FI SV

Vastaus välikysymykseen hallituksen perhepolitiikasta ja lapsilisien leikkaamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö 10.4.2014 17.15
Välikysymysvastaus -

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

 

Arvoisa Puhemies,

Jokainen suomalainen ymmärtää, että isänmaa on vaikeiden haasteiden edessä. Maailmantalouden turbulenssi on vaikuttanut ja vaikuttaa meihin rajusti.

Myös kehysriihessä tehtyjen ratkaisujen taustalla on julkisen talouden pitkään jatkunut alamäki. Sen taittamiseen ei ole olemassa helppoja lääkkeitä. Syksyllä 2008 kansainvälinen finanssikriisi käynnisti syvän taantuman. Ennen kuin tuotanto ehti palautua kriisiä edeltäneelle tasolle, Suomi suistui muun euroalueen mukana uuteen taantumaan. Tämän seurauksena kokonaistuotanto on edelleen alempi kuin finanssikriisin käynnistyessä ja peräti noin 15 % alempi kuin siinä tapauksessa, että tuotanto olisi jatkanut keskimääräistä kahden prosentin kasvua. Verotulojen heikko kertymä on vauhdittanut valtion ja kuntien velkaantumista.  Kestävyysvaje on ollut pitkään tiedossa, mutta sen paikkaamiseen tartuttiin vakavasti vasta tällä hallituskaudella.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ydintehtävä on turvata ihmisten peruspalvelut ja ihmisarvoisen elämän perusedellytykset. Heikoimmista huolen pitäminen on sivistysvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan merkki. Juuri siksi STM:n pääluokassa on tällä kaudella yritetty viimeiseen asti välttää säästöpäätöksiä. Valtiontalouden sopeutustarve on nyt kuitenkin käynyt niin suureksi, että hallituksen oli pakko tarttua useiden ministeriöiden, myös STM:n hallinnonalan menoihin.

Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus on tehnyt paljon ratkaisuja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen varmistamiseksi. Näihin palaan myöhemmin puheessani.

Säästöjen saavuttamiseksi oli tarjolla keinoja, joissa kaikissa oli omat hyvät ja huonot puolensa – tai huonot ja vielä huonommat puolensa. Yhtäältä oli ratkaistava, miten kestävyysvaje saadaan hallintaan ilman, että pienituloiset joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen. Toisaalta ratkaisuja oli löydettävä vaarantamatta työllisyyden ja kasvun elpymistä.

STM:n osalta kehysriihessä jouduttiin tekemään valintaa sen suhteen, kohdistetaanko menoleikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin vai sosiaalietuuksiin, kuten ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, sairausvakuutuskorvauksiin, indeksikorotuksiin sekä lapsilisään. Tässä vaikeassa valintatilanteessa hallitus arvioi, että palveluiden turvaaminen on sosiaalisesti kestävämpi vaihtoehto. Vahvat peruspalvelut ovat edellytys paitsi STM:n, myös koko hallituksen ydintehtäville: ne lisäävät väestön hyvinvointia, suojelevat terveyttä ja vahvistavat osallisuutta.

Arvoisa puhemies,

Perheiden hyvinvointi koostuu useista eri tekijöistä. Oikeudenmukainen ja kokonaisvaltainen perhepolitiikka luo lapsille turvallisen kasvuympäristön ja tukee vanhempia. Palveluiden ja tulonsiirtojen lisäksi perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta keskeistä on joustava perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen.

Hallitus on tehnyt talouden tasapainottamiseksi myös merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Pelkillä säästöillä tai veronkorotuksilla seuraukset olisivat olleet kohtuuttomia – myös lapsiperheiden näkökulmasta.

Kehysriihen jälkeisen keskustelun ja kritiikin kärki on ymmärrettävästi kohdistunut lapsilisäpäätökseen. Lapsilisä valikoitui perusteellisen pohdinnan jälkeen yhdeksi säästökohteeksi ennen muuta siksi, että universaalina etuutena siitä aiheutuvien menojen loppusumma on huomattavan suuri, tänä vuonna lähes 1,5 miljardia (1 486 400 000) euroa. Näin suuresta summasta saadaan aikaan merkittävä säästö valtion menoihin ilman että leikkaukset heikentävät perheiden taloutta kohtuuttomasti. Tällä päätöksellä saatava säästö on vuositasolla 110 milj. euroa. Kaikkiaan nyt sovitut uudet menojen sopeutustoimet ovat noin 1 mrd. euroa vuoden 2015 tasolla.

Lapsilisään kohdistuva säästö toteutetaan siten, että kaikkia lapsilisän tasoja leikataan noin 8,4 prosenttia. On tärkeää huomata, että päätös toteutetaan tavalla, jolla on vähäisin kielteinen tulonjakovaikutus. Lapsiperheistä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, joiden pienituloisuus on Tilastokeskuksen mukaan yli kolmikertaa yleisempää kuin kahden huoltajan lapsiperheiden. Pienituloisuus on myös tavallisempaa monilapsisissa perheissä. Tämä puoltaa nykyisen rakenteen säilyttämistä lapsilisäjärjestelmässä.

Yksinhuoltaja saa edelleen nykyisen suuruisen korotuksen (48,55 e/kk) jokaisesta huollossaan olevasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lisäksi on huomattava, että lapsilisään tehtävä säästö ei vaikuta lainkaan toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä toimeentulotukilaskelmassa lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona. Lapsilisän pieneneminen lisää siten vastaavasti perheen toimeentulotuen määrää. Tämä on hallituksen selkeä arvovalinta: kaikkein pienituloisimpia perheitä haluttiin suojata tässäkin ratkaisussa.

Arvoisa puhemies,

Kuten aiemmin totesin, hallitus ei halunnut kohdistaa säästötoimia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelut luovat pohjan lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoiselle kehitykselle. Perheille palvelut ovat tärkeä tukiverkko, jota tulee pikemminkin vahvistaa kuin heikentää.

Näin tapahtuukin. Kehysriihessä päätettiin lisätä kuntien valtionosuuksiin 9,4 miljoonaa euroa käytettäväksi sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Uudistuksen valmistelu on loppusuoralla, ja se tulee eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä.

Lisäksi hallitus on jo vuoden 2013 budjettiriihessä päättänyt 10 miljoonan euron määrärahasta lastensuojelun kehittämiseen. Tästä määrärahasta 6,6 miljoonaa käytetään lasten ja lapsiperheiden kotipalveluun ja perhetyöhön, sekä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämiseen nuorille.

Palvelujen painopistettä siirretään lastensuojelulain mukaisista erityispalveluista sosiaalihuoltolain mukaisiin yleispalveluihin. Näin lapsiperhe voisi nykyistä varmemmin saada tarvitsemansa palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä, ja turvata tarvittava tuki perheille ajoissa. Näin ehkäistään ongelmien kasaantumista, ja raskaampien lastensuojelutoimien tarvetta.

Sosiaalihuoltoa on toteutettava niin, että perheenjäsenillä on mahdollisuus asua yhdessä omassa kodissaan. Varhainen kotiin annettava tuki on kannattava investointi niin lasten ja perheiden hyvinvoinnin kuin myös koko yhteiskunnan kannalta.

Hallituksen hyvinvointipolitiikkaa toteuttaa myös elokuun alusta 2014 voimaan tuleva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Se kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Tämä uudistus on merkittävä investointi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Perusopetuksen lisäksi myös kaikkien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat saadaan kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Tavoitteena on tarjota oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi, sekä lisätä yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltotyötä. 

Tuoreen THL:n selvityksen mukaan äitiys-, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut ovat vuodesta 2009 kehittyneet myönteiseen suuntaan. Palvelut ovat monipuolistuneet ja tukevat aikaisempaa paremmin koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.

Arvoisa puhemies,

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman strateginen painopistealue. Tämä ei ole pelkkä lupaus, vaan sen mukaisesti on myös konkreettisesti toimittu koko hallituskausi, vaikka talous on asettanut tavoitteen saavuttamiselle merkittäviä haasteita. Hallituksen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä poikkihallinnollisessa toimenpideohjelmassa on toteutettu jo 23 hanketta.

Hallitus saa usein vastaansa väitteen, ettei mitään ole saatu aikaiseksi. Siksi käynkin seuraavassa läpi jo tehtyjä ja meneillään olevia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Toteutettuihin hankkeisiin kuuluvat muun muassa vähimmäisetuuksien korotukset, joista sovittiin hallitusohjelmassa. Näitä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellisen toimeentulon parantaminen, toimeentulotuen perusosan korotus kuudella prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotuen korotus kymmenellä prosentilla sekä asumistuen parannukset. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettu 100 €/kk. Hallitus on säilyttänyt perus- ja ansioturvan kytköksen työttömyysturvassa. Edelleen puolison tulojen tarveharkinta on poistettu työmarkkinatuessa vuoden 2013 alusta. Lisäksi hallitus on sitonut opintotuen indeksiin.

Toimeentulotuen uudistamista selvittävä työryhmä pohtii parhaillaan hallitusohjelmaan kirjattuja toimeentulotuen kehittämistavoitteita, muun muassa toimeentulotukiasiakkaiden sosiaalityön vahvistamista. Eli viimesijaisen turvan varassa olevien asiaa ei ole unohdettu.

Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan sopinut, että lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi peruskouluun siirryttäessä esiopetus muutetaan velvoittavaksi. Tämä varmistaa hallitusohjelman mukaisesti koko ikäluokan osallistumisen esiopetukseen. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.

Hallituksen merkittävin toimenpide yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi on pitkään jatkunut työ sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi. Tässä asiassa hallitus ja oppositio ovat saavuttaneet historiallisen yhteisymmärryksen. Ratkaisu varmistaa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi viiden sote-alueen järjestämisvastuulla ja vahvalla kansallisella ohjauksella. Tavoitteena on kokonaisvaltainen ote, jossa kansalainen säästyy turhalta luukulta toiselle pompottelulta. Uudistus tukee merkittävästi ennaltaehkäisevän, varhaisen ja moniammatillisen avun saamista myös tuen tarpeessa oleville perheille.

Tilastokeskuksen mukaan pienituloisuus väheni vuonna 2012 lähes kaikissa kotitaloustyypeissä, suhteellisesti eniten lapsiperheissä. Kahden huoltajan lapsiperheistä pienituloisia oli vain 6 %. Sitä vastoin yksineläjistä pienituloisia oli peräti 31 %. Pienituloisuus on suurinta työttömillä, ja asumisen kustannukset ovat iso ongelma.

Niinpä hallitus on lähiviikkoina tuomassa eduskunnalle esityksen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen muuttamisesta. Asumistuella alennetaan pienituloisten perheiden asumismenoja ja edistetään mahdollisuuksia kohtuulliseen asumistasoon. Ehdotamme, että asumistuen omavastuu porrastetaan ruokakunnan koon, ja alaikäisten lasten lukumäärän mukaan. Tämä lisää tukea erityisesti lapsiperheillä. Tuen nousun arvioidaan olevan tyypillisimmillään noin 36 euroa kuukaudessa. Kolmilapsisessa perheessä tällainen lisäys ylittäisi siis lapsilisäsäästön määrän.

Asuntorakentamisen kasvutoimilla lisätään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Tämä parantaa pienituloisten lapsiperheiden asemaa. Pientuloisimpia lapsiperheitä hyödyttävät myös perus- ja työtulovähennysten nosto.

Tämän listauksen jälkeen ei voi kuin todeta sen tosiasian, että hallitus on ottanut vakavasti vastuunsa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilanteesta. Perusturvan korotukset ja uudistukset, oppilas- ja opiskelijahuoltolain, sosiaalihuoltolain ja lastensuojelun kehittäminen sekä asumistuen ja toimeentulotuen uudistaminen yhdessä vastuullisen talous- ja työllisyyspolitiikan kanssa muodostavat toimivan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kokonaisuuden.

Arvoisa puhemies,

Tehtyjen poliittisten päätösten vaikutusarviointeihin on alettu paneutua vahvemmin vasta tällä hallituskaudella. Politiikkatoimien vaikuttavuutta on tutkittu lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden osalta (Valtioneuvoston kanslian raportti 2/2013). Raportin mukaan vaikuttavuustietoa tulisi lisätä järjestelmällisesti.

1990-luvulla monissa kunnissa säästettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, ja nämä leikkaukset ovat sittemmin näkyneet korjaavien palvelujen tarpeen kasvuna. Tämän kokemuksen valossa on selvää, että investoinnit lasten ja perheiden peruspalveluihin tuovat pidemmällä aikavälillä säästöjä lastensuojelun ja korjaavien erityispalvelujen tarpeen vähentyessä.

Perusturvan riittävyyttä arvioidaan säännönmukaisesti kerran vaalikaudessa.  Henkilön tai kotitalouden perusturvan riittävyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan kokonaisuutena ja otetaan huomioon mm. KELA:n maksamat etuudet ja toimeentulotuki. Seuraava arvio valmistuu vuoden 2015 alussa.

Kehyspäätösten vaikutuksia arvioidaan varsinaisten lakimuutosten valmistelun yhteydessä, ja ne sisällytetään hallituksen esitysten perusteluihin. Vaikutusarviointiin kuuluu myös lapsivaikutusten arviointi.

Arvoisa puhemies,

Vakavaa taloustilannettamme ei valitettavasti voida korjata kevyillä ratkaisuilla. Kuvitteellisten rahasäkkien sijasta hallitus joutuu pitäytymään todellisissa talousluvuissa. Ne eivät juuri hymyilytä. Kukaan ei leikkaa lapsilisää huvikseen. Tämä on vakava ratkaisu, jossa yritetään vastuullisesti katsoa yli vuosien ja vaalikausien. Näin tehdään, jotta tulevat sukupolvet - nykyiset lapsemme - eivät joutuisi kantamaan meidän vanhempien keräämää, kohtuutonta velkataakkaa.

Susanna Huovinen