Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen vastasi vastasi välikysymykseen hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta 20.3.2024.

Arvoisa puhemies,

Suomi pärjää, kun koko Suomi pärjää. 

Hallituksen tavoitteena on saada Suomen talous kestävälle uralle, jotta voimme turvata laadukkaan koulutuksen, toimivat terveyspalvelut ja hoivan sitä tarvitseville – koko maassa, myös tuleville sukupolville. 

Teemme uudistuksia, joilla parannetaan työllistymisen ja yrittämisen edellytyksiä Suomessa. Joustavoitamme työmarkkinoita ja parannamme Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä. Uudistamme sosiaaliturvaa työllisyyttä vahvistavasti.

Koko Suomen elinvoima lisääntyy, kun yrittäjän kannattaa palkata ja työntekijän ottaa työtä vastaan. Yrittäjyys on parasta aluepolitiikkaa. Yksikään alue ei voi rakentaa menestystään kestävästi tukiaisilla, vaan sillä, että alueella on työllistäviä yrityksiä. Hallituksen uudistuksilla luodaan edellytykset 100 000 uuden työpaikan syntymiselle eri puolille Suomea. 

Teemme lukuisia yrittäjyyden edellytyksiä vahvistavia toimia. Esimerkiksi luvituksen sujuvoittaminen lisää investointeja joka puolella Suomea. 

Arvoisa puhemies, 

pärjäämme, kun eri puolella maata toimivat yritykset saavat osaavia työntekijöitä. Se mahdollistaa kasvun ja yhä uusien työpaikkojen syntymisen. 

Osaamisen perustan pitää olla kunnossa, jotta sen päälle voidaan rakentaa. Hallituksen merkittävin tulevaisuusteko koulutukseen on 200 miljoonan euron lisäys perusopetukseen. 

Kasvatamme korkeakoulujen aloituspaikkamäärää. Hiljattain 15 ammattikorkeakoululle ja seitsemälle yliopistolle on myönnetty 41 miljoonaa euroa, joilla niihin saadaan runsaat 1800 uutta aloituspaikkaa. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi uuteen tohtorikoulutuspilottiin panostetaan yhteensä 250 miljoonaa euroa. Lisärahoitus suunnataan tuhannen väitöskirjatutkijan koulutukseen ympäri Suomen. Tavoitteena edistää innovaatioiden syntyä ja sitä kautta lisätä menestyviä yrityksiä ja elinvoimaa koko Suomeen. 

Myös hallituksen historiallisen suuret tutkimus- ja kehityspanostukset tukevat koko Suomen kasvua. Näistä viimeisimpänä mainittakoon Kajaanin Lumi-supertietokoneen päivitys, jossa hallitus sitoutui 250 miljoonan euron panostukseen koko Suomea hyödyttävän tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseksi.

Osaavan työvoiman saatavuuden kannalta merkittävässä roolissa on myös työperäinen maahan-muutto. Sitä hallitus edistää muun muassa joustavoittamalla suomalaisesta korkeakoulusta valmistuvien henkilöiden oleskelulupien saantia. 

Arvoisa puhemies,

Suomen tarina on aina rakentunut ja rakentuu myös tulevaisuudessa sille, että jokaisessa Suomen kolkassa tulevaisuutta tehdään omien vahvuuksien varaan. Kuntien, kaupunkien ja alueiden eri-laisuus on suomalaisen yhteiskunnan voimavara.

Aluepolitiikka ja kaupunkipolitiikka eivät ole toisiaan vastaan, vaan tukevat toisiaan. 

Jatkamme edellisen hallituksen tapaan MAL-sopimuksia seitsemän suurimman kaupunkiseudun kanssa, kattaen yhdeksän suurinta kaupunkia seutuineen. Samoin jatkuvat innovaatioekosysteemisopimukset parinkymmenen kaupungin kanssa ympäri Suomen. 

Kaupungit ovat tärkeitä koko Suomen kasvun vetureita. Keskuskaupungit ovat innovaatioiden ja uuden luomisen keskuksia. Seutukaupungit luovat kasvua esimerkiksi teollisuuden eri sektoreilla ja varmistavat koko Suomen elinvoimaisuuden. Maaseudun ja saariston elinvoimaisuudesta huolehtiminen on edellytys omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiselle ja koko Suomen hyvinvoinnille.

Suurimpien kaupunkien kanssa hallitus on tiivistänyt yhteistyötä esimerkiksi maahanmuuttoon ja alueiden eriytymiseen liittyvissä kysymyksissä. 

Annamme lisää vapautta ja vastuuta kaikille kunnille. Osana uudistusta arvioimme kuntien tehtävien keventämistä norminpurun kautta. Luotamme paikalliseen osaamiseen ja siihen, että kaikkialla Suomessa voidaan keksiä vaikuttavia ja vastuullisia ratkaisuja. 

Lähiviikkoina valtioneuvosto on tekemässä päätöksen aluekehittämisen painopisteistä tälle hallituskaudelle. Myös tässä pohjana on aluelähtöisyys, ja kehittämisen kolme painopistettä ovat kestävä elinvoima ja investoinnit, hyvinvoiva väestö ja yhteisöt sekä vetovoimainen elinympäristö ja luonto. 

EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –ohjelmassa Itä- ja Pohjois-Suomen erityistarpeet on huomioitu niin rahoituksen jaossa kuin sisällöissäkin. Alueellisessa päätöksenteossa olevasta noin 2,4 miljardin euron rahoituksesta noin 65% kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Euroopan aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoituksesta Itä- ja Pohjois-Suomen osuus on jopa lähes 70%.

Olemme käynnistäneet Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien valmistelun. Nämä ohjelmat laaditaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Pohjois-Suomen kehittäminen tukee omalta osaltaan Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä.

Itä-Suomen elinvoimasta huolehtiminen on koko Suomen turvallisuudesta huolehtimista. Siksi olemme nostaneet Venäjän vastaisten raja-alueiden tilannetta ja tuen tarvetta myös EU:n agendalle yhdessä muun muassa Puolan ja Baltian maiden kanssa.

Arvoisa puhemies, 

hallituksen investointiohjelma on historiallinen panostus suomalaisen infrastruktuurin kehittämiseen joka puolella Suomea. Panostamme niin maanteihin, rautateihin kuin vesiväyliin koko Suomen etu edellä.  

Raideyhteyksiä parannamme jokaiseen ilmansuuntaan. Käynnistämme Länsirata-projektin kohti Turkua rakentamalla uuden rautatien Espoosta Lohjalle. Näin myös Läntinen Uusimaa pääsee kasvamaan ja kehittymään joukkoliikenteen äärellä. 

Päärataan hallitus tekee panostuksia aina etelästä pohjoiseen. Päärataa laitetaan kuntoon Pasila-Riihimäki-yhteyden perusparannuksella, ja Tampereen ratapihan uudistaminen tukee koko Suomen raideliikenteen välityskykyä. Liminka–Oulu-kaksoisraide lisää pääradan välityskykyä ja Tornio–Kolari -radan sähköistäminen luo kasvun edellytyksiä Lappiin. 

Idässä hallitus toteuttaa merkittävät panostukset Karjalan-rataan. Savonrataa kehitetään Kouvolan ja Kuopion välillä. Savon valtaväylä VT5 laitetaan kuntoon Leppävirta-Kuopio-välillä, mikä on tärkeää koko Pohjois-Savon elinvoimalle. 

Uusia teitä rakennetaan eri puolille Suomea. Teiden korjausvelkaan tehdään historialliset panostukset korjausvelan taittamisohjelmalla, johon suunnataan tänä vuonna 250 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen teiden korjaukseen on tehty suurin satsaus vuosiin.

Arvoisa puhemies,

Tunnistamme hyvin maaseudun tarpeet. 

Maaseutuyrittäjyyden esteitä puretaan ja byrokratiaa karsitaan. Kannattava ruuantuotanto ja huoltovarmuus ohjaavat hallituksen maatalouspoliittisia valintoja. Hallitus ei tee kansallisesti sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia.

Metsäpolitiikassa hallituksen linja on hyvin selkeä. Metsänomistajan päätösvaltaa metsien käytöstä vahvistetaan. Omaisuudensuojaa kunnioitetaan. Metsäpolitiikka pidetään omissa kansallisissa käsissä. 

Tämän hallituksen aikana maaseutuyrittäjän ei tarvitse arpoa, onko hallitus puolesta vai vastaan. Pidämme yksiselitteisesti suomalaisen pienyrittäjän puolta.

Hallitus valmistelee maaseutupoliittista selontekoa, jossa luodaan tavoitteet maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoiman uudistumiselle. Samaan aikaan työstetään ruoantuotannon pitkän aikavälin strategiaa ja kasvuohjelmaa.

Arvoisa puhemies, 

perimme edelliseltä hallitukselta uuden aluehallintomallin ja juuri perustetut hyvinvointialueet. 
Tämä hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja hoivan, sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Siksi on tärkeää, että saamme Suomen talouden kestävän kasvun uralle ja että yhteiset euromme käytetään tehokkaasti.

Onnistumme tässä vain uudistamalla: ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja, uudistamalla palvelurakenteita kokonaisuutena, vahvistamalla peruspalveluita ja hyödyntämällä teknologian tuomat mahdollisuudet. 

Hallitusohjelmassa onkin lukuisia uudistuksia, jotka antavat hyvinvointialueille lisää tilaa tehdä paikallisesti parhaita ratkaisuja. 

Hallitus on myös halunnut ohjata ja kannustaa hyvinvointialueita itse kehittämään omaa toimintaansa, ei siirtämään kankeita vanhoja toimintamalleja sellaisenaan uusille harteille. 

On muistettava, että väestön ikääntymisen aiheuttama piikki palvelutarpeessa on vasta edessä. Siksi hallituksella on kaksi tavoitetta yli muiden: palveluiden uudistaminen ja rahojen riittävyyden turvaaminen. 

Arvoisa puhemies,     

välikysymyksessä yritetään luoda keinotekoista vastakkainasettelua Suomen eri alueiden välille. 
Hallitus tekee töitä koko Suomen parhaaksi ja on vahvasti sitoutunut koko Suomen asiaan. 

Tarvitsemme elinvoimaista maaseutua, vahvoja seutukaupunkeja ja korkealle kurkottavia keskus-kaupunkeja. 

Kun nyt teemme rohkeasti uudistuksia, lähitulevaisuus on valoisampi suomalaisille ja koko Suomelle.