FI SV

Liisa Siika-aho:
Sosiaaliturvan uudistamisen on lähdettävä arvoista ja käyttäjien tarpeista

Sosiaali- ja terveysministeriö 26.2.2019 11.52
Kolumni
Liisa Siika-aho

Olen tällä hallituskaudella pohtinut sosiaaliturvan uudistamista Toimi-hankkeessa (Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke). Sosiaaliturvaa on uudistettu jokaisella hallituskaudella. Emme ole olleet seisovassa vedessä.

Kokonaistarkastelu viime vuosilta kuitenkin puuttuu ja siksi sosiaaliturvan palaset eivät sovi saumattomasti yhteen. Sosiaaliturva koostuu etuuksista ja palveluista, ja sitä pitää myös kehittää kokonaisuutena.

Monet tahot ovat viime aikoina julkaisseet omia sosiaaliturvamallejaan. Olen tutustunut niistä moniin ja niissä on paljon samaa, mutta mallit ovat vielä monelta osin yleisiä. Usein mallit kertovat kenelle annetaan, mutta lupausten rahoitus jää vähemmälle huomiolle.

Ratkaiseeko etuuksien niputtaminen todelliset ongelmat?

Etuuksien niputtaminen isommiksi kokonaisuuksiksi - varsinkin perusturvapuolella – tuntuu olevan suosittu ratkaisu. Tämä on mahdollista, mutta vaatii ison lainsäädäntötyön. En ole kuitenkaan varma, vastaako etuuksien niputtaminen ihmisten tarpeisiin.

Jos perustason sairauspäiväraha ja työttömyysturva olisivat samassa laissa, auttaisiko se etuuden hakijaa tai saajaa? Perusetuudet ovat kuitenkin euromääräisesti nytkin jotakuinkin saman tasoisia. Tällä tavalla etuuksien lukumäärä ei myöskään kovin monella etuudella vähenisi eikä sosiaaliturva siten yksinkertaistuisi.

Perusetuuksien niputtaminen loisi uuden rajapinnan ansioetuuden ja perusetuuden välille. Silloin esimerkiksi työttömyysturvan peruspäiväraha ja ansiosidonnainen päiväraha saattaisivat eriytyä toisistaan nykyistä enemmän, vaikka niillä vastataan samaan elämäntilanteeseen eli työttömyyteen.

Sosiaaliturvan käyttäjän elämäntilanne on usein hankala

Sosiaaliturva toimii kuten vakuutus: etuutta saavan ihmisen elämässä on toteutunut jokin riski. Yleensä ihmisen elämäntilanteessa on tapahtunut ikävä muutos, esimerkiksi työttömäksi jääminen tai sairastuminen. Elämäntilanne voi olla henkisesti vaativa ja jokaiselle ainutkertainen. Silloin voi olla vaikeaa selvittää omaa sosiaaliturvaansa.

Saamamme palaute liittyy usein siihen, että ihminen ei ymmärrä omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan ja kokee joutuneensa pompotelluksi. Jos esimerkiksi työttömällä ihmisellä on puutteita koulutuksessa ja taustalla sairauksia, kuka ottaa hänen tilanteestaan kopin ja missä järjestyksessä ongelmaa lähdetään purkamaan?

Suuret lisäpanostukset sosiaaliturvaan eivät ole realismia

Väestön ikääntyminen vaikuttaa Suomeen jopa enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten kuvittelimme. Syntyvyys alenee koko ajan ja huoltosuhde heikkenee. Ei ole realistista lisätä sosiaaliturvaan käytettyä rahaa merkittävissä määrin.

Uudistuksessa täytyy olla kyse siis lähinnä rahan kohdentamisesta paremmin ja vaikuttavammin. Kaikissa sosiaaliturvauudistuksissa on myös ihmisiä, joiden etuudet heikentyvät. Tähän on oltava poliittinen valmius. Maksuhalukkuuden ja yhteiskuntarauhan vuoksi sekä maksajan että saajan on koettava järjestelmä oikeudenmukaiseksi.

Mistä aloitetaan?

Mistä uudistustyö pitäisi sitten aloittaa? Meillä on jo eurooppalaisittain hyvin kattava sosiaaliturva. Suomi eroaa eurooppalaisista verrokkimaistaan erityisesti siinä, että meillä ihminen voi saada hyvinkin pitkää rahaetuutta kohtaamatta ketään. Etuuksien hakemisessa digitalisaatio on pitkällä, mutta olemme ehkä samalla unohtaneet henkilökohtaisen kohtