Laivojen typpipäästöjä rajoitetaan Itämerellä ja Pohjanmerellä
liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö tiedottavat
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristökomitea on hyväksynyt 27. lokakuuta 2016 Itämeren ja Pohjanmeren typenoksidipäästöjen erityisalueiksi (NECA).
Erityisalueella laivojen pitää vähentää typenoksidipäästöjä 80 prosenttia verrattuna nykyiseen tasoon. NECA-sääntely tulee koskemaan 1.1.2021 jälkeen rakennettavia uusia laivoja niiden purjehtiessa Itämerellä ja Pohjanmerellä, sekä muilla NECA-alueilla.
- IMO:n päätös on hieno uutinen ympäristölle ja suomalaiselle meriteollisuudelle, jolla on LNG-moottoreihin ja katalysaattoreihin perustuvaa cleantech-osaamista ja tuotantoa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
- Laivaliikenteen typpipäästöjen rajoittaminen edistää meriympäristön suojelua, vähentää merkittävästi Itämeren rehevöitymiskuormaa ja parantaa rannikkoseutujen ilmanlaatua, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Päätöksen seurauksena 1.1.2021 jälkeen rakennettaviin laivoihin tulee asentaa katalysaattori tai niiden tulee siirtyä käyttämään nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoaineena. LNG täyttää polttoaineena erityisalueen päästövaatimukset typen osalta. Lisäksi LNG:n käyttö poistaa rikkipäästöt lähes kokonaan ja vähentää merkittävästi alusten hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä.
Päätös vähentää Itämeren typpikuormitusta ja rehevöitymistä, joka on Itämeren suurin ympäristöongelma. Ilman kautta tuleva typpikuormitus on noin 25 % Itämeren kokonaistyppikuormituksesta, josta meriliikenteen osuus on noin 10 %. Typpipäästöjä vähentämällä parannetaan myös rannikkoalueiden ilmanlaatua.
Sääntelystä aiheutuvat lisäkustannukset Suomeen suuntautuvalle merenkululle arvioidaan vähäisiksi. Kustannukset tulevat varustamojen ja kuljetusasiakkaiden kannettavaksi noin 20 vuoden kuluessa, sitä mukaan kun uusia laivoja rakennetaan.
Suomen hallitus seuraa NECA-sääntelystä koituvia kokonaisvaikutuksia ja sääntelystä aiheutuvat kustannukset kompensoidaan tarvittaessa suomalaiselle teollisuudelle. Kustannusvaikutuksia arvioineessa ympäristöministeriön työryhmässä oli laaja meriteollisuuden ja elinkeinoelämän edustus.
Itämeren maat sitoutuivat esittämään Itämerta NECA-alueeksi Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM) viime keväänä. Itämeren maille on ollut tärkeää, että Pohjanmeri ja Itämeri hyväksyttiin erityisalueiksi IMO:ssa samanaikaisesti.
Itämeren suojelun lähtökohtana on, että kaikkien toimijoiden tulee osallistua Itämeren tilan parantamiseen vähentämällä rehevöitymistä aiheuttavaa typpi- ja fosforiravinteiden kuormitusta. EU:n jäsenvaltioiden toimintaa sääntelee myös EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka edellyttää toimenpiteitä meren hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vuoteen 2020 mennessä.
Erityisaluetta koskevan päätöksen lisäksi meriympäristökomitea päätti laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden sääntelyn voimaantulosta. Päätöksen mukaan globaali polttoaineen rikkipitoisuusraja 0,5 % tulee voimaan vuonna 2020. Itämerellä ja Pohjanmerellä polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 % IMO:n sääntelyn ja EU:n 2015 voimaan tulleen rikkidirektiivin mukaisesti. Komitea jatkaa seuraavassa kokouksessaan toukokuussa 2017 työtä varmistaakseen hallitun siirtymän vähärikkisen polttoaineen käyttöön.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Lolan Eriksson, puh. 0295 34 2493, [email protected], Twitter @LolanEriksson
kansainvälisten asian neuvos Kristiina Isokallio, puh. 0295 250 103, [email protected]