Hallitus tukee kuntia neljännessä lisätalousarviossa noin 1,4 miljardilla eurolla

Hallitus osoittaa vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä kunnille mittavan tukipaketin. Sen tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita.

Kunnat ovat erilaisia, ja kriisin vaikutukset eri kuntiin ovat erilaisia. Myös erot kuntien taloustilanteissa ovat suuria. Siksi kunnille kohdennettava tukikokonaisuus koostuu eri toimenpiteistä. Ehdotettavat toimenpiteet ovat määräaikaisia.

Valtiovarainministeriö seuraa tiiviisti poikkeustilanteen ja kuntatalouden kehitystä, jotta myöhemmin voidaan päättää mahdollisista täydentävistä tukitoimista. Koronatukipaketin arvioinnin yhteydessä hallitus arvioi myös kuntien ja kuntatalouden tulevaisuudennäkymiä sekä muun muassa kuntien tehtävien ja velvoitteiden kokonaisuutta.

Kuntien tukipaketti koostuu useasta eri toimenpiteestä

Hallitus ehdottaa, että kunnat saisivat tänä vuonna tavallista suuremman osan yhteisöveron tuotoista. Kuntien osuus olisi poikkeuksellisesti 42,13 prosenttia tuotoista, kun se on normaalisti 32,13 prosenttia. Valtion jako-osuus pienenisi vastaavasti 10 prosenttiyksikköä 57,87 prosenttiin.

Muutos kasvattaisi kuntien yhteisöverotuottoja kokonaisuudessaan 520 miljoonaa euroa, joista 410 miljoonaa euroa kertyisi tänä vuonna ja loput seuraavien vuosien aikana.

Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös 200 miljoonan euron valtionavustus sairaanhoitopiireille. Valtionavustuksella korvattaisiin koronapotilaiden hoidosta ja pandemiaan varautumisesta aiheutuneita kustannuksia sekä sairaanhoitopiirien mahdollisia alijäämiä.

Peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 550 miljoonan euron lisämäärärahaa, josta kolmasosa kohdennettaisiin tasasuuruisesti asukasta kohden ja kaksi kolmasosaa kunnallisveron tilittämisessä tänä vuonna sovellettavien jako-osuuksien perusteella.

Tämän lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukeviin palveluihin ehdotetaan 112 miljoonan euron lisäystä peruspalvelujen valtionosuuteen. Iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen ehdotetaan 60 miljoonan euron lisäystä.

Valtionavustuksia kuntien digitalisaation edistämiseen pienennetään 30 miljoonalla eurolla. Summa palautetaan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen ehdotetaan 50 miljoonan euron lisäystä. Vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa siihen on varattu 10 miljoonaa euroa, joten yhteensä harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin on käytettävissä 60 miljoonaa euroa. Kunnalle voidaan maksaa hakemuksesta valtionosuuden korotusta, jos kunta on poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi lisätuen tarpeessa.

Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös useita muita kuntiin vaikuttavia ehdotuksia, joilla lievennetään koronakriisin vaikutuksia tai tuetaan talouskasvua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon koronasuojaimet vapautetaan arvonlisäverosta

Hallitus ehdottaa, että koronaepidemian vuoksi tarvittavien suojavarusteiden myynnit sosiaali- ja terveysalan toimijoille vapautettaisiin eräiltä osin väliaikaisesti arvonlisäverosta. Poikkeus olisi voimassa 30.1.–31.7. Verottomuus koskisi suojavarusteita, joita käytetään koronaepidemian estämisessä, testaamisessa ja hoitamisessa.

Hallitus varautuu talletussuojarahaston mahdollisiin rahoitustarpeisiin

Hallitus hakee eduskunnalta etukäteistä suostumusta mahdolliselle lainanotolle talletussuojarahastoa varten. Hallitus esittää, että eduskunta antaisi valtuutuksen enintään kahden miljardin euron lainalle. Lainaa voitaisiin käyttää mahdollisten talletussuojakorvausten maksamiseen tallettajille.

Suomalaisen pankkien taloudellinen asema on vakaa, joten talletussuojajärjestelmän aktivoituminen ei ole nyt todennäköistä. Esityksessä on kyse ennakollisesta varautumisesta talletussuojarahaston mahdollisiin rahoitustarpeisiin tulevaisuudessa.

Senaatin toimitilahankkeita käynnistetään nopeutetusti

Hallitus sopi myös noin 200 miljoonan euron toimitilahankkeiden nopeutetusta käynnistämisestä sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Näistä aiheutuvat vuosittaiset vuokramenot otetaan lisäyksinä huomioon ao. virastojen toimintamenomäärärahoissa sekä huomioidaan Senaatti-kiinteistöjen vuotuisissa investointi- ja lainanottovaltuuksissa 2021-2024.

Lisätietoja:

kuntaministerin erityisavustaja Minna Salminen, puh. 050 445 5350, minna.salminen(at)vm.fi
hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen (sairaanhoitopiirien tuki), puh. 02955 30018, minna-marja.jokinen(at)vm.fi
erityisasiantuntija Jussi Lammassaari (valtionosuudet), puh. 02955 30060, jussi.lammassaari(at)vm.fi
ylijohtaja Jani Pitkäniemi, puh. 02955 30494, jani.pitkaniemi(at)vm.fi
neuvotteleva virkamies Risto Sakki (koronasuojaimet), puh. 02955 30294, risto.sakki(at)vm.fi
erityisasiantuntija Nina Santaharju (talletussuoja), puh. 02955 30042, nina.santaharju(at)vm.fi

Tiedotetta on muokattu 5.6.2020: siihen on lisätty kuntien tukipakettiin liittyvät laskelmat vuoden 2020 peruspalvelujen valtionosuuksien lisäyksistä.
Lisätietoja laskelmista antaa neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh. 02955 30388, ville.salonen(at)vm.fi