Erityisasiantuntija Jenni Jaakkola ja suunnittelija Unna Heimberg:
Alueellinen eriytyminen ja ikärakenteen muutos haaste julkiselle taloudelle

Valtiovarainministeriö 23.10.2019 16.15
Kolumni

Tilastokeskuksen syyskuussa julkaisema kunnittainen väestöennuste vahvisti aiemmat arviot maan sisäisestä alueellisesta eriytymisestä sekä ikärakenteen muutoksen tuomista haasteista. Ennustettu kehitys aiheuttaa merkittäviä haasteita niin kunnille kuin koko julkiselle taloudelle. Lakisääteiset peruspalvelut, kuten perusopetus, tulee turvata kuntalaisille myös tulevaisuudessa.

Helsingin Sanomat uutisoi 23.10 peruskoulujen lakkautuksista väestörakenteen muuttumisen seurauksena.  Väestörakenteen kehitykseen ja muuttoliikkeeseen ei voida julkisen vallan toimilla kuitenkaan juuri vaikuttaa, joten kuntien tulee myös itse miettiä, miten tulevaisuuden haasteisiin pystytään parhaiten vastaamaan.

Väestö keskittyy entistä voimakkaammin suuriin kaupunkeihin

Ennusteen mukaan väestönkasvu ja samalla palvelutarve keskittyy entistä voimakkaammin suuriin kaupunkeihin. Helsingin, Vantaan ja Espoon yhteenlaskettu asukasmäärä kasvaa noin 20 prosentilla ja on hieman alle 1,4 miljoonaa vuonna 2040. Tämä vastaa noin 25 prosenttia koko maan asukasluvusta. Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuu jo 45 prosenttia koko maan väestöstä vuonna 2040, kun osuus on nykyään noin 39 prosenttia.

Kuntakokoryhmä

Kuntien määrä,
v. 2018

Kuntien määrä,
v. 2040 ennuste

Asukkaat suhteessa koko maahan v. 2040

Yli 100 000 as.

9

9

45 %

40 001-100 000 as.

17

18

18,5 %

20 001-40 000 as.

30

23

11,5 %

10 001-20 000 as.

41

39

10 %

5 001-10 000 as.

74

64

8 %

2 001-5 000 as.

90

87

5 %

Alle 2 000 as.

34

55

1 %

Suurten kaupunkien väestönlisäystä selittää pitkälti muuttoliike, luonnollisen väestönkasvun osuus on selvästi pienempi. Kaupunkeihin muutetaan muualta Suomesta, ja myös maahanmuutto keskittyy suuriin kaupunkeihin (ennusteessa käytetyn oletuksen mukaan, joka perustuu vuosien 2012-2018 muuttoliikkeeseen).

Erityisen haasteellinen ennusteen mukainen tilanne on pienille kunnille. Pienimpien, alle 2000 asukkaan kuntien määrä kasvaa merkittävästi v. 2040 mennessä, mutta niiden yhteenlaskettu asukasmäärä on vain reilun prosentin luokkaa.

Näissä alle 2000 asukkaan kunnissa ennustettu väestöllinen huoltosuhde on keskimäärin noin 115 vuonna 2040, joka on kuntakokoryhmittäisessä vertailussa korkein. Tämä kertoo siitä, alle 15-vuotiaita ja 65- vuotta täyttäneitä on muuhun väestöön verrattuna jo 1,15-kertaisesti. Huoltosuhdetta kasvattaa erityisesti yli 65-vuotiaiden osuus, koska alle 15-vuotiaiden osuus on useimmissa pienissä kunnissa alle 10 prosenttia väestöstä.

Väestöllisen huoltosuhteen kehitys on huolestuttava myös koko maan tasolla. Vuonna 2018 Suomessa oli seitsemän kuntaa, joissa huoltosuhde oli yli 100. Ennusteen mukaan vuonna 2040 tällaisia kuntia on jo 112.

Pienet ikäluokat asettavat haasteita varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiselle

Kuntien näkökulmasta yksi suurimmista haasteista on syntyvyyden aleneminen ja lapsi-ikäluokkien pieneneminen. Väestön ikääntyminen kasvattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, mutta tämä menopaine on tarkoitus siirtää pois kunnilta soteuudistuksen myötä.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen kannalta alle 16-vuotiaiden määrä kunnissa on ratkaiseva.  Matalan syntyvyyden seurauksena alle 16-vuotiaiden osuus laskee lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Ainoastaan kolmessa kunnassa alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa (Kristiinankaupunki, Närpiö ja Pelkosenniemi). Näissäkin kunnissa muutos selittyy enimmäkseen sillä, että muiden ikäluokkien osuus laskee nopeammin kuin alle 16-vuotiaiden osuus.

Koko maan tasolla alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä laskee ennusteen mukaan vuoden 2018 noin 17 prosentista noin 13 prosenttiin vuonna 2040. Kuntien määrä, joissa alle 16-vuotiaiden osuus on alle 10 prosenttia kunnan asukasluvusta, on vuonna 2040 jo 67. Vuonna 2018 tällaisia kuntia oli vain seitsemän.

Syntyvyyden nopea lasku näkyy pienissä kunnissa erityisen selvästi. Vuonna 2040 Suomessa olisi ennusteen mukaan jo 83 kuntaa, joissa syntyy vuodessa alle 15 lasta. Kuntia, joissa syntyy alle 20 lasta vuodessa, on ennusteen mukaan jo 104 vuonna 2040.

Syntyvyyden aleneminen pienentää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laskennallista palvelutarvetta. Todellisuudessa kuntien mahdollisuudet realisoida säästöpotentiaali vaihtelee suuresti. Kunnissa, joissa on jo nykyisinkin pienet lapsi-ikäluokat, syntyvyyden aleneminen ei välttämättä pienennä opetustoimen menoja, jos opetusryhmien ja opettajien määrää ei voi enää karsia. Erityisen hankala on tilanne seuduilla, joissa kaikki kunnat ovat pieniä ja menettävät väestöään. Omat vaikeutensa tuovat myös pinta-alaltaan suurten kuntien välimatkat.

Lakisääteisten peruspalvelujen turvaaminen kaupungistumisen ja ikärakenteen muutoksen myötä on haaste kunnille. Laadukkaan perusopetuksen järjestäminen erityisesti harvaan asutuilla alueilla edellyttääkin jatkossa yhä enemmän kuntien yhteistyötä ja innovatiivisia ratkaisuja. Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä reagoida muutokseen.

Jenni Jaakkola

Erityisasiantuntija

Unna Heimberg

Suunnittelija

@UHeimberg

Hallintopolitiikka Kunta-asiat