Naisen paikka on kaikkialla

Tänään liputetaan naisten ja tyttöjen yhtäläisten oikeuksien puolesta. Suomi on yksi johtavia maita sukupuolten tasa-arvon vaalimisessa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä. Tänään saamme iloita niistä harppauksista, joita Suomessa on tällä saralla historian saatossa otettu ja tuntea kiitollisuutta niille, jotka tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta ovat väsymättömästi toimineet.

Vaikka tasa-arvo konkreettisesti näkyy monin tavoin yhteiskunnassamme, ei se kuitenkaan missään tapauksessa ole valmis. Nyt meidän tehtävämme on edeltäjiemme tavoin viedä tasa-arvoa yhä eteenpäin.

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Ilman päättäväistä ja koko yhteiskunnan laajuista aktiivista työtä, tähän merkkipaaluun tuskin olisi ensimmäisenä maana ylletty. Askeleita kohti naisten ja miesten tasa-arvoa otettiin toki jo ennen tätä. Esimerkiksi ensimmäiset naisjärjestöt perustettiin jo 1860-luvulla ja ääni naisten oikeuksien puolesta voimistui. 

Suomi oli myös yksi ensimmäisistä maista maailmassa, joka tarjosi tytöille ja pojille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Ensimmäinen nainen suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1873, tosin vielä vuonna 1888 siihen vaadittiin erillinen lupa. Oikeuden opiskella ylipistossa naiset saivat vasta vuonna 1901. Yhtäläiset oikeudet kouluttautua avasi naisille ovia erilaisiin ammatillisiin mahdollisuuksiin ja vahvisti naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamiseen ja sen ylläpitoon aivan uudella, entistä moninaisemmalla tavalla.

Hienoa on myös se, kuinka laajaa naisten poliittinen edustus Suomessa on. Naisia on merkittävissä kansallisissa ja kansainvälisissä poliittisissa tehtävissä. Tämä on tärkeää paitsi naisten oikeuksien edistämisen kannalta myös demokratian terveen kehityksen kannalta.

Viime kevään eduskuntavaaleissa eduskuntaan valittujen naiskansanedustajien määrä oli 92. Naisten osuus oli suurimmillaan vuoden 2019 vaalien jälkeen, kun eduskuntaan valittiin historialliset 94 naista. Sukupuolten kesken vallitsee siis lähes tasapaino – tosin naiset eivät ole vielä kertaakaan olleet eduskunnassa enemmistönä.

Aktiivisen tasa-arvotyön tuloksena naiset ovat rikkoneet lasikattoja pitkin vuosikymmeniä. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on kaikkien aikojen naisvaltaisin: 19 ministerinsalkusta 12 kuuluu naisministereille. Se että olemme päässeet näin pitkälle, on edellyttänyt paljon työtä niin hallituksilta, eduskunnalta ja kansalaisjärjestöiltä.

Meillä on paljon työtä myös tulevaisuudessa. Naisiin kohdistuva väkivalta on EU-maiden tilastoissa toiseksi yleisintä. Haasteita työelämässä, kuten palkkaeroja, ja koulutusalojen ja ammattien jakautumista sukupuolen mukaan ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää työelämässä, on edelleen valitettavasti olemassa. Tätä vastaan kuitenkin toimimme aktiivisesti.

Orpon hallitus on erittäin sitoutunut tasa-arvon edistämiseen kaikilla hallinnonaloilla ja läpi koko yhteiskunnan. Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet sovittelun kieltämiseen lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Käymme läpi toimia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän estämiseksi. Viemme sukupuolten tasa-arvoa laajasti kaikille hallinnonaloille eri ministeriöissä. Valmistelemme myös parhaillaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa.

Tasa-arvo on tuonut yhteiskuntaamme uudistumista ja vaurautta, se on varmistanut sen, että jokaisella on yksilötasolla mahdollisuudet tavoitella haaveitaan ja toisaalta varmistanut, että jokaisen meidän panos on ollut käytettävissä yhteisen hyvän ja paremman Suomen puolesta. 

Suomella on tälläkin saralla paljon annettavaa myös kansainvälisesti. Ensi viikolla käynnistyy 68. YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istunto, johon Suomi myös osallistuu. Se on mahdollisuus vaikuttaa sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman kehitykseen maailmanlaajuisesti. 

Tasa-arvo tarvitsee puolustajansa Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Tehdään tätä tärkeää työtä yhdessä. Hyvää naistenpäivää! 

Sanni Grahn-Laasonen
tasa-arvoasioista vastaava ministeri