Budjettipäällikkö Sami Yläoutinen ja erityisasiantuntija Piia Pekola:
Lapsibudjetointi tuo lapsiin kohdistuvat voimavarat näkyväksi

Valtion budjettia on vuodesta 2022 lähtien tarkoitus tarkastella lapsen oikeuksien näkökulmasta. Ilmiöbudjetoinnin laajentaminen lapsiin on tehtävänä laaja ja edellyttää pitkäjänteistä ja vaiheittaista etenemistä. Toteutuessaan se kuitenkin edistää kotimaisten ja kansainvälisten lapsen oikeuksiin liittyvien tavoitteiden ja velvoitteiden toimeenpanoa Suomessa.

Useat tahot ovat viime vuosina nostaneet esiin ilmiöbudjetoinnin tarpeen. Ilmiöbudjetointi tarkoittaa budjetin tarkastelemista jonkin tietyn aiheen näkökulmasta kokoavasti.

Kokoavalle tarkastelulle on tarvetta, koska budjetti- ja päätöksentekovastuut ovat jakautuneet eri hallinnonaloille ja tiettyyn ilmiöön kohdistuvaa euromääräistä panostusta voi olla vaikea hahmottaa. Ilmiöbudjetoinnin tavoitteena onkin kokonaisuuksien parempi hallinta, hallinnonalat ylittävän yhteistyön lisääminen ja moniulotteisten yhteiskunnallisten ongelmien tehokkaampi tunnistaminen. 

Suomessa kestävä kehitys on huomioitu valtion budjetissa kaikkia hallinnonaloja koskettavana ilmiönä vuodesta 2018 alkaen. Sukupuolitietoista budjetointia sen sijaan on kehitetty jo lähes 15 vuoden ajan. Marinin hallitus on sitoutunut edistämään myös lapsibudjetointia, ja siksi valtioneuvosto asetti vuoden 2020 lopussa työryhmän selvittämään, miten lapsibudjetointia voitaisiin kehittää yli hallituskausien.

Kehittämisessä on edettävä vaiheittain 

Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan budjetin tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsi-ikäryhmää koskeva tarkastelu auttaa muun muassa hahmottamaan, minkä verran määrärahoja lapsille ja lapsiperheille tarkoitettuihin palveluihin ja etuuksiin kohdistetaan. 

Lapsibudjetointia selvittäneen työryhmän tavoitteena oli rakentaa valtion budjettiesityksen lapsi-ikäryhmää koskevasta ilmiöbudjetoinnista malli, joka olisi toistettavissa ja vertailukelpoinen ja jonka tulkitseminen olisi mahdollisimman selkeää. Työryhmä ehdottaa, että lapsibudjetointia pilotoitaisiin vuoden 2022 talousarvioesityksessä ja se vakiinnutettaisiin myöhemmin osaksi valtion budjettiesitystä ja osaksi ilmiöbudjetoinnin kokonaisuutta. 

Menojen ja tulojen tarkastelun lisäksi tarvitaan tietoa siitä, mitä määrärahoilla saadaan aikaan. Kyky seurata ja arvioida muun muassa palveluiden järjestämisestä vastaavien toimijoiden eli kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden toimintaa on järkevän ja asianmukaisen lapsibudjetoinnin peruslähtökohta. Tästä syystä tarkastelua on syytä laajentaa tulevaisuudessa myös toteumatietojen seurantaan ja lapsivaikutusten arviointiin. 

Lapsivaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutukset, koska lapsiin kohdistuvat vaikutukset näkyvät usein hitaasti. Toisaalta on tärkeää huomioida myös välilliset vaikutukset, sillä esimerkiksi perheen merkitys lasten hyvinvoinnille on keskeinen. 

Toteumatietojen seuranta ja lapsivaikutusten arviointi edellyttävät osaltaan huolellisista suunnittelua ja muun muassa aineistopohjan selvittämistä. Lisäksi sote-uudistuksesta aiheutuva toimintaympäristön muutos vaikuttaa etenkin toteumatietojen seurannan kehittämiseen. 

Lapsibudjetoinnissa on kyse laajasta tehtävästä, jossa on perusteltua edetä pitkäjänteisesti ja vaiheittain. Lapsibudjetointi on myös integroitava osaksi hallinnon toimintatapoja ja valmistelun vuosikelloa. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua ja arviointia sekä tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 

Lapsibudjetointi edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa 

Valtion budjetin tarkasteleminen lapsi-ikäryhmän näkökulmasta parantaa ymmärrystä laajemmasta poikkihallinnollisesta kokonaisuudesta, mikä on hyvä alku lapsibudjetoinnin käynnistämiselle Suomessa. Tulevina vuosina on tärkeää arvioida myös eri panostuksilla aikaan saatuja vaikutuksia – ja tulevaisuudessa toivottavasti myös vaikuttavuutta. 

Päätöksenteon kannalta lapsibudjetoinnin kehitystyö on merkityksellistä, sillä tarkastelu parantaa tietojohtamisen edellytyksiä, mikä on tärkeää sekä inhimillisestä että yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Lisäksi toiminnalla edistetään osaltaan kansallisia ja kansainvälisiä lasten oikeuksiin liittyviä tavoitteita ja velvoitteita. 

Sami Yläoutinen
Budjettipäällikkö, lapsibudjetointia selvittäneen työryhmän pj.
@SYlaoutinen

Piia Pekola
Erityisasiantuntija, lapsibudjetointia selvittäneen työryhmän sihteeri
@ppekola