Keväthumaus
Keskellä nopeaa, jatkuvaa, kiihtyvää ja pysähtymätöntä muutosta
Valtiovarainministeriö järjesti 28.3.2017 toista kertaa digitalisaation huipputapaamisen, Keväthumauksen. Messukeskuksessa oli koolla noin tuhat digitaalisesta murroksesta kiinnostunutta asiantuntijaa. Tilaisuuden puhujat peräsivät suomalaisilta ketterää toimintaa, jonka avulla Suomi voi kuulua digitalisaation ykkösmaihin.
Ministeri Anu Vehviläinen kertoi avauspuheenvuorossaan Suomen ottavan tänä vuonna käyttöön suuren joukon uusia sähköisiä palveluita, joissa tähdätään hyvään käyttökokemukseen.
”Digipalveluiden muotoiluun tarvitaan oman aikamme alvaraaltojen kädenjälkeä”, ministeri vertasi.
Tekoälyä ei vielä ymmärretä meillä tarpeeksi
”Millä tavoin olemme valmistautuneet siihen eksponentiaaliseen kehitykseen, jonka tulemme kohtaamaan tulevina vuosina?” kysyi Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Digitalisaation tuottamat muutokset tapahtuvat sellaisella voimalla ja nopeudella, että se saattaa yllättää monet. ”Tekoäly tulee muuttamaan käsitystämme työstä ja tuottavuudesta”, Siilasmaa kertoi. ”Sen prosessit ylittävät jo ihmisen suorituskyvyn tietyillä aloilla.”
Siilasmaa arvioi, että Pohjoismaat voisivat olla hyvissä asemissa vastaamaan digitalisaation haasteisiin. Se edellyttää kuitenkin digitalisaation kehityksen huomioimista kaikessa, koulutuksesta lähtien.
”Tällä hetkellä vain hyvin harva ihminen Suomessa ymmärtää tekoälyn vahvuuksia ja heikkouksia”, hän totesi.
Tutkimuksen on oltava kehityksen taustalla, ja hyvää tulosta saadaan silloin, kun korkeakoulut tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Siilasmaan mukaan on valitettavaa, että Suomessa ei tällä hetkellä panosteta tuotekehitykseen läheskään yhtä paljon kuin eturivin maissa.
Suomesta sähköisen asioinnin ykkösmaa?
”Muutokset tapahtuvat joka tapauksessa, meistä riippumatta”, sanoi tietohallintoneuvos Maria Nikkilä. ”On pitkälti asennekysymys, näkeekö sen uhkana vai mahdollisuutena.” Nikkilä vetää valtiovarainministeriössä digitalisaatio-yksikköä, joka ohjaa julkista hallintoa sähköisten palvelujen käyttöönotossa.
Digitalisaation vauhdittaminen suomalaisessa julkisessa hallinnossa on viime aikoina ollut nopeaa. Kolme vuotta sitten julkisen hallinnon ICT-toiminto kävi vielä hakemassa oppia ulkomailta. Nyt muualta tullaan tänne katsomaan mitä meillä on tehty.
Suuret muutokset nostavat ilmaan paljon vastattavia kysymyksiä: mikä on yksityisen sektorin tehtävä, mikä kuuluu julkiselle sektorille? Entä miten vastataan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin? Julkishallinnon täytyy pitää huolta kaikista, myös heikoimmista. Digitalisoimisen takana täytyy pitää sellaisia periaatteita kuin tasa-arvo, perusoikeudet ja hyvä hallinto.
”Julkisessa hallinnossa suunta on siihen, että jatkossa tehdään mahdollisimman paljon asioita kansalaisen puolesta”, Maria Nikkilä kertoi. ”Ei kuitenkaan jääräpäisesti ajeta sähköistä asiointia sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa se ei ole tarkoituksenmukaista.”
Erityisesti valtuutuspalvelu eli turvallinen sähköinen asiointi toisen puolesta on kansainvälisesti merkittävä innovaatio ja se voi toimia Suomelle kilpailuvalttina, hän mainitsi. ”Suomesta on mahdollista tehdä maailman ykkösyhteiskunta sähköisessä asioinnissa.”
Osaammeko tarttua mahdollisuuksiin?
”Digitalisaatio on toiminnan ja toimintatavan uudelleenmuotoilua.” Näin hahmotteli Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, joka on työskennellyt pitkään julkishallinnon digitalisaation kysymysten parissa. ”Koko toimintakulttuuri pitää uudistaa: ketterä kehittäminen pitää saada suomalaisen yhteiskunnan systeemiseksi ominaisuudeksi.” Julkisessa hallinnossa se tarkoittaa siirtymistä hallintolähtöisestä toiminnasta asiakaslähtöisyyteen.
”Suomalaisessa yhteiskunnassa on totuttu reagoimaan kriiseihin nopeasti tarpeen vaatiessa, mutta osataanko meillä samalla teholla tarttua mahdollisuuksiin? Miten uudistamme ajatteluamme niin, että poissulkemisen sijaan avaamme uusia mahdollisuuksia? Tässä meillä on vielä paljon tehtävää.” Heinonen huomautti suurimpien mahdollisuuksien löytyvän sieltä, missä suurimmat ongelmat ovat.
Uudelle toiminnalle on kuitenkin tärkeää löytää pelisäännöt. Julkisella sektorilla on rutkasti asioita, joihin kehitys voi tyssätä. ”Pitää löytää tavat reagoida niihin mahdollisimman nopeasti ja saada ne sellaisen ihmisen pöydälle, joka niihin pystyy vaikuttamaan”, Heinonen tiivisti. Tavoitteena on pystyä löytämään nopeasti ratkaisuja kansalaisten ongelmiin.
Myös Heinonen korosti sitä, että digitalisaatio tarjoaa paitsi mahdollisuuksia yrityksille, myös Suomelle tilaisuuden profiloitua kansainvälisesti. Heinosen mukaan menestykseen ei riitä se, että Suomessa on yleisesti hyvät toimintaedellytykset. Niitä pitää myös osata hyödyntää. ”Pitää luoda uutta, ratkaista ongelmia ja sitä kautta kehittyä.”
Tapahtumassa kuultiin myös muun muassa tietoiskuja ajankohtaisista teemoista sekä kokemuksia sellaisilta julkisen hallinnon organisaatioilta, jotka ovat edelläkävijöitä sähköisten palvelujen käyttöönotossa.
Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Suomi 100 -juhlavuoden teemalla.
Ministeri Vehviläinen avasi Keväthumauksen: Digissä otettava oppia funkkiksesta (uutinen 29.3.2017)
Lisätietoja:
Ohjelmakoordinaattori Erja Lohikoski, erja.lohikoski(at)vm.fi, p. 02955 30504