Palvelusetelikokeilu päättyi – yhteenveto kokeilun tuloksista julkaistu

Sosiaali- ja terveysministeriö 21.11.2019 10.51
Tiedote

Alueellisessa palvelusetelikokeilussa testattiin vuosina 2017–2019 asiakkaan laajempaa valinnan mahdollisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokeilusta saatujen kokemusten pohjalta kootut seurannan ja arvioinnin loppuraportit on julkaistu.

Palvelusetelikokeilussa oli mukana kymmenen aluetta eri puolilta Suomea. Kokeilussa julkiset ja yksityiset toimijat kehittivät toimintatapojaan ja yhteensovittivat palveluitaan asiakaslähtöisesti.

Kokeilut toivat lisää tietoa siitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluissa pidetään tärkeänä. Asiakkaat olivat laajempaan valinnan mahdollisuuteen pääsääntöisesti tyytyväisiä. Vuoden 2019 jatkohankkeen seuranta ei tuonut esiin erityisiä muutoksia aikaisempiin arviointeihin verrattuna.

Arvokasta tietoa tulevaisuuden kehittämistyöhön

Palvelusetelikokeilusta saatiin hyödyllistä kokemusta perustason sote-palvelujen, mukaan lukien suun terveydenhuollon, kehittämiseen. Esimerkiksi osassa kokeiluhankkeista sosiaaliohjaus tuotiin terveysaseman yhteyteen, mikä paransi palvelupolkua ja vähensi turhien lääkärikäyntien määrää.

Perustason palveluita kehitetään tällä hallituskaudella tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmassa, joka on osa sote-uudistusta. Ohjelman tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla.

”Palvelusetelikokeilu toi arvokasta tietoa terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen”, korostaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteita ovat mm. palveluiden yhteentoimivuus sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen. ”Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa”, ministeri jatkaa.

Kokemusta myös järjestäjille ja tuottajille

Palveluiden järjestäjät, eli kunnat ja kuntayhtymät, kokivat hyötyneensä palvelusetelikokeiluista. Keskeisiä oppeja olivat järjestäjän roolin mallintaminen sekä palvelupakettien selkeyttäminen. Palvelukuvausten laatiminen lisäsi ymmärrystä oman palvelutuotannon sisällöistä ja kustannuksista.

Kokeilut kiinnostivat myös palveluntuottajia, ja riippumatta alueen koosta tai sijainnista, tuottajia saatiin kokeiluihin mukaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö suhtautui loppuraporttien mukaan kokeiluun oppimisprosessina, jonka aikana kehitettiin uusia osallistumisen kanavia asiakkaille.

Ennaltaehkäisy keskeistä suun terveydenhuollossa

Ennalta ehkäisevien toimintamallien merkitys vahvistui kaikissa kokeiluissa. Suun terveydenhuollon kokeilut osoittivat, että suusairauksien ennalta ehkäisy ja varhaishoito edellyttävät oikea-aikaista panostamista.

Palveluita kehitettäessä on oleellista luoda mallit suusairauksien riskitekijöiden, kuten puutteellisen omahoidon sekä tupakkatuotteiden ja alkoholin riskikäytön tunnistamiseen, seuraamiseen ja riskitekijöiden vähentämiseen.

Palveluja myös henkilökohtaisella budjetilla

Palvelusetelikokeilu sisälsi myös henkilökohtaisen budjetin kokeiluja, joissa paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat pystyivät palvelusuunnitelmansa mukaisesti valitsemaan tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta henkilökohtaisen budjetin avulla.

Henkilökohtaisen budjetin toimivuudesta julkaistiin oma raportti kesäkuussa 2019. Asiakkaat olivat raportin mukaan kokeilujen aikana yleisesti hyvin tyytyväisiä henkilökohtaiseen budjettiin, ja työntekijöillä oli kokeilun aikana mahdollisuus tavata asiakkaita aiempaa useammin ja siten panostaa asiakkaan palvelutarpeiden selvittämiseen huolellisesti.

Liitteet

Lisätietoja

ministeri Kiurun erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 040 826 8292, [email protected]

hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki, p. 0295 163 256, [email protected]

lääkintöneuvos Merja Auero, p. 0295 163 304, [email protected] (lomalla 27.11. asti)