Erityisasiantuntija Aarne Rissanen:
Väestön ikääntyminen ja keskittyminen aiheuttavat haasteita kunnille

Valtiovarainministeriö 16.7.2019 11.05
Kolumni

Kuntien väestönkehityksessä on havaittavissa selvä ilmiö, joka on tuttu myös muualta Euroopasta. Väestön määrä kasvaa lähinnä pääkaupunkiseudulla ja joissakin maakuntien keskuskaupungeissa, kun muualla Suomessa väkiluku joko pienenee tai pysyy suunnilleen ennallaan.

Samalla, kun Suomen väestö ikääntyy, yhä useampaa kuntaa koskettavat myös tilanteet, joissa kunnan ikärakenne luo haasteita elinvoimaiselle ja taloudellisesti kestävälle palvelujen järjestämiselle (ks. kuva kolumnin lopussa, myös liitteenä).

Ikärakenteen muutos ei ole Suomessa tasaista, ja monissa yksittäisissä kunnissa muutokset ovat koko maan keskiarvoa paljon nopeampia. Nykyisellä kuntajaolla tarkasteltuna vuonna 2008 Suomessa oli vain yksi kunta, jossa joka kolmas asukas oli vähintään 65-vuotias – viime vuonna tällaisia kuntia oli osuvasti tasan 65 kappaletta. Ikääntyminen itsessään ei tietenkään ole este kunnan elinvoimaisuudelle, mutta samalla on kuitenkin selvää, että iäkkään väestön kasvava osuus luo kunnalle haasteita työikäisen väestön vähenemisen ja sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvamisen myötä.

Ikääntymisen lisäksi haasteita aiheuttaa myös syntyvyys

Toinen yleistyvä ilmiö on kunnat, joissa syntyvän ikäluokan koko jää hyvin pieneksi. Vuoden 2018 lopussa Manner-Suomessa oli 52 kuntaa, joissa asui vähemmän kuin 15 alle yksivuotiasta lasta. Tällaisissa kunnissa perusopetuksen kustannustehokas ja laadukas järjestäminen voi olla jatkossa haastavaa, kun ikäryhmät ja luokkakoot jäävät pieniksi, mutta opetuksen riittävä laajuus ja monipuolisuus on tästä huolimatta turvattava. Tilanteen haasteellisuutta lisää myös se, että monet näistä kunnista ovat pinta-alaltaan suuria, jolloin pienten ikäryhmien lisäksi opetuksen järjestämistä vaikeuttavat pitkät koulumatkat. 

Viime vuosien väestönkehityksen osalta on myös syytä huomata, että syntyvyys on laskenut ja matalan syntyvyyden kuntien määrä kasvanut selvästi ennustettua nopeammin. Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan alle 15 lapsen ikäluokan kuntia olisi ollut vuonna 2018 vain 29, mikä on selvästi vähemmän kuin toteutunut määrä, 52 kuntaa. Kuvaavaa on myös, että vuoden 2040 ennustettu lukumäärä (42 kuntaa) ylitettiin jo vuonna 2017, eli vain kaksi vuotta ennusteen laatimisen jälkeen.

Arvio väestönkehityksestä päivittyy kuntien tilannekuvassa

Tilastokeskus julkaisee uuden kuntakohtaisen väestöennusteen 30. syyskuuta, jolloin arvio kuntien väestönkehityksestä päivittyy. Edelleen tulee pitää mielessä, että kehitys voi poiketa ennusteesta hyvin nopeasti. Suurten linjojen lisäksi tarkastelussa pitää myös huomioida kunnat, joissa kehitys on muista kunnissa poikkeavaa ja joissa ikääntyminen sekä ikäluokkien pieneneminen luovat erityisiä haasteita palvelujen järjestämiselle, kunnan taloudelle ja yleensäkin elinvoimaisuudelle. 

Väestönkehitystä tarkastellaan syksyn 2019 aikana valtiovarainministeriön johdolla valmisteltavassa kuntien tilannekuvassa. Kokoamme yhteen kuntien palvelujen nykytilaa, väestönkehitystä, elinvoimaa ja peruspalvelujen järjestämisedellytyksiä koskevat tiedot sekä ennusteen kuntien kehitysnäkymistä. Tällä työllä avaamme kuntien tilaa näkyväksi ajantasaista päätöksentekoa varten sekä tuomme keskeisimpiä kysymyksiä, haasteita ja ratkaisuehdotuksia keskusteltavaksi julkisuuteen. 

Suomen kartta keskimääräisestä väestömuutoksesta vuosina 2013-2018.

(Kuvan lähteet: Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus)

Aarne Rissanen

erityisasiantuntija
@AarneRissanen ‏

Hallintopolitiikan tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on toimivat julkiset palvelut, hyvä hallinto ja että saamme elää kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa.