Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas:
Kuntien normien keventämisen vaikutusarvioinnissa on mukana monta eri näkökulmaa

Normien keventämisen ja kokeilujen ohjelma on täydessä vauhdissa. Ehdotuksia ja ideoita normien keventämiseksi on valtiovarainministeriöön tullut runsaasti. Vaikka jokaisen yksittäisen ehdotuksen etenemisestä ei ole varmuutta, päämäärä on selkeä. Kuntien toimintavapauksia halutaan lisätä. Seuraavaksi ehdotuksia ryhdytään käymään tarkemmin läpi. Olennainen osa tätä läpikäyntiä on arvioida vaikutuksia, joita ehdotusten toteuttamisesta seuraisi.

Miksi normeja kannattaa keventää? 

Väljempi sääntely antaisi tilaa kunnalliselle itsehallinnolle ja paikallisten olosuhteiden huomioimiselle. Erilaisten kuntien toimintaympäristöt ja vaikkapa väestön ikärakenteen tai yhdyskuntarakenteen vaikutukset palvelutarpeisiin voitaisiin huomioida paremmin. Kun toiminnan järjestämisen toteutustapoja ei säädellä tarpeettoman yksityiskohtaisesti, se voisi parhaimmillaan mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen sekä digitalisaation hyödyntämisen uusin tavoin.

Kunnan työntekijöiden mahdollisuus oman työn kehittämiseen ja sujuvoittamiseen on motivoivaa ja samalla se voi parantaa myös asukkaiden asiointikokemuksia. Hallinnollisen taakan väheneminen ja joustavammat toimintatavat voivat näkyä kustannustehokkuuden paranemisena ja jopa säästöinä. Esimerkiksi pakollisten, mutta hyödyntämättä jäävien suunnitelmien karsiminen vähentäisi tehtävää työtä. Yhden velvoitteen poistamisen vaikutus työmäärään olisi vähäinen, mutta useammalla voi olla jo taloudellistakin merkitystä.

Normien ja niiden keventämisen vaikutuksia tuleekin arvioida myös kuntien kustannusten kannalta. Suorien kustannusten lisäksi on syytä pohtia välillisiä vaikutuksia. Voidaan kysyä esimerkiksi: Jäykistävätkö normit organisaation toimintaa tai miten ne vaikuttavat työvoiman saantiin kunnissa? Osassa ammateista on jo nykyisin haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa ja työikäisen väestön osuuden väheneminen tekee tästä entistä vaikeampaa.

Voiko normien keventämisestä olla haittaa?

Normien purkamisen tai keventämisen vaikutuksia tarkasteltaessa on myönteisten vaikutusten lisäksi arvioitava myös mahdollisia riskejä tai haittoja. Monipuolinen vaikutusten arviointi on välttämätöntä. Jos säädöspohjaista ohjausta väljennetään, voiko sillä olla heikentäviä vaikutuksia esimerkiksi palvelun laatuun tai ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun? Ihmisten oikeutta perustuslain mukaisiin palveluihin ei luonnollisestikaan haluta vaarantaa.

Työläs tietojen kerääminen ja raportointi koetaan kunnissa joskus turhana. Oikea, vertailukelpoinen ja riittävän kattava tieto on kuitenkin tarpeen niin kunnan oman toiminnan kuin kansallisen kehittämisen tai vaikkapa valvonnan näkökulmasta. Tietovarantoja tarvitaan toiminnan suunnitteluun ja asukkaiden palvelujen järjestämiseen. Toiminnan automatisointi ja digitalisaation hyödyntäminen perustuvat ajantasaisten tietojen siirtymiseen käyttötarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää tietojen yhdenmukaisuutta ja järjestelmien yhteen toimivuutta. Tietosuojastakin on huolehdittava.

Sääntelyä siis tarvitaan, mutta millaista? Onko kaikki kerätty tieto tarpeen ja miten huolehdittaisiin siitä, että samaa tietoa ei tarvitse kerätä ja raportoida useampaan kertaan?

Saatujen ehdotusten käsittelyssä ja arvioinnissa on iso työ edessä. Tärkeää onkin tunnistaa etukäteen, mitä näkökulmia ehdotusten tarkastelussa tulee huomioida ja minkä painoarvon mikäkin näkökulma arvioinnissa saa.

Anne-Marie Välikangas
Finanssineuvos

Norminpurkuehdotukset