Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Budjettipäällikkö Mika Niemelä:
Millaisen kehysjärjestelmän tarvitsemme?

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 16.6.2022 8.46
Kolumni
Mika Niemelä.

Toimiva kehysjärjestelmä turvaa tulevaa ja mahdollistaa finanssipolitiikan hallitun johtamisen. Kehysjärjestelmä voi olla toimiva ainoastaan silloin, kun siihen sitoudutaan vahvasti. Uutta järjestelmää rakennetaan parhaillaan.

Menneen talven lumia -sanonnalla on ollut tapana viitata ei niin tärkeään tai merkityksensä menettäneeseen. Kuluvan vaalikauden aikana kriisit – ensin koronapandemia ja perään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan – ovat ravisutelleet julkisen talouden suunnittelujärjestelmää ja sen keskeistä työkalua, valtiontalouden kehyksiä, myrskyn lailla. Monien mielestä koko kehysajattelu on menettänyt merkityksensä. Menneen talven lumia siis. 

Olen samaa mieltä, mutta täysin päinvastaisessa merkityksessä. Menneen talven lumet toimivat nimittäin mahdollistajana. Entisaikaan lumen säilöminen puupurun sisään mahdollisti ruokatarvikkeiden säilyminen kesäaikaan ja nykyään hiihtokauden aloittamisen varhennettuna jo syksyllä. Toimiva kehysjärjestelmä turvaa tulevaa ja mahdollistaa finanssipolitiikan hallitun johtamisen. 

Millaiseen lähtöpisteeseen olemme itsemme ajaneet? Esikoiseni syntyi vuonna 2008, jolloin julkinen talous oli edellisen kerran ylijäämäinen. Nyt tyttäreni on 13-vuotias. Niin pitkään julkinen talous on ollut alijäämäinen, eikä tilanne nykypäätöksin ennen hänen täysi-ikäisyyttään muutu. Hurjaa. 

Tarvitsemme vääjäämättä politiikkatoimia, jotka turvaavat julkisen talouden liikkumatilan ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Tämä vaatii talouskasvua ja julkista taloutta vahvistavia rakenteellisia uudistuksia, menojen karsimista ja kohdentamista uudelleen sekä toimenpiteitä verotuksen saralla. 

Miten valtiontalouden tila on kehittynyt tyttäreni elinajan aikana? Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisenä aikana (2009‒2019) valtion velka kasvoi yhteensä 52 miljardia euroa. Tämän vuosikymmenen aikana valtiontalouden kehystä ei rikottu kertaakaan. Kuluvana vaalikautena, kun kehykseen on porattu muutamaan otteeseen reikä, valtio velkaantuu neljän vuoden aikana arviolta 38 miljardia euroa. Kehys tai sen rikkominen eivät siten millään tapaa ole estäneet tai ollut estämättä meitä velkaantumasta. Tämä on hyvä muistaa, kun pohdimme ratkaisuja. 

Tarvitsemme yhteisen näkemyksen pitkän aikavälin tavoitteista

Millaisen kehysjärjestelmän tarvitsemme? Vastaus on sinällään helppo: erilaisen kuin tähän asti. Edellä mainittu velkaantumiskehitys yhdistettynä nouseviin korkokäyriin on yhdistelmä, jonka johdosta tarvitsemme aiempaa vahvemman yhteisen näkemyksen julkisten talouden pitkän aikavälin tavoitteista, kuten velkaantumisen taittamisesta ja kehysjärjestelmän kytkeytymisestä tähän tavoitteeseen. Toimiva kehysjärjestelmä viitoittaa hallitusten taivallusta kohti pidemmän aikavälin tavoitteita: se on työkalu, joka opastaa pysymään oikealla polulla. Parhaimmillaan toimiva kehysjärjestelmä tarjoaa hallitukselle hallinnan tunteen.

Kehysjärjestelmä voi olla toimiva ainoastaan silloin, kun siihen sitoudutaan riittävän vahvasti. Sitoutuminen tapahtuu oivaltamalla kehyksen merkitys osana tavoitteiden toimeenpanoa. Finanssipoliittisessa päätöksenteossa tulee oppia kuluvan vaalikauden tilanteista. Meidän on päästävä tilanteeseen, jossa hallitus muotoilee oman talouspolitiikan linjansa, menotasonsa sekä noudatettavan kehyssääntönsä ja sitoutuu näihin. Tämä tapahtuu hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Tällöin hallituksen tulisi myös päättää yleisistä toimintaperiaatteistaan mahdollisissa erityislaatuisissa kriisitilanteissa, joiksi kuluvan vaalikauden pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan voidaan lukea. 

Meidän on tietenkin opittava kuluvaan vaalikauteen ajoittuneista kriiseistä. Vastaavantyyppiset tilanteet voidaan jatkossa ratkaista suunnitelmallisesti toimivan kehysjärjestelmän puitteissa ja samalla estäen räjähdysmäinen velkaantuminen. Tämä vaatii toteutuakseen niin edellä mainittua sitoutumista kuin riittävää suunnitelmallisuutta ja valmiutta joustoihin sekä priorisointeihin. 

Uuden kehysjärjestelmän rakentaminen on alkanut

Toimiva kehysjärjestelmä edellyttää myös riittävän hyvän budjettitalouden tilannekuvan rakentamista ja sen läpivalaisua päätöksenteon hetkellä. Tässä oikean tilannekuvan muodostamisessa virkakoneistolla on vastuullinen tehtävä olla avoin. Riittävän hyvä ja läpivalaistu tilannekuva tarjoaa mahdollisuuden priorisointeihin ja lisäpanostuksiin tärkeisiin kohteisiin.

Tällä hetkellä finanssipolitiikan päätöksenteko on luisunut aivan liian pistemäiseksi, kokonaisuudesta irrotetuksi. Huomio kiinnittyy liiaksi siihen, miten paljon lisäyksiä kokonaisuuksiin kohdennetaan ja liian vähän siihen, mitä olemassa olevilla määrärahoilla on saatu aikaiseksi tai ylipäätään paljonko jo olemassa olevaa rahoitusta on tarjolla. Käsissämme on tilanne, että samanaikaisesti kun päätämme mittavista lisäpanostuksista erilaisiin tarpeisiin, makaa valtion talousarvion määrärahoja eri puolilla käyttämättömänä. Tilanne ei ole optimaalinen. 

Olemmekin aloittaneet uuden, toimivan kehysjärjestelmän rakentamistyön, koska sellaisen ehdottomasti tarvitsemme. Työtä varten on asetettu valtiovarainministeriön vetämä laaja työryhmä, jonka työtä tukee muun muassa tutkimuslaitosten edustajista koostuva seurantaryhmä. Lisäksi kuulemme matkan varrella useita tahoja. Työn tuloksia on tarjolla lokakuun lopussa, jolloin julkaisemme tarkastelumme tulokset ja toimenpide-ehdotuksemme raportin muodossa.

Mika Niemelä
Budjettipäällikkö
@mhniemela

 
Sivun alkuun