Budjettineuvos Tanja Rantanen:
Hyvinvointialueet huomioitava julkisen talouden ohjauksessa
Hyvinvointialueiden rahoituksen tulee kuulua valtion talouden kehykseen kokonaisuudessaan. Kehykseen tulee jättää riittävä liikkumavara hyvinvointialueiden ennakoimattomiin menotarpeisiin.
Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuu ja kustannusten kasvupaine siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Kuntatalous supistuu, ja vastaavasti valtion menot ja verotulot kasvavat. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on hillitä kustannusten nousua, mutta rahoitusmallista johtuen valtion vastuu peruspalveluista on aiempaa suurempi.
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli turvaa rahoituksen riittävyyttä
Itsehallinnollisten hyvinvointialueiden rahoitus perustuu lähes kokonaan yleiskatteelliseen valtionrahoitukseen. Tällaisesta rahoitusmallista ei ole Suomessa aiempaa kokemusta.
Alueiden rahoituksen lähtötaso perustuu kunnilta siirtyviin kustannuksiin. Rahoituksen määrää tarkistetaan koko maan tasolla vuosittain huomioimalla kustannustason nousu, sote-palvelutarpeen ennakoitu kasvu ja tehtävämuutokset. Rahoitusmalliin sisältyy myös kahden vuoden viiveellä tehtävä tarkistus, jossa laskennallinen rahoitus tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaiseksi koko maan tasolla. Tämä varmistaa sen, että rahoitus ei erkaannu todellisesta kustannuskehityksestä.
Hyvinvointialueilla on myös oikeus lisärahoitukseen, jos rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lisärahoitus ei ole kuitenkaan automaatti, ja sille voidaan – ja pitää – asettaa ehtoja.
Hyvinvointialueiden rahoituksen perusteltua kuulua kehykseen
Valtiontalouden menokehyksissä pyritään laajaan kattavuuteen. Menoja ei tulisi rajata kehysten ulkopuolelle vain, koska niiden arviointi on vaikeaa tai niihin vaikuttaminen on epäsuoraa. Ei ole hyvää perustetta sille, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat kehysten suhteen eri asemassa kuin vaikkapa koulutus. Hyvinvointialueiden kustannusten kestämätön kasvu söisi aina tilaa muilta julkisilta menoilta, jotka kokonaisuutena tulee mitoittaa kansantalouden suorituskyvyn asettamiin rajoihin.
Päätöksentekijälle kehysjärjestelmässä on tärkeää hallinnan tunne. Hyvinvointialueiden rahoitusmallista aiheutuvat yllättävät, osin teknisluontoiset menotarpeet voivat olla uhka kehyksiin sitoutumiselle. Kehysjärjestelmässä liikkumavaraa yllättävien menojen kattamiseen on lähtökohtaisesti haettu kehyksen sisällä uudelleenkohdennuksilla. Hyvinvointialueiden rahoituksen lisätarpeet voivat olla kuitenkin sellaista mittaluokkaa, että niiden sovittaminen kehyksiin on vaikeaa – esimerkiksi alueiden kustannusten prosenttiyksikön ennustettua korkeampi kasvu merkitsisi yli 200 miljoonan euron menolisäystä.
On tarpeen harkita, että kehyksen mitoituksessa tehtäisiin hyvinvointialueiden menopaineisiin esimerkiksi vuosittainen varaus. Se olisi käytettävissä vain ennakoimattomiin yllätyksiin, ja käyttö muihin tarkoituksiin rajattaisiin tiukasti pois.
Hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhaa
Hyvinvointialueiden taloudessa tulee todennäköisesti olemaan alkuvuosina tiukkuutta muun muassa uudistuksen muutoskustannusten ja palkkaratkaisujen seurauksena. On mahdotonta ennakoida, kuinka alueet pystyvät sopeuttamaan talouttaan ja missä määrin paineet realisoituvat lisärahoituspyynnöiksi.
Valtion ohjauksen keskeisenä tavoitteena tulee olla budjettirajoitteen pitävyys. Sitä voidaan tukea antamalla alueille työrauhaa, jotta ne saavat toimintansa hyvin käyntiin ja pystyvät keskittymään tuottavuutta parantavien uudistusten toimeenpanoon. Tuottavuuden lisääminen on välttämätöntä myös siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on pulaa kaikissa ammattiryhmissä ja kaikkialla Suomessa. Tulevalla vaalikaudella tulisi myös pidättäytyä merkittävien uusien tehtävien antamisesta hyvinvointialueille. Normiohjauksen tiukentamisen sijasta painopistettä tulisi siirtää tiedolla johtamiseen sekä valtion ja alueiden väliseen toimivaan vuorovaikutukseen.
Tanja Rantanen
Budjettineuvos
@tanja_rantanen