Etnisten yhteisöjen toppuuttelevaa viestiä ei aina uskota

Tiedote 32/2017
9.2.2017

Ulkoministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomessa asuvien etnisten yhteisöjen viestit entisiin kotimaihinsa tarjoavat usein realistista kuvaa Suomesta. Tätä viestiä ei silti aina uskota erityisesti potentiaalisten turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Vahvaa uskoa Euroopan tarjoamasta helpommasta ja paremmasta tulevaisuudesta voi olla vaikea horjuttaa. Se että toisesta maasta kotoisin olevan yhteisön eli diasporan edustaja ylipäätään asuu Suomessa, vaikuttaa olevan elävä todiste pärjäämisestä ja menestyksestä. Tämä on ristiriidassa diasporien toppuuttelevien kertomusten kanssa, joita kuunnellaan vain valikoiden lähtömaissa.

”Kysyvät, onko siellä [Suomessa] mahdollista saada työtä. Kerron että olen melkein 30 vuotta asunut Suomessa ja ollut lähes 10 vuotta työtön. Ne eivät usko. […]Heille se on ristiriita. Ne kuuntelevat, mutta eivät usko.”

Suomessa asuvien, toisesta kulttuureista tulleiden viestintää ja ajatuksia turvapaikanhausta kartoittava tutkimus perustui 15 diasporan edustajan syvähaastatteluun, jonka jälkeen tietoa kerättiin internetlomakkeella. Lomakkeeseen vastasi 76 henkilöä, jotka ovat tulleet Suomeen Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Vastaajien vähäisen määrän vuoksi tulosta ei voi pitää tilastollisesti luotettavana, mutta se voi antaa suuntaa diasporien entisiin kotimaihin välitettyjen viestien sisällöistä, keinoista ja tavoista. Selvityksessä nousi esiin myös ajatuksia mahdollisten turvapaikanhakijoiden vääristä käsityksistä, motiiveista ja vaihtoehdoista.

”Väärinkäsitys syntyy, kun [entisessä kotimaassani asuvilla] ei ole mitään tietoa, kuullaan vaan että on tuo ja tuo perhe meni Suomeen. Ei ole ollut mahdollisuutta kysyä […] rupeavat arvailemaan asioita. Kun niillä ei ole mitään käsitystä niin itse keksivät.”

Tuloksista käy ilmi, että suosituimpia diasporan ja lähtömaassa asuvien yhteydenpidon keinoja ovat sosiaalisen median viestintäkanavat kuten Facebook, Viber ja WhatsApp. Selvitys viittaa siihen, että turvapaikkaa haetaan yleisesti turvattomuuden ja näköalattomuuden vuoksi. Vastaajien mukaan yksi merkittävimmistä väärinkäsityksistä koskee Suomen kieltä, jonka oppimisen tärkeyttä ja vaikeutta ei lähtömaissa aina ymmärretä. Myöskään turvapaikanhaun tai perheenyhdistämisen edellytykset ja esimerkiksi matkanteon riskit eivät ole aina selvillä.

”Lähtijöissä on paljon ihmisiä, jotka tulevat vääriä teitä. Heillä on rahaa ja koulutusta, heillä olisi mahdollisuutta tulla työperäisesti [eikä turvapaikanhakijoina]. Miksi ei voi opiskella Suomen alkeita kotimaassa ja sitten tulla Suomeen. Ihmiset maksavat hirveästi ja riskeeraavat elämänsä.”

Kantar TNS:n tutkimus on osa ulkoministeriön viestinnän toteuttamaa turvapaikanhakijoiden lähtömaihin suunnatun viestinnän taustatyötä. Viestinnän tavoitteena on hillitä Suomeen kohdistuvaa perusteetonta muuttoliikettä tarjoamalla oikeaa tietoa Suomesta ja Suomen turvapaikkakäytännöistä.

Sitaatit on poimittu Kantar TNS:n esityksestä.

• Diasporien viestintä lähtömaihin - Tutkimuskokonaisuuden keskeiset tulokset

Lisätietoja: viestintäsuunnittelija Rim Mezian, puh. 0295 351 905.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]