana. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi, ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Teollisuuden tuotanto kääntyy lievään kasvuun, mikä kohentaa myös sitä palvelevan palvelutuotannon näkymiä. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät, ja rakenteellinen työttömyystaso säilyy korkeana.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 valtiontalous ja kuntatalous säilyvät selvästi alijäämäisinä, vaikka valtiontalouden alijäämä pieneneekin selkeästi tästä vuodesta. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi uhkaa poiketa julkisen talouden rakenteelliselle jäämälle asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta.

Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan vuonna 2015. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus.

Valtiontalouden sopeutusta jatketaan aiemmin sovitun mukaisesti

Vuoden 2015 talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53,7 miljardia euroa, mikä on noin miljardi euroa vähemmän kuin vuodelle 2014 on budjetoitu mukaan lukien lisätalousarvioesitykset.

Määrärahatason aleneminen selittyy jo aiemmin päätetyillä menosäästöillä, joiden vaikutus on selvästi suurempi ensi vuonna kuin tänä vuonna. Hallituksen jo aiemmin tekemät päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi alentavat valtion menoja vuonna 2015 nettomääräisesti noin 2 miljardilla eurolla vuoden 2014 säästöihin verrattuna.

Säästöjä toteutetaan kevään kehyspäätöksen mukaisesti muun muassa kuntien peruspalveluiden valtionosuudessa, kehitysyhteistyömenoissa, lapsilisissä, puolustusvoimien toimintamenoissa ja materiaalihankinnoissa, sairausvakuutuslaista johtuvissa menoissa, maa- ja puutarhatalouden kansallisessa tuessa, julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa, työttömyysturvamenoissa, valtionhallinnon toimintamenoissa sekä kriisinhallintamenoissa.

Vuonna 2015 toteutettavien veromuutosten nettovaikutuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 0,3 miljardia euroa.

Kaikkiaan vaalikauden aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimenpiteistä, jotka vahvistavat nettomääräisesti valtiontaloutta 2,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2015 tasolla.

Hidas talouskasvu rajoittaa verotulojen kasvua

Vuoden 2015 budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan noin 49,2 miljardia euroa, josta verotulojen osuus on noin 40,0 miljardia euroa. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 prosentilla vuonna 2015. Verokertymien kasvu pohjautuu veropohjien kasvuun ja uusiin veroperustemuutoksiin. Veropohjien kasvu on jäämässä vaatimattomaksi, koska kokonaistuotanto kasvaa hitaasti. Vuoden 2015 verotuloarvio on alentunut kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden n. 0,9 miljardia euroa, josta 0,5 miljardia euroa aiheutuu heikentyneestä taloustilanteesta.

Budjettiesityksen merkittävimmät veromuutokset koskevat valmisteveroja ja muita välillisiä veroja.

Tuloverotukseen ehdotetaan muutoksia, jotka ylläpitävät kuluttajien ostovoimaa erityisesti matalilla ja keskitulotasoilla. Veropohjia laajennetaan eri verolajien osalta karsimalla tai rajaamalla verotukia.

Valtionvelan kasvuvauhti hidastuu

Vuoden 2014 toinen lisätalousarvioesitys vähentää varsinaisia tuloja 233 miljoonalla eurolla ja lisää määrärahoja 95 miljoonalla eurolla. Nämä muutokset kasvattavat valtion nettolainanoton tarvetta 327 miljoonalla eurolla kaikkiaan 7,4 miljardiin euroon vuonna 2014.

Vuoden 2015 budjettiesityksessä alijäämän arvioidaan pienenevän lähes kolmella miljardilla eurolla 4,5 miljardiin euroon.

Vuoden 2015 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 102 miljardia euroa, mikä on noin 48,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

 

2014,

varsinainen

talousarvio

2014,

budjetoitu (ml.LTAE2)

2015,

talousarvioesitys

Tulot (mrd. euroa)

46,9

47,2

49,2

Menot (mrd. euroa)

54,1

54,7

53,7

Alijäämä (mrd. euroa)

-7,1

-7,4

-4,5

Kuntatalous pysyy kireänä

Kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä noin 9,9 miljardia euroa, josta laskennalliset valtionosuudet noin 9,0 miljardia euroa. Valtionavut vähenevät noin 5 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.

Kuntatalouteen kohdistuu 188 miljoonan euron valtionosuussäästö. Valtionosuuksien tasoa alentaa myös ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus, joka on kuitenkin valtio–kunta-suhteessa kustannusneutraali.

Kuntatalouden arvioidaan kansantalouden tilinpidon käsittein pysyvän selvästi alijäämäisenä vuonna 2015.

Työllisyyttä ja kasvua tuetaan

Valtion varallisuutta ohjataan nykyistä tuottavampaan käyttöön kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman mukaisesti. Valtion kiinteistövarallisuutta myydään ja muun muassa eräiden rahastojen tuloutusta valtiolle lisätään. Nämä toimet tuovat lisätuloja vuosina 2014–2015 noin 1,9 miljardia euroa. Pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen.

Osana valtion varallisuuden uudelleenkohdentamista tehdään kuitenkin merkittäviä kasvupanostuksia, joiden määrä vuosina 2014–2015 on yhteensä noin 460 miljoonaa euroa. Tästä 240 miljoonaa euroa kohdistuu vuoteen 2015. Keskeisimmät panostukset liittyvät uutta kasvua luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä kilpailukykyä tukeviin ja nopeasti työllistäviin liikenne- ja rakentamishankkeisiin.

Hallitus käynnistää asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskevan ohjelman. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä on saavutettu sopimus siitä, että Helsingin seudun kuntien kaavoitustavoitetta nostetaan 25 prosenttia voimassa olevaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen verrattuna. Vastavuoroisesti valtio tukee Pisararataa ja länsimetron jatketta Kivenlahteen saakka. Lisäksi valtio osallistuu Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suunnittelukustannuksiin.

Hallitus lisää toimenpiteitä erityisesti vaikeammin työllistettävien työllistämiseksi sekä työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamisen parantamiseksi.

Ostovoimaa vahvistetaan

Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi otetaan käyttöön lapsivähennys. Hallitus esittää tuloverotukseen lapsiluvun mukaan porrastettua lapsivähennystä, joka vähenee tulojen ylittäessä 36 000 euroa vuodessa. Vähennys on 50 euroa yhdestä lapsesta ja enimmillään 200 euroa. Yksinhuoltajalla vähennyksen määrä on kaksinkertainen. Vähennys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2017 loppuun, jolloin se toimii siirtymäajan kompensaationa lapsilisien leikkaukselle.

Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan, mikä lisää käytettävissä olevaa tuloa vaikutusalueella keskimäärin 7 eurolla kuukaudessa.

Sekä lapsivähennykseen että eläketulovähennykseen on varattu käytettäväksi 70 miljoonaa euroa.

Muutoksia koulutusmäärärahoihin

Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja ensi vuonna 50 milj. eurolla sekä sitoutuu myöhemmin pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti. Kevään 2014 kehyspäätökseen säästötoimena sisältyvän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015. Lisäys on yliopistoille 11,2 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 5,4 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston 70 miljoonan euron lisärahoitusta siirretään tasaerissä kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen v. 2020 mennessä. Vuosittain siirrettävä summa on 11,7 miljoonaa euroa.

Korkeakoulujen hakijasuman purkamiseksi korkeakoulujen sisäänottoa kasvatetaan 3000 opiskelijapaikalla määräaikaisesti tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toinen vaihe toteutuu vuonna 2015 ja samalla ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy kokonaan valtion vastuulle.

Nuorten koulutustakuun toteuttamista jatketaan varaamalla nuorille riittävä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta koko maassa. Lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja, ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kokonaisuus sekä kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja koulutuksen eri järjestämismuotoja.

Oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle ei tässä vaiheessa jatketa. Jokainen perusopetuksen päättävä nuori velvoitetaan osana nuorisotakuuta hakemaan toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen. Jos nuori ei koulutukseen pääse, on hänellä oikeus halutessaan perusopetuksen lisäopetukseen, lukion tai ammatillisen koulutuksen valmistavaan koulutukseen, paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa. Oppivelvollisuusiän nostamiseen aiemmin varatut rahat osoitetaan koulupudokkuuden estoon sekä perusopetuksen kehittämiseen.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta vahvistetaan

Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanoa varten myönnetään 9,4 miljoonaa euroa vuoden 2015 valtion talousarvioon, lisäksi esityksen toimeenpanoon käytetään 6,6 miljoonaa euroa lastensuojelun kehittämiseen varattua määrärahaa. Uudistuksen kokonaiskustannukset ovat 32 miljoonaa euroa. Esitys annetaan eduskunnalle syksyllä.

Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi laki yksinkertaistaa asumistukijärjestelmää. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat jatkossa ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Uudistus lisää asumistukimenoja arviolta 41 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 toinen lisäbudjetti tukee kasvua

Vuoden 2014 toisessa lisätalousarvioesityksessä määrärahalisäyksiä suunnataan pääministeri Stubbin hallitusohjelman mukaisesti toimiin kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Erityisesti liikenne- ja väylähankkeisiin kohdennetaan lisämäärärahaa.

Liikenneverkon panostuksiin kohdennetaan vajaat 50 miljoonaa euroa. Tänä vuonna muun muassa aloitetaan neljä uutta liikennehanketta (listattu tiedotteen lopussa) ja kahden jo käynnissä olevan hankkeen valtuutta laajennetaan (valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie ja valtatie 8 Turku–Pori).

