Metropolihallintoon ehdolla kaksi vaihtoehtoista toteuttamistapaa
Metropolilainsäädäntöä valmisteleva työryhmä ehdottaa väliraportissaan kahta vaihtoehtoista mallia metropolihallinnoksi. Työryhmä luovutti väliraporttinsa tänään 1.4.2014 hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle sekä asunto- ja viestintäministeri Pia Viitaselle.
Molemmissa malleissa metropolihallinnon tehtävät liittyvät maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen (MAL), kilpailukykyyn, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan sekä segregaatioon eli eriarvoistumiseen, työvoimaan ja maahanmuuttoon. Mallit eroavat toisistaan tehtäväkokonaisuuksien laajuuden sekä muun muassa hallintomallin, aluerajauksen ja rahoituksen järjestämisen osalta. Molempia malleja yhdistää vahva metropolikaava MAL-tehtävien järjestämiseksi.
– Metropolialue on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen sekä maan kilpailukyvyn että julkisen talouden näkökulmasta. On hyvä, että meillä on nyt konkreettisia vaihtoehtoja alueen hallinnon, tehtävien ja rahoituksen uudistamiseksi. Tehtäväksiannon mukaisesti työryhmä on keskittynyt ennen kaikkea maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä kilpailukyvyn ja segregaation kysymyksiin. Lausuntokierroksen aikana on nyt myös arvioitava kuinka uusi sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisu vaikuttaa tähän kokonaisuuteen, sanoi hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.
– Kehysriihessä saatiin aikaan hyviä päätöksiä asuntotuotannon vauhdittamiseksi. Myös vahvan metropolikaavan kautta voidaan varmistaa, että markkinoille saadaan riittävästi asuntoja, joihin ihmisillä on varaa. Metropolikaava on työkalu muun muassa asuntotuotannon tavoitteiden toteuttamiseksi, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen totesi vastaanottaessaan väliraportin.
Molempia malleja koskevat ehdotukset
Työryhmä ehdottaa, että metropolihallinnosta ja sen tehtävistä säädetään omassa erillislaissa (metropolihallintolaki) sekä tehtäväkohtaisissa erityislaeissa. Metropolihallinnosta tulisi kaksikielinen viranomainen.
Hallituksen linjausten mukaan metropolihallinnon päättävä toimielin olisi vaaleilla valittu valtuusto. Muita toimielimiä olisivat metropolihallitus, metropolijohtaja, lakisääteiset lautakunnat sekä tarvittavat muut toimielimet.
Metropolivaltuuston vaali toimitettaisiin lähtökohtaisesti samalla tavoin ja samaan aikaan kuin kunnallisvaalit. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi metropolihallinto voisi järjestää neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, joissa asukkailla olisi äänestysoikeus. Alueen asukkailla olisi myös äänioikeus sekä oikeus tehdä kansanäänestys- ja metropolialoitteita.
Vähimmäistehtävät-malli
Vähimmäistehtävät-malliin sisältyvät ehdotukset niistä tehtävistä, jotka metropolihallinnolle tulisi vähintään osoittaa. Metropolihallinnon tehtävät olisivat tässä mallissa pääosin strategisia. Operatiivisia tehtäviä olisi myös jonkin verran, esimerkiksi joukkoliikenteen järjestäminen ja rakennuttamispalvelut.
Malli, jossa metropolihallinnon tehtävät olisivat merkitykseltään vähäisempiä, voitaisiin toteuttaa niin kutsuttuna pakkokuntayhtymänä. Mallin rahoitus toteutettaisiin kunnille osoitettavina maksuosuuksina ja osittain myös asiakasmaksuina.
Metropolihallinnon toimivalta voisi tässä mallissa koskea laajempaa aluetta, johon kuuluisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo, Vihti, Mäntsälä, Hyvinkää, Lohja, Porvoo ja Riihimäki.
Valtuuston vaali voitaisiin toteuttaa siten, että metropolihallinto muodostaisi yhden vaalipiirin. Jos valtuuston alueellista edustavuutta halutaan korostaa, voidaan vaali esimerkiksi toimittaa kussakin kunnassa erikseen tai jakaa alue vaalipiireihin.
Laaja malli
Laajassa mallissa metropolihallinnon tehtäväkokonaisuus olisi kattava ja toiminnallisesti eheä. Metropolihallinnon vastuulle kuuluisi sekä strategisia että operatiivisia tehtäviä. Operatiivisia tehtäviä olisivat
vähimmäistehtävät-mallin tehtävien lisäksi tien- ja kadunpito, metron ja mahdollisen jokeriradan hallinnointi, tuetun asuntotuotannon omistaminen sekä HSY:ltä siirtyvät vesi- ja jätehuollon operatiiviset tehtävät.
Tehtävien laajuuden ja merkittävyyden vuoksi työryhmä katsoo, että hallinnon tulisi rajoittua pienempään kuntajoukkoon. Metropolihallintoon kuuluisi siten niin kutsuttu metropolihallinnon ydinalue: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula ja Sipoo.
Laajempi malli tulisi työryhmän näkemyksen mukaan toteuttaa itsehallintojärjestelmänä kuntaa suuremmalla hallintoalueella. Järjestelyä puoltaisi tehtävien laajuuden ja merkittävyyden lisäksi muun muassa niiden hoitamiseen vaadittava itsenäinen toimivalta.
Ratkaisua tukee myös se, että tehtävien järjestämiseen tarvitaan merkittävä rahoitus. Tämän vuoksi työryhmä esittää, että metropolihallinnolle säädettäisiin metropoliveron verotusoikeus, joka olisi tulovero. Merkittävä osa rahoituksesta tulisi lisäksi asiakasmaksuina operatiivisista tehtävistä. Työryhmän näkemyksen mukaan valtuuston vaali tulisi toteuttaa siten, että metropolialue muodostaisi yhden vaalipiirin.
Valmistelu etenee
Väliraportti on tarkoitus lähettää lausunnoille huhtikuun puolivälissä. Työryhmä jatkaa ehdotuksen työstämistä hallituksen esityksen muotoon lausuntopalautteen pohjalta. Luonnoksen hallituksen esitykseksi on määrä valmistua 15.9.2014 mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn vuoden 2015 kevätistuntokauden alussa.
Valmistelutyön tueksi on valmistunut tänään julkaistu kaupunkineuvos Rolf Paqvalinin selvitys ”Arvio metropolihallinnon toteuttamisen vaikutuksista Uudenmaan liiton, Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) asemaan ja tehtäviin”. Aiemmin ovat valmistuneet VTT Timo Aron ja VTM Anna Laihon sekä YTT Sakari Kainulaisen selvitykset.
Lisätietoja
Metropolilakia valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Päivi Laajala, VM, puh. 0295 530 026
työryhmän varapuheenjohtaja, ylijohtaja Helena Säteri, YM, puh. 0295 250 281 (tehtävät)
neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, VM, puh. 0295 530 042
hallitusneuvos Ilkka Turunen, VM, puh. 0295 530 097 (hallintomallit)
finanssineuvos Teemu Eriksson, VM, puh. 0295 530 177 (rahoitus)
ympäristöneuvos Pekka Normo, YM, puh. 0295 250 204 (tehtävät)
hallitussihteeri Maija Neva, YM, puh. 0295 250 193
kaupunkineuvos Rolf Paqvalin, puh. 045 209 2199 (Paqvalinin selvitys)