Haku

5.4.2023 | Monet kriisit ovat koetelleet Suomen finanssipolitiikan sääntökehikkoa ja paljastaneet sen toimimattomuuden yllättävissä tilanteissa. Järjestelmää tulisi uudistaa ja sen toimintaa selkiyttää, todetaan tuoreessa Etlan valtioneuvostolle tekemässä tutkimuksessa. Budjettikehyksiin tulisi tutkijoiden mukaan kirjata erikseen toimintatavat normaalisuhdanteessa ja poikkeuksellisessa kriisissä. Sääntökehikon itsenäistä valvontaa tulisi tehostaa ja niiden suhdetta EU-sääntöihin selkeyttää.

16.6.2022 | Toimiva kehysjärjestelmä turvaa tulevaa ja mahdollistaa finanssipolitiikan hallitun johtamisen. Kehysjärjestelmä voi olla toimiva ainoastaan silloin, kun siihen sitoudutaan vahvasti. Uutta järjestelmää rakennetaan parhaillaan.

2.11.2022 | Työryhmä katsoo, että julkisen talouden nykyinen ohjausjärjestelmä on perusteiltaan toimiva, mutta kokonaisuutta tulee uudistaa siten, että järjestelmä olisi nykyistä ymmärrettävämpi, hallittavampi ja mahdollistaisi vahvemman poliittisen sitoutumisen. Työryhmä ehdottaa, että talouspolitiikan lähtökohdaksi otettaisiin pidemmän aikavälin velkakestävyys.

30.4.2021 | Hallituksen puoliväliriihen linjaukset tuovat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle tärkeitä kohdennuksia: turvealan huoleen vastattiin, tutkimukseen panostetaan, tulevalle eläintautirahastolle osoitettiin rahoitusta ja Veikkauksen alentuneita tuottoja kompensoidaan hevoskasvatukselle ja -urheilulle. Hallinnonalalle kohdistuvat säästöt vuodesta 2023 alkaen kohdistetaan useisiin eri menokohtiin. Viljelijätukiin leikkaukset eivät vaikuta.

2.11.2022 | Arbetsgruppen anser att det nuvarande styrsystemet för de offentliga finanserna fungerar väl i grunden, men att helheten bör reformeras så att systemet blir mer begripligt, kontrollerbart och möjliggör ett starkare politiskt engagemang. Arbetsgruppen föreslår att den ekonomiska politiken ska utgå från skuldhållbarhet på lång sikt.

30.4.2021 | Besluten i regeringens halvtidsöverläggning för med sig viktiga omfördelningar inom jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde: det reagerades på bekymren inom torvbranschen, det sker satsningar på forskning, det riktades finansiering till den fond för bekämpning av djursjukdomar som ska inrättas och hästuppfödarna och hästsporten kompenseras för Veikkaus minskade intäkter. Besparingarna inom förvaltningsområdet ska fördelas på flera olika utgiftsposter från och med 2023.

30.4.2021 | Julkisia menoja, tuloja ja julkisen talouden tasapainoa sekä velkaantumista ohjaavien selkeiden sääntöjen käyttöönotolla on useita etuja. Hallitukset ilmaisevat niillä budjettipoliittisen linjansa, mikä luo vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön kansalaisille, yrityksille ja muille toimijoille. Lisäksi finanssipolitiikan säännöt luovat kehikon vero- ja menopolitiikalle sekä julkisen velan vakauttamiselle ja pidempiaikaiselle hallinnalle.

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittä- miseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) 913/2010 muuttamisest...

28.2.2023 | Koronakriisin myötä tuntuvasti noussut julkisen velka ja nyttemmin nopeasti kohonnut korkotaso ovat nostaneet julkisten menojen ja velkaantumisen hillinnän jälleen valokeilaan. Julkisen velan vähentäminen on nousemassa seuraavan hallituskauden yhdeksi keskeiseksi haasteeksi ja myös julkisen talouden sääntöpohjaisen ohjauksen tulisi pyrkiä tukemaan tätä tavoitetta mahdollisimman tehokkaasti.

22.11.2022 | Hyvinvointialueiden rahoituksen tulee kuulua valtion talouden kehykseen kokonaisuudessaan. Kehykseen tulee jättää riittävä liikkumavara hyvinvointialueiden ennakoimattomiin menotarpeisiin.

16.3.2022 | Hallituksen talouspolitiikkaa on tehty tällä vaalikaudella poikkeuksellisen vaihtelevassa toimintaympäristössä.

7.5.2021 | Valtion menojen tason muutokset kiinnostavat rahoittajiamme eli veronmaksajia sekä luotonantajia. Veronmaksajat ennakoivat tulevaisuutta. Luotonantajat arvioivat, millaisia riskejä Suomen valtion velan rahoittamiseen liittyy. Sen mukaan määrittyy meille annetun velkarahan hinta.

23.3.2023 | Valtioneuvosto on päättänyt torstaina 23. maaliskuuta teknisestä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Julkisen talouden suunnitelma kattaa koko julkisen talouden sisältäen valtiontaloutta, hyvinvointialueiden taloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat.

23.3.2023 | Valtioneuvosto on päättänyt torstaina 23. maaliskuuta teknisestä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Julkisen talouden suunnitelma kattaa koko julkisen talouden sisältäen valtiontaloutta, hyvinvointialueiden taloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat.

25.8.2023 | Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi varmistaa hallitusohjelman linjausten toimeenpanoa. Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio.

28.9.2023 | Pääministeri Petteri Orpo puhui Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä torstaina 28.9.2023

29.6.2021 | Koronan jälkeisessä ajassa päättäjien aikajänteen täytyy muuttua. Korona-ajassa elettiin kuukausi ja välillä jopa viikko kerrallaan. Nyt tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja näkymää yli tämän hallituskauden.