Ylijohtaja Jani Pitkäniemi:
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on evoluutioprosessi – nyt otetaan merkittävät ensiaskeleet

Syksyllä 2023 käynnistetyssä valtionosuusuudistuksessa pyritään päivittämään kuntien rahoituksen kokonaisuutta vastaamaan paremmin kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Uudistuksen peruslähtökohtana on – kuten aiemminkin – varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa. Sen rinnalla pyritään huomioimaan erilaistuneen kuntakentän erilaisia tarpeita. 

Uudistuksen voimaantuloa tavoitellaan vuoden 2026 alusta. Uudistusta valmistelevan työryhmän pohjaesityksen uudesta valtionosuusjärjestelmästä tulisikin olla valmis jo loppukesästä, jotta poliittisten linjausten tekemiselle ja hyvällä lainvalmistelulle jää riittävästi aikaa. Aikataulu on tiukka, mutta sen puitteissa kyetään tekemään paljon. 

Selvitykset ja vuoropuhelu kuntien kanssa toteutuvat kevään 2024 aikana

Virkatyönä selvitetään mm. tulopohjan tasauksen kehittämistarpeita, mahdollisuuksia poistaa sote-uudistuksen aiheuttamia tasausmenettelyjä, perustoimeentulotuen kuntien rahoitusosuutta, kotikuntakorvauksia, verotulomenetysten kompensaatiota, negatiivisia valtionosuuksia, TE-uudistuksen rahoitusmallin kehittämistarpeita sekä mahdollisuuksia parantaa kunnallisveron efektiivisyyttä. 

Ulkopuolisin voimin selvitetään erityisesti ikäryhmäkustannusten merkitystä sekä mm. sitä, miten järjestelmässä voitaisiin nykyistä paremmin mallintaa kasvavien kuntien ja kaupunkien erityispiirteitä. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia huomioida muuttotappiokuntien tarpeita, eri alueiden demografista kehitystä sekä nykyisin hieman hajanaisten saavutettavuuskriteerien yhteensovittamista. 

Kevään 2024 aikana, ennen ehdotusta uudeksi järjestelmäksi, käydään vuoropuhelua erityisesti kuntien kanssa. Näkemyksiä toivotaan erityisesti koko järjestelmää koskevista kehittämisideoista. 

Uudistukseen kohdistuu paljon odotuksia

Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen on ladattu kunnissa runsaasti erilaisia odotuksia. Monissa puheenvuoroissa on nostettu painopisteinä esiin aidosti sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan siirtyminen, järjestelmän selkeyttäminen ja oikeudenmukaisuuden lisääminen. 

Eniten odotusarvoa on perustellustikin ladattu sote-muutosrajoittimien purkamiseen. Monen kunnan osalta suurten tasauksien purkaminen vaatii kuitenkin aikaa ja edellyttää kuntien välistä solidaarisuutta. Eräs olennaisimmista kysymyksistä onkin se, kuinka suuria yksittäisiä kuntia koskevia muutoksia ollaan valmiita hyväksymään järjestelmän uuden suuntaamisen mahdollistamiseksi.

Järjestelmän selkeyttäminen on niin ikään tavoitteena kannatettava, ja sitä on täysin mahdollista edistää. Erilaisten tasausten lisäksi mm. järjestelmän tiettyjä päällekkäisyyksiä on hyvä pyrkiä vähentämään ja esimerkiksi ns. muihin lisäyksiin ja vähennyksiin liittyviä eriä poistamaan. On kuitenkin huomioitava, että liika selkeyttäminen voi johtaa järjestelmän osuvuuden heikkenemiseen. 

Järjestelmän oikeudenmukaisuuden lisääminen on tavoitteena epäselvempi ja perustunee osin myös eri toimijoiden subjektiivisiin käsityksiin toivotusta kehityksestä. Selkeästi yhteinen oikeudenmukaisuustoiveisiin liittyvä tekijä on ollut järjestelmän siivoaminen asioista, jotka edustavat menneisyyttä tai joihin kunnilla ei ole enää vaikutusmahdollisuuksia. Oikeudenmukaisuudeksi mielletään varmasti sekin, että kriteerit kuvaavat mahdollisimman hyvin kunnille syntyviä kustannuksia. 

Odotusten hallintaan tarvitaan myös realismia

Kuntien eriytyminen ja sote-uudistuksen viivästyminen ovat tehneet kuntien rahoituksen uudistamisesta aiempaa vaikeampaa. Lisäksi järjestelmään ei uudistuksen yhteydessä lisätä rahaa, ja muutokset ovat siten voimaantulohetkellä kuntien välistä nollasummapeliä. Kunkin kunnan tilanteeseen vaikuttaa kuitenkin myös uuden järjestelmän dynamiikka, muiden samanaikaisten uudistusten vaikutukset sekä kuntien yleiset talousnäkymät. 

Uudistuksen valmisteluryhmä ei ole annetussa aikataulussa valmistelemassa ”vallankumousta”, vaan päälinjana on edelleen yleiskatteellinen rahoitusmalli, jossa laskennalliset kustannukset, tarve- ja olosuhde-erojen sekä tulopohjan tasaus muodostavat jatkossakin peruskehikon. 

Jotkut ovat toivoneet isompaa uudistusta. Yksittäisissä puheenvuoroissa on noussut esiin mm. kunnallisveroprosenttien erojen kaventaminen, perusopetuksen tarvekerroin, valtionosuusjärjestelmän muokkaaminen puhtaasti kuntien väliseksi järjestelyksi tai tulopohjan tasauksen painoarvon huomattava nostaminen. Kaikki nämä kysymykset ovat vaikeita ja ne edellyttäisivät perusteellista ja ajallisesti huomattavasti pitempää selvittelyä. Järjestelmän muokkaamista ”uuden kunnan” suuntaan onkin välttämätöntä toteuttaa usean peräkkäisen uudistuksen evoluutiona.

Kuntatalouden ennakointi ja kokonaisvaikutusten hallinta olennaisen tärkeää

Peruspalvelujen valtionosuusuudistuksen kanssa on meneillään samaan aikaan muitakin merkittäviä kuntiin vaikuttavia uudistuksia, esim. toisen asteen koulutukseen tai kiinteistöverotukseen liittyen. Lisäksi kevään julkisen talouden suunnitelmassa määritetään kuntatalouden lähivuosien rahoitus. Valtionosuusuudistuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että uudistuksen vaikutusarvioinnissa kyetään hahmottamaan kuntia koskevien eri hankkeiden ja toimenpiteiden yhteisvaikutuksia. 

Myös TE-palvelu-uudistuksen (2025) voimaantulo osuu ajallisesti samaan saumaan. On tärkeää pitää huoli siitä, että rahoitusjärjestelmä on merkittävän uudistuksen murroskohdassa riittävän vakaa ja ennakoitava kunnille.

Jani Pitkäniemi
Ylijohtaja, osastopäällikkö