Venäjän asettamien talouspakotteiden vaikutusten lieventämiseksi ehdotetaan toimia. Maataloudelle ehdotetaan 20 miljoonan euron kertaluonteista määrärahaa kohdennettuun tukeen maatalouden kannattavuusedellytysten turvaamiseksi. Elintarvikevientiohjelman toteuttamiseen yhdessä Elintarviketeollisuusliiton ja Team Finland -toimijoiden kanssa ehdotetaan 1,3 miljoonaa euroa. Äkillisten rakennemuutosten tukeen ehdotetaan lisämäärärahaa 8,5 miljoonaa euroa ja lisämyöntövaltuutta 12 miljoonaa euroa, koska ICT-ala on kokenut rakennemuutoksen ja henkilöstöä on irtisanottu etenkin Oulun seudulla.

Arviota verotuloista alennetaan nettomääräisesti 360 miljoonalla eurolla. Useita välillisen verojen tuottoarvioita alennetaan, koska talousnäkymät ovat heikentyneet ja verokertymä on pienentynyt. Muun muassa arviota arvonlisäveron tuotosta alennetaan 247 miljoonalla eurolla. Voimalaitosvero (ns. windfall-vero), jota ei ole vielä saatettu voimaan, perutaan ja arvio veron tuotosta poistetaan ja korvataan sähkö- ja ajoneuvoveron nostolla. Arviota valtiolle takaisin maksettavista lainoista korotetaan 127 miljoonalla eurolla aiheutuen Islannin ennenaikaisesti takaisin maksamasta lainasta.

Vuoden 2015 talousarvioesityksen toimenpiteitä

Työllisyys, kasvu ja ostovoiman tukeminen

• Alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (Tekes) ehdotetaan 20 miljoonaa euroa.
• Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksiksi ehdotetaan 167 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 60 miljoonaa euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäpanostus kohdistuu pääosin digi- ja biotalouteen sekä cleantech-alalle.
• Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 80 miljoonaa euroa, josta 30 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto II:n toimintaan ja 50 miljoonaa euroa erityisesti teollisten yritysten uudistumiseen, monipuolistamiseen ja kasvuun sekä biotalous- ja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan.
• Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä laajennetaan.
• TE-toimistoille osoitetaan varoja palvelukyvyn turvaamiseen.

Infrastruktuuripanostuksia

• Asuntorakentamisessa otetaan käyttöön uusi 20-vuotinen korkotukimalli.
• Pääkaupunkiseudulle kohdennetaan enintään 2 miljoonaa euroa määräaikaisiin käyttötarkoituksen muutosavustuksiin, joilla pyritään edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön.
• Valtion asuntorahastosta kohdennetaan korjausavustuksiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuodelle 2015.
• Asunto-osakeyhtiöiden, vuokratalojen ja asumisoikeustalojen perusparannuksiin tarkoitetun määräaikaisen käynnistysavustuksen myöntämisvaltuutta lisätään 40 milj. eurolla 140 milj. euroon vuonna 2014. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Vuonna 2015 perusparannuksia tuetaan käyttöön otettavalla valtion täytetakauksella
• Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään 40 miljoonaa euroa vuonna 2015.
• Useita uusia väyläinvestointeja käynnistetään. Vuonna 2015 aloitetaan Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen, Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, valtatie 3 Tampere—Vaasa Laihian kohdalla, Oulu-Kajaani-Vartius valtatie 22:n kunnostushanke, Pännäinen-Pietarsaari-Alholma radan sähköistäminen ja Saimaan syväväylän siirto Savonlinnan kohdalla. Lisäksi Pohjanmaan radan valtuuksia korotetaan. Jatketaan vuodelle 2014 päätettyjä uusia hankkeita Rauman meriväylän syventäminen, maantie 148:n parantaminen Keravan tien kohdalla, valtatie 3:lle rakennettava Arolammin eritasoliittymä sekä kantatie 77 Viitasaari–Keitele -osuuden perusparannus.
• Perusväylänpitoon lisätään 30 miljoonaa euroa verrattuna kevään kehyspäätökseen.
• Haja-asutusalueiden/maaseudun tietoliikenneyhteyksiä parantavan Laajakaista kaikille -hankkeen loppuun saattamiseen varataan 5,5 miljoonaa euroa.
• Hallitus tukee uuden lastensairaalan rakentamista ensi vuonna 15 miljoonalla eurolla.

Koulutus

• Työurien pidentämistavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan korkeakoulujen hakijasuman purku kasvattamalla määräaikaisesti korkeakoulujen sisäänottoa noin 3 000 vuosina 2014–2015 tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla.
• Vuonna 2015 valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja 50 miljoonalla eurolla ja sitoutuu myöhemmin pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti, kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla.
• Kevään 2014 kehyspäätökseen säästötoimena sisältyvän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015.
• Aalto-yliopiston 70 miljoonan euron lisärahoitusta siirretään tasaerissä kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen v. 2020 mennessä. Vuosittain siirrettävä summa on 11,7 miljoonaa euroa.
• Aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan osoittamalla vuosina 2014–2015 kohdennettuun aikuiskoulutukseen 10 miljoonaa euroa/v.
• Oppisopimuspaikkojen tason säilyttämiseksi vuoden 2014 tasolla kohdennetaan tähän tarkoitukseen 7,5 miljoonaa euroa.
• Erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen lisätään 10 miljoonaa euroa.
• Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen kohdennetaan 7,3 miljoonaa euroa.
• Kielikylpykoulujen perustamiseen ja laajentamisen varataan 3 miljoonaa euroa.

Verotus

• Tupakkaveron, makeisveron ja energiaverojen korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä noin 370 miljoonaa euroa.
• Ajoneuvoveroa korotetaan 180 miljoonaa euroa.
• Perus- ja työtulovähennystä korotetaan ja lisäksi hallitus esittää myös lapsivähennyksen käyttöönottoa. Eläketulosta tehtävää eläketulovähennystä korotetaan kunnallisverotuksessa.
• Valtion tuloveroasteikkoon tehdään myös inflaatiokehitystä vastaava tarkistus asteikon kolmeen alimpaan rajaveroluokan tulorajoihin vuonna 2015. Lisäksi veroasteikon määräaikaisen ylimmän rajaveroluokan tulorajaa alennetaan.
• Pääomatuloverotusta kiristetään siten, että ylempään verokantaan ehdotetaan korotusta ja ylemmän kannan tulorajaa alennetaan.
• Perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä.
• Vuoden 2014 alusta voimaantullut voimalaitosvero perutaan.
• Asuntolainan korkomenojen vähennysoikeutta rajataan edelleen ja työmatkakuluvähennyksen omavastuuta korotetaan.
• Opintovelan korkovähennys poistetaan.
• Veropohjaa laajennetaan myös yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla. Kuitenkin yritysten edustuskulujen osittainen vähennyskelpoisuus palautetaan.

Muuta

• Poliisin toimintamenoihin osoitetaan 6,5 miljoonan euron lisämääräraha.
• Tuomioistuimille, syyttäjälaitokseen ja Rikosseuraamuslaitokseen osoitetaan yhteensä 3 miljoonaa euroa lisämäärärahoja.
• Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnitteluun varataan 0,6 miljoonaa euroa vuodelle 2015 ja toteutukseen 11 miljoonan euron valtuus vuosille 2016–2017.
• Työttömyysturvan rahoitusvastuuta siirretään kunnille pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukemiseksi. Jatkossa kunnat rahoittavat 50 % yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta (nykyinen raja on 500 päivää). Uudistuksella tavoitellaan nopeampia ja vaikuttavampia toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Hallitus kompensoi siirrosta aiheutuvia kustannuksia kunnille korottamalla yhteisöveron kuntien jako-osuutta 75 miljoonalla eurolla.
• Ulkoasiainhallinnon lähetystöverkon toiminnan takaava rahoituspohja turvataan.
• Hallitus varautuu antamaan eduskunnalle syksyllä esityksen uudeksi kriisinratkaisulaiksi. Tässä yhteydessä pankkiverolla kerätyistä tuotoista 100 miljoonaa euroa siirretään valtion talousarvioon.
• Taiteelle, tieteelle, liikunnalle ja nuorisotyölle kohdennetaan Veikkauksen jakamattomien voittovarojen rahastosta ylimääräisenä irrotuksena 7 miljoonaa euroa. Näin panostetaan nuorten työllistämiseen, teattereiden, museoiden ja orkestereiden työllisyyteen ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen.
• YTHS:lle ja opiskelija-asuntosäätiöille vuokrakustannusten korvaamiseen maksettavan avustuksen säästöä puretaan 2,1 miljoonaa euroa.

Lisätalousarvioesitys hyväksytään valtioneuvoston istunnossa 4. syyskuuta, jonka jälkeen se julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Vuoden 2015 talousarvioesitys hyväksytään valtioneuvostossa 15. syyskuuta, jonka jälkeen se myös julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön sivuilla. Talousarvioesitykset pohjautuvat valtiovarainministeriön uuteen suhdanne-ennusteeseen, joka julkaistaan 15. syyskuuta valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa.

Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja Joonas Turunen, p. 040 542 5935, valtiovarainministerin erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 530 518 sekä valtiovarainministeriöstä budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, p. 0295 530 330 ja vero-osaston ylijohtaja Lasse Arvela, p. 0295 530 110