Selvitys: lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön monialaisen yhteistyön rakenteita on vahvistetteva
Monialainen, onnistunut lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö edellyttää toimivia rakenteita, osaamista, riittäviä palveluja ja väkivallan vastaisen työn resursointia. Rakenteita on vahvistettava valtionhallinnossa, kunnissa ja valmisteilla olevissa tulevaisuuden sote-keskuksissa. Siten uhrit, väkivallan tekijät ja väkivallalle altistuneet lapset voivat saada tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa raportissa.
Selvitystyön tarkoituksena oli arvioida lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen tilaa ja käytäntöjä Suomessa. Samalla etsittiin keinoja, joilla hyvät toimintamallit saadaan osaksi normaalia viranomaistoimintaa ja vakiinnutettua rakenteisiin.
Selvitys sisältää ehdotuksia siitä, miten viranomaisten ja järjestöjen monialainen osaaminen saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Tavoite on varmistaa palvelujen ja avun saanti sekä laadullinen yhtenäisyys koko maassa.
Selvityksen mukaan toimivien rakenteiden luomisessa on olennaista, että lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatio ja suunnitelmat sisällytetään osaksi kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelua.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat jo pitkään suosittaneet, että jokaisessa kunnassa ja/tai yhteistoiminta-alueilla olisi poikkihallinnollinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn koordinaatioryhmä. Sen tehtävänä on vastata väkivallan ehkäisyn suunnittelusta.
Suosituksen mukaiset rakenteet puuttuvat kuitenkin vielä usealta alueelta. Alueilla, joissa yhteistyörakenteita on, on myös muita alueita useammin suunniteltu asiakkaalle palvelupolkuja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi sekä asetettu seurattavia tavoitteita lähisuhdeväkivallan ehkäisylle.
Selvityksessä esitellään hyviä käytäntöjä, jotka voidaan ottaa käyttöön koko maassa. Auttamis- ja palvelu-polut sisältävät lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja kartoittamisen työkalun, yleisten tukipalvelujen järjestämisen Etelä-Savon avainhenkilömallin mukaisesti, MARAK-riskinarvioinnin ja erityistukipalveluja.
Poliisissa lähisuhdeväkivaltarikosten tutkinta pitäisi keskittää tutkijoille, jotka on koulutettu tunnistamaan lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ilmiöt ja jotka hallitsevat MARAK-riskinarvioinnin sekä tekijäksi epäiltyjen ja uhrien palveluohjauksen.
Väkivallan ehkäisyn monialainen toimintamalli tulevaisuuden sote-keskuksiin – valtionavustuksia voi hakea
Väkivallan ehkäisy on kansainvälisten sopimusten ja Suomen lainsäädännön velvoittamaa. Tämä pitää ottaa huomioon tulevaisuuden sote-keskuksia valmisteltaessa. Esimerkiksi Istanbulin sopimus edellyttää pysyviä koordinaatiorakenteita, mihin eduskunta myönsi joulukuussa 300 000 euroa.
Väkivallan ehkäisytyön rakenteet on otettava huomioon myös 20. tammikuuta avautuneessa Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman valtionavustushaussa.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta jaetaan vuonna 2020 alueille 70 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 haussa painotetaan erityisesti palveluiden saatavuutta edistäviä toimia perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, mielenterveyspalveluissa ja monialaisessa kuntoutuksessa.
Väkivallan ehkäisytyöhön ja rikollisuutta torjuvaan työhön on parhaillaan auki myös muita valtionavustushakuja. Myös EU:lta on haettavissa rahoitusta väkivallan vastaiseen työhön. Lisäksi sosiaali- ja terveys-alan järjestöt voivat hakea rahoitusta väkivallan ehkäisytyöhön Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) toukokuussa 2020 (www.stea.fi).
Väkivalta lähisuhteissa ja perheissä on Suomessa edelleen luvattoman yleistä
Vuosittain noin 130 000 suomalaista kokee lähisuhdeväkivaltaa. Tutkimusnäyttö väkivallan vaikutuksista elinikäiseen terveyteen ja hyvinvointiin sekä myös väkivallan käyttämiseen ja sen kohteeksi joutumiseen on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana.
Parisuhdeväkivalta altistaa aina myös perheen lapset väkivallan haitallisille vaikutuksille. Väkivallan pitkäaikaisseurauksia voivat olla erilaiset somaattiset sairaudet, mielenterveysongelmat, itsetuhoinen ja/tai väkivaltainen käyttäytyminen sekä alkoholin ja huumeiden väärinkäyttö.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde, STM, p. 0295163 177
Erityisasiantuntija Suvi Nipuli, THL, p. 0295247 205
- Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ja ehkäisyn prosessit - Lähisuhdeväkivaltatyön hyvät käytännöt rakenteisiin (STM 2019:55)
- Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen