Hyppää sisältöön

Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen loppuraportti julkistettiin

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 7.11.2013 9.20 | Julkaistu suomeksi 3.12.2014 klo 6.53
Tiedote 473/2013

Professori Pekka Himasen ja professori Manuel Castellsin johtaman kansainvälisen Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen loppuraportti julkistettiin tänään 7. marraskuuta. Seitsenhenkinen tutkijaryhmä nostaa loppuraportissaan esiin kestävän kehityksen mallin kansainvälisesti uusia elementtejä ja kehityksen päämääräksi arvokkaan elämän käsitteen. Visiona on yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää arvokasta elämää.

Suomen kannalta tutkimuksessa tiivistetään kolme suurta tulevaisuuden haastetta: siirtymät teollisen ajan hyvinvointivaltiosta informaatioajan hyvinvoinnin yhteiskuntaan ja informaatioajan ekologiseen talouteen sekä näitä tukeva henkinen kulttuuri.

Tutkijaryhmän työ on itsenäinen kaksivuotinen akateeminen tutkimus, jonka tuloksia ja johtopäätöksiä on hyödynnetty valtioneuvoston 30. lokakuuta 2013 hyväksymän Kestävällä kasvulla hyvinvointia -tulevaisuusselonteon valmistelussa. Tulevaisuusselonteon eduskuntakäsittely alkaa torstaina 7. marraskuuta.

Tarkastelussa eri alueiden johtavat kehitysmallit

Kansainvälinen tutkijaryhmä on tarkastellut laajan teoreettisen työnsä lisäksi eri alueiden johtavia kehitysmalleja sekä niiden kehityksen päämääriä nykyistä talouskriisiä pidemmällä aikajänteellä. Loppuraportin case-tutkimukset on valittu niin, että ne edustavat kasvumalleja eri puolilta maailmaa. Tutkimuksen kohteena ovat Suomen ohella Piilaakson malli, Kiinan valtiojohtoinen kehitysmalli, Euroopan hyvinvointimalli sekä Chilen ja Etelä-Afrikan kehitysmallit.

Loppuraportti julkaistaan myöhemmin ulkomailla

Tänään julkaistu loppuraportti on suomennos englanninkielisestä teoksesta, joka ilmestyy Oxford University Pressin julkaisemana keväällä 2014. Suomenkielinen versio sisältää erillisen esipuheen ja luvun johtopäätöksistä Suomelle.

Lisätietoja: professori Pekka Himanen, p. 050 557 2269 tai [email protected] sekä tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, pääsihteeri Pekka Lindroos, p. 050 396 3313, valtioneuvoston kanslia