Hyppää sisältöön

Itä-Suomen yliopisto selvittää, mitä apteekkien antamaan lääkeneuvontaan tulisi sisältyä

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 3.4.2024 13.30
Uutinen

Itä-Suomen yliopisto laatii selvityksen siitä, minkälaista neuvontaa lääkettä ostavan asiakkaan pitäisi apteekeista saada. Apteekeilla on lakisääteinen velvollisuus antaa asiakkailleen lääkeneuvontaa, mutta neuvonnan sisältö on määritelty sääntelyssä ylätasoisesti.

Selvityksessä annetaan ehdotus siitä, mitä sisältyy lakisääteiseen lääkeneuvontaan, kuinka se eroaa maksullisesta lisäneuvonnasta ja mitä apteekeissa annettavasta neuvonnasta voitaisiin dokumentoida. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) hyödyntää selvitystä lainsäädännön kehittämisessä. 

–  Fimean haamuasiakastutkimusten mukaan apteekeista saatava neuvonta on pääsääntöisesti hyvällä tasolla, mutta laatu vaihtelee. Neuvonnan sisältöjen määrittelyllä voidaan parantaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja tukea lääkehoitojen onnistumista, sanoo asiantuntija Aleksi Westerholm sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tavoitteena kirkastaa apteekkien roolia osana sosiaali- ja terveyspalveluita

– Apteekeista löytyy paljon potentiaalia tukea esimerkiksi pitkäaikaissairaita, joiden sitoutuminen lääkehoitoon vaihtelee suuresti, toteaa professori Katri Hämeen-Anttila Itä-Suomen yliopistosta.

Apteekit tarjoavat erilaisia maksullisia, lääkehoidon onnistumista tukevia lisäpalveluita. Lisämaksulla voi esimerkiksi ostaa syvällisempää neuvontaa uuden lääkehoidon aloitukseen. Selvityksessä määritellään, mikä on apteekkien tarjoaman lakisääteisen, jokaiseen lääkeostoon kuuluvan neuvonnan ja maksullisen neuvonnan välinen ero. Palvelut eivät ole toistaiseksi olleet Suomessa suosittuja, koska valtio ei korvaa niitä toisin kuin esimerkiksi joissain muissa Pohjoismaissa.  

– Lääkehoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa annetaan useista eri terveydenhuollon yksiköistä. Apteekeista annettavan neuvonnan määrittelyn avulla selvennetään apteekkien roolia kokonaisuudessa. Apteekkien on mahdollista nykyistä enemmän helpottaa muun terveydenhuollon työkuormaa, Westerholm sanoo.

Parempaa tiedonkulkua

Tavoitteena on myös, että lääkäri ja apteekit voisivat tarkistaa, kuinka potilasta on aiemmin neuvottu lääkkeiden käytössä. Tällä hetkellä apteekeissa annettua neuvontaa ei dokumentoida lainkaan. 

– Dokumentoinnin osalta selvityksessä keskitytään siihen, mitä neuvontatilanteesta olisi tarkoituksenmukaista dokumentoida. Dokumentoinnin ei olisi tarkoitus muodostua apteekeille liian työllistäväksi vaan parhaassa tapauksessa se voisi olla neuvontatyötä tukevaa, sanoo Westerholm. 

Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2025 alussa, ja valmisteluun otetaan mukaan sidosryhmiä.

– Toteutamme osana selvitystä erilaisia haastatteluja ja kyselyitä, joihin pääsevät vastaamaan farmaseutit, proviisorit ja apteekkarit, muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä potilaat. Lisäksi teemme yhteistyötä ammattiliittojen kanssa, ja työ annetaan myös julkisesti kommentoitavaksi ennen sen valmistumista, Hämeen-Anttila sanoo.

STM hyödyntää selvitystä taustamateriaalina lääkkeet ja apteekkitalous –hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa lääkehoitojen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja laatua.

Lisätietoja

asiantuntija Aleksi Westerholm, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 763, aleksi.westerholm(at)gov.fi
professori Katri Hämeen-Anttila, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2425, katri.hameen-anttila(at)uef.fi 
 

Sivun alkuun