Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Miten vakava ongelma syntyvyyden lasku on ja mitä sille voitaisiin tehdä?

Valtiovarainministeriö 10.1.2019 11.21
Kolumni
Miten vakava ongelma syntyvyyden lasku on ja mitä sille voitaisiin tehdä?

Tieto syntyvyyden laskun syistä auttaa arvioimaan ongelman vakavuutta ja mahdollisia toimia kehityksen kääntämiseksi. Nuorten miesten työllisyysasteen nousulla näyttäisi olevan syntyvyyttä lisäävä vaikutus. Työn ulkopuolella olo ja sen aiheuttama pienituloisuus vaikeuttavat perheen perustamista.

Syntyvyyden lasku heikentää julkisen talouden kestävyyttä, mutta se ei tietenkään ole ainoa asiaan liittyvä huoli. Huoliin vaikuttavat myös syntyvyyden laskun takana olevat syyt. Jos syntyvyyden lasku johtuu lähinnä ihmisten muuttuneista toiveista ja valinnoista, on huoli pienempi. Jos taas esimerkiksi työttömyys ja taloudelliset tekijät ajavat lapsettomuuteen toiveiden vastaisesti, on huoli vakavampi. 

Syntyvyyttä on jo hyvin pitkään vähentänyt ensisynnyttäjien keski-iän nousu. Kuten professori Mikko Myrskylä on todennut, tähän kehitykseen on liittynyt myös monia myönteisiä piirteitä. 

Tämän kirjoituksen liitteen tarkastelun tulosten perusteella 2000-luvulla syntyvyyttä on vähentänyt erityisesti nuorten miesten työllisyysasteen lasku. Näihin tuloksiin liittyy luonnollisesti varauksia. Toisaalta kahdessa viimeaikaisessa tutkimuksessa on saatu tulos, jonka mukaan työttömyys on vaikuttanut syntyvyyteen erityisesti 2000-luvulla, päinvastoin kuin 1990-luvulla (ks. liite s. 39).

Onko syntyvyyden lasku itse asiassa hyvä asia?

Maapallon väestön kasvun on nähty olevan yksi ilmastonmuutoksen ajuri. Pitäisikö nuorten siis tuntea syyllisyyttä perheen perustamisesta ja lasten hankkimisesta? Onko syntyvyyden lasku tällöin jopa hyvä asia? Voisiko kestävyysvajeen paikata maahanmuuton kasvulla? Aloitan vastaukseni maahanmuutosta. 

Maat kilpailevat osaavista ja hyvin työllistyvistä maahanmuuttajista. Suomi kilpailee heistä maiden kanssa, joissa osaajien tulotaso on yleensä korkeampi ja asuminen usein edullisempaa kuin Suomessa. 

Kun kotouttamiseen pitkään ja paljon panostaneessa Ruotsissa kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen ero on jopa Suomea suurempi, on syytä olla realisti. Maahanmuuttoa tarvitaan, mutta olisi toiveikkuutta odottaa, että se hoitaisi syntyvyyden laskun aiheuttaman julkisen talouden ongelman.

Suomen syntyvyyden laskun nettovaikutus ei ilmeisesti ole ilmastonmuutosta vähentävä. Kun syntyvyyden laskun aiheuttamaa julkisen talouden ongelmaa tuskin hoidetaan eläkkeitä, vanhusten palveluja tai koulutusta leikkaamalla, niin helposti tingitään jostain muusta. 

Säästökuurissa maat leikkaavat usein ensin ja eniten kansainvälisistä panostuksista. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kuitenkin niiden lisäämistä. Esimerkiksi Afrikan kehitys ja väestönkasvu ovat ilmastonmuutoksessa isoja asioita. Suomella on tässä paljon annettavaa mm. koulutusosaamisessa. Se vaatii kuitenkin pitkäjänteistä panostamista, mikä taas vaatii kestävää julkista taloutta.

Syntyvyyden kehitys on yksi mittari, joka kertoo suomalaisten hyvinvointia monin tavoin heikentävistä, vakavista ongelmista. Ne heikentävät myös Suomen mahdollisuuksia hoitaa kansainvälisiä velvoitteita.

Mitä tehdä?

Suomessa parhaassa työiässä olevien miesten työllisyysaste oli 2017 Kreikan, Italian ja Espanjan jälkeen OECD-maiden neljänneksi alin. Näissä maissa harmaan työllisyyden osuus miesten työllisyydestä on kuitenkin kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvion mukaan Suomea selvästi korkeampi.  

Nuorten miesten työllisyysasteen nousu vähentää heidän syrjäytymistä ja köyhyyttä. Samalla sillä on ilmeisen merkittävä vaikutus perheen perustamiseen ja syntyvyyteen. Työllisyyden nousuun vaikuttaminen on erillisen kolumnin arvoinen asia.

Liite: Syntyvyyden laskun syyt

Martti Hetemäki

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä
@MarttiHetemaki

Tämä kolumni liittyy helmikuussa julkaistavaan valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoroon, joka käsittelee talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Ministeriö haluaa julkaisussaan arvioida tulevan vaalikauden näkymiä ja tuoda julkiseen keskusteluun ratkaisuvaihtoehtoja.