Finanssineuvos, muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen:
Hallinnon rakenteista kohti rohkeaa hyvinvointialueiden toiminnan uudistamista
Sote-uudistus tapahtuu näillä näppäimillä! Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluissa siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Vuodenvaihteen jälkeen alueet tarvitsevat vakaan toimintaympäristön toiminnan vakiinnuttamiseen ja uudistumiseen sekä siirtymään liittyvien mahdollisten häiriöiden korjaamiseen.
Hyvinvointialueet ovat varmasti näyttäytyneet suurelle yleisölle valtavana hallintoreformina. Fokus uudistuksen toimeenpanossa on ollut uusien organisaatioiden hallinnon käynnistämisessä sekä palvelujen ja työnantajavelvoitteiden häiriöttömässä siirrossa. Turvallisen siirtymän priorisointi on ollut tietoinen ja välttämätön valinta.
Sote-uudistus on kuitenkin ensisijaisesti toiminnan ja kansanvaltaisuuden muutos. Odotan jo, että vuosien valmistelun jälkeen pääsemme puhumaan uudistuksen ydinasioista eli millä tavoin hyvinvointialueet lähtevät uudistamaan toimintaansa niin, että tavoitteet yhdenvertaisista palveluista toteutuvat ja kustannusten kasvun hillintään löytyy lääkkeitä esimerkiksi suuntaamalla resursseja perustason toimintaan.
Uudistuminen käynnistyy alueilla eritahtisesti
Tiedämme ministeriöissä vallan hyvin, että hyvinvointialueiden uudistuminen käynnistyy eritahtisesti. Muutamat alueet ovat jo nyt kyenneet laatimaan kunnianhimoiset uudistumisen ohjelmat. Rakkaalla lapsella on monta nimeä eli uudistumisohjelmista puhutaan järjestämissuunnitelmina tai tulevaisuus-, tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmina.
Eritahtinen uudistuminen on ok. Muutoksen vauhtia jarruttaa muun muassa alueiden lähtötilanteiden erilaisuus ja poliittinen keskustelu muutoksen suunnasta ja ajoituksesta. Valtiovarainministeriön näkökulmasta kissa täytyy kuitenkin nostaa pöydälle niin nopeasti, kuin se kullakin alueella on mahdollista. Toiminnan muutoksia ei pidä lykätä vaalien tai muiden takia, vaan uudistumisen on käynnistyttävä välittömästi toiminnan alkamisen jälkeen.
Myös talouden tosiasiat pakottavat uudistuksiin. Hyvinvointialueiden tarveperusteinen ja laskennallinen rahoitusmalli on tietyllä tavalla armoton, eikä rahoituksesta neuvotella valtion kanssa. Kunkin alueen on siis ensisijaisesti itse kannettava vastuu oman talouden tasapainottamisesta sekä menojen ja tulojen yhteensovituksesta. Vahva talous takaa alueen itsehallinnon ja investointikyvyn.
Toiminnan vakiintuminen vaatii työrauhaa
Valtiolla on merkittävä rooli siinä, että annamme toimintansa käynnistäville hyvinvointialueille työrauhan vakiinnuttaa uusien organisaatioiden toiminta. Olennaista on, että tulevalla vaalikaudella ei tehdä merkittäviä muutoksia hyvinvointialueiden tehtäviin tai lainsäädäntöön.
Myös valtioneuvoston yhtenäisyys hyvinvointialueiden ohjauksessa on avainasemassa luottamuksen ja vakaan toimintaympäristön luomisessa uusille ja uljaille hyvinvointialueille.
Ville-Veikko Ahonen
Finanssineuvos, muutosjohtaja
Valtiovarainministeriö julkaisee joulukuussa 2022 virkamiespuheenvuoron, jossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Tämä kolumni on osa virkamiespuheenvuoron kolumnisarjaa, joka taustoittaa virkamiespuheenvuorossa käsiteltäviä ajankohtaisia teemoja.