Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puhe kehityspoliittisilla neuvottelupäivillä 17.4.2024

Hyvät kehityspoliittisten neuvottelupäivien osallistujat,

Hyvää huomenta kaikille näin neuvottelupäivien toisena aamuna. Monet teistä ovat KEPO-päivien konkareita. Itselleni kyseessä on ensimmäinen kerta, kun puhun tässä tilaisuudessa. On mukavaa päästä keskustelemaan tällä joukolla Suomen kehityspolitiikan painotuksista ja suunnasta. Olen ensimmäisen ministerivuoden aikana päässyt näkemään kehitysyhteistyön kokonaisuutta ja tavannut monia toimijoita, mukaan lukien kehittyvien maiden edustajia.

Taloustilanne, kehitysyhteistyön määrärahat

Jo hallitusta muodostettaessa oli selvää, että Suomen taloustilanne on erittäin huolestuttava. Kuten valtiovarainministeri on hiljattainkin todennut, maamme talouden kasvunäkymät ovat heikot, vaihtotase on kroonisesti alijäämäinen ja julkisen talouden alijäämä koettelee jo EU:n sallimia rajoja. Vaikean taloustilanteen ohella hallitus joutuu toimimaan vaikeassa turvallisuusympäristössä.

Hallitusneuvotteluissa kehitysyhteistyö oli puolueille yksi merkittävä neuvottelukysymys. Hallitusohjelmassa sovittiin mittavista kehitysyhteistyöhön kohdistuvista sopeutuksista ja uusista painotuksista. Haluan kiittää teitä siitä, että hallitusohjelmaa ryhdyttiin ripeästi ja ammattimaisesti toimeenpanemaan. Tiedostan, että tehtävä on ollut vaativa.

Hallitusohjelman toimeenpanolla pyritään vastaamaan muuttuvaan maailmantilanteeseen ja sen tuomiin haasteisiin sekä Suomen omiin säästötarpeisiin. Tavoitteena on, että yhdessä luomme ratkaisuja parhaalla mahdollisella tavalla. Teidän kaikkien osaamista ja työpanosta tarvitaan työn eteenpäin viemisessä.

Hallitusohjelma linjasi kehitysyhteistyösopeutusten mittakaavaksi noin miljardi euroa. Tarkempi valmistelu jätettiin virkatyönä tehtäväksi.

Hallitus kokoontui kehysriiheen tämän viikon alussa. Riihessä sovittiin kattavasti eri hallinnonalojen lisäsäästöistä, jotka ovat tässä taloustilanteessa välttämättömiä. Varsinaisen kehitysyhteistyön osalta riihi päätyi 200 miljoonan euron lisäsäästöihin neljän vuoden aikana. Momentin tasoa vähennetään vuosittain 60 miljoonaa euroa, josta uudelleenkohdennetaan 10 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen kautta kanavoituvaan kehitysyhteistyöhön, jolloin nettosäästö on 50 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Finnfundin pääomituksen taso puolitetaan ja eräitä jo hallitusohjelmassa sovittuja säästöjä aikaistetaan.

Kehitysyhteistyön sopeutusten tarkempi kohdennus valmistellaan virkatasolla lähiaikoina. Kuten viime syksynä, kannustan osastoja joustavaan valmisteluun kokonaisuudesta.

Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ovat pakottaneet Suomen pohtimaan asemaansa kansainvälisessä kaupassa ja kehitysyhteistyössä. Suomen vahvuus on yksi ulkopolitiikka, jossa asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Team Finland- ja kehitysyhteistyöasiantuntijoiden toimintakentät ja toimenkuvat tulee kirkastaa kokonaistarjoaman näkökulmasta ja politiikan eri osa-alueiden yhteistyön tulee olla saumatonta niin ministeriössä kuin kentälläkin.

Ukraina hallituksen prioriteettina

Hyvät kuulijat,

Tuki Ukrainalle on hallituksemme prioriteetti. Asiasta vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys. Suomalaiset tuntevat syvää myötätuntoa Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutuneita ukrainalaisia kohtaan jo omien historiallisten kokemustemme valossa. Suomi tukee Venäjän laittoman ja julman hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen.

Kokonaistukemme Ukrainalle sodan aikana on jo noin kolme miljardia euroa, josta puolustusmateriaalituen osuus on kaksi miljardia. Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa, kokonaisbudjetin ollessa 290 miljoonaa euroa vuosille 2024–2028. Tästä osa on humanitaarista apua. 66 000 ukrainalaista on saanut Suomesta tilapäistä suojelua. Nämä kulut tilastoidaan viralliseksi kehitysavuksi. Kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja yritykset ovat olleet aktiivisia Ukrainan tukemisessa.

Numeroissa mitattavan tuen lisäksi oleellista on laaja poliittinen tukemme Ukrainalle. Korkean poliittisen tason vierailut Suomesta Ukrainaan jatkuvat. Taannoin Kiovassa vierailivat tasavallan presidentti Stubb sekä puhemies Halla-aho. Tässä yhteydessä allekirjoitettiin maidemme välinen sopimus turvallisuusyhteistyöstä. Kyseinen, turvallisuutta laaja-alaisesti käsittelevä sopimus viitoittaa yhteistyötämme seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi.

EU-jäsenmaat päättivät viime joulukuussa avata jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa. Ukrainan EU-jäsenyydellä tulee olemaan merkittäviä hyötyjä, mutta se tulee vaatimaan työtä niin unionilta kuin Ukrainalta. Suomi edellyttää jäsenyyden ehtona olevien uudistusten tekemistä. Tuessamme otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruptiontorjunta.

Tuemme presidentti Zelenskyin rauhansuunnitelmaa. Aloite on Ukrainan näkemys oikeudenmukaisesta rauhasta. Toimimme aloitteen ympäristöturvallisuutta käsittelevän alakohdan puheenjohtajina yhdessä Saksan ja Bulgarian kanssa.

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee kansallisen Ukraina-jälleenrakentamissuunnitelman. Toimeksiantoni perusteella laadittiin vuoden 2023 aikana suunnitelman ensimmäinen osa. Se keskittyy suomalaisille yrityksille relevantteihin asioihin ja se on julkaistu neljällä kielellä, mukaan lukien ukrainaksi. Vähän ennen suunnitelman julkaisemista osallistuin Varsovassa Ukrainan jälleenrakennuskonferenssiin ja mukana oli noin 40 suomalaista yritystä.

Ukrainan jälleenrakennuksen arvellaan maksavan yhteensä satoja miljardeja euroja. Summa on valtava ja tuhot jatkuvat yhä. Jälleenrakentamisessa tarvitaan paljon yksityistä pääomaa ja yrityssektorin osaamista, mutta tämän saamiseksi sotaa käyvään maahan tarvitaan kannustimia ja riskien tasaamista. Tähän tarpeeseen vastattiin jälleenrakennussuunnitelman ensimmäisessä osassa ottamalla käyttöön yrityksille sopivia rahoitusratkaisuja ja parantamalla yrityksille tarjolla olevaa neuvontaa.

Vuoden 2024 aikana laaditaan jälleenrakennussuunnitelman toinen osa, joka käsittelee kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä. Jälleenrakennussuunnitelman keskiössä on suomalaisen yhteiskunnan osaamisen laajempi hyödyntäminen ja tasavertaisten tiiviiden yhteistyömahdollisuuksien edistäminen maidemme välillä. Olemme jo kyenneet edistämään erityisesti viranomaisten välistä yhteistyötä muun muassa opetus- ja ympäristösektoreilla, jotka ovat pitkäaikaisia yhteistyöalojamme kehitysyhteistyön saralla.

Kauppa ja kehitys

Hyvä yleisö,

Hallitusohjelmassa on selkeästi linjattu kaupallisten kysymysten tuominen lähemmäksi kehityspolitiikkaa. Kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys ei kuitenkaan ole aivan uusi asia. Varmasti monilla teistäkin on kokemusta tämän yhteyden vahvistamisesta vuosien varrelta.

Ensimmäinen suomalaisministeri, jolla oli salkussaan sekä kauppa että kehitys, aloitti toimessaan päivälleen 21 vuotta sitten – Paula Lehtomäki 17.4.2003. Suomalainen yhdistelmä kansainvälisestä kaupasta ja kehitysyhteistyöstä samalla ministerillä on harvinaisuus, joka pitää hyödyntää ulkoministeriön työssä.

Tämä hallitus tuo suomalaisen yksityisen sektorin – erikokoiset yritykset – entistä merkittävämmäksi toimijaksi kehitysyhteistyön toteutukseen. Tätä työtä ohjataan yhden, molemmat sektorit kattavan selonteon puitteissa. Sikäli kun tähän saakka yhdellä ministerillä on ollut salkkunsa sisällä kaksi jokseenkin erillistä tehtävää, nyt nämä yhdistyvät kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa.

Suomi oli kauppa ja kehitys -salkun luomisessa aikaansa edellä. Yhdistelmä kiinnostaa laajasti ja muun muassa Ruotsi kysyy meiltä asiassa neuvoja. Tämä ymmärtääkseni on teillä KEPO-päivilläkin yhtenä pääteemana, eli mitä kaupan ja kehityksen yhdistäminen konkreettisesti tarkoittaa ja miten niitä tullaan tuomaan entistä lähemmäs toisiaan niin maatasolla kuin Helsingin päässä.

Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoa eli KaKe-selontekoa ryhdyttiin laatimaan heti hallituskauden alussa ja se aiotaan antaa eduskunnalle tällä kevätkaudella, ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon jälkeen. Selonteon päälinjat tulevat heijastamaan hallitusohjelman keskeisiä tämän aihepiirin kirjauksia, joita ovat muun muassa seuraavat:

• Kauppa ja kehityspolitiikka ovat oleellinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
• Ne ovat välineitä, joilla edistämme Suomen kansainvälistä asemaa.
• Kauppa ja kehitys myös kytkeytyvät keskeisesti yhteen ja tarkastelemme niitä strategisena kokonaisuutena.
• Suomi tukee erityisesti sellaista yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa, jossa Suomella on erityisosaamista.
• Pyrimme kehittyvien maiden kanssa kauppakumppanuuksiin, joista myös suomalainen yksityissektori hyötyy.

Tulette tänään myöhemmin keskustelemaan niin selonteosta kuin Global Gateway –strategiasta paneelikeskusteluissa. Global Gatewayn tarkoitus on vahvistaa EU:n kumppanuuksia kehittyvien maiden kanssa infrastruktuurihankkeiden kautta. Samalla nämä hankkeet palvelevat maiden kehitystavoitteiden saavuttamista.

Global Gatewayn toimintamenetelmä on vivuttaa yksityistä rahoitusta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkista kehitysyhteistyörahoitusta on käytettävä strategisesti siten, että kehittyvien maiden kannalta tärkeisiin investointeihin osallistuminen on houkuttelevaa yksityiselle sektorille. Tämä on tärkeä ohjenuora myös Suomen julkiselle kehitysyhteistyörahoitukselle.

Hyvät kuulijat,

Kehitysyhteistyö voi toimia keinona tasavertaisten, molemminpuoliseen hyötyyn perustuvien suhteiden rakentamiselle kehittyvien maiden kanssa. Tähän Suomi tällä hallituskaudella vahvasti pyrkii.

Meidän osallistumisemme ei kuitenkaan ole ehdotonta eikä automaatio.

Tällä hallituskaudella täytyy ehdollistaa Suomen kehitysyhteistyö omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperustaisen järjestyksen tukemiselle. Kehitysyhteistyön kumppanimaissa on oltava tieto siitä, että kehitysyhteistyö ei jatku, jos palautettavia kansalaisia ei oteta vastaan heidän lähtömaissaan. Tähän liittyvän hallitusohjelmakirjauksen toteuttamiseksi tarvitaan toimia.

Kehittyvien maiden oma viesti on johdonmukaisesti se, että maat eivät halua olla jatkuvasti riippuvaisia muista. Kauppasuhteiden kehittäminen on kehittyvien maiden oma toivomus. Tapaamisissani esimerkiksi afrikkalaisten ministerikollegoiden kanssa YK:n korkean tason UNGA-viikolla sain kuulla näiden maiden kiinnostuksesta kauppaan ja investointeihin.

Toivotan teille kaikille antoisaa KEPO-päivien jatkoa. Nyt on aikaa kysymyksille ja kommenteille. Pyydän, että osastopäällikkö Maja-Luoto jakaa tässä puheenvuoroja.

Kiitos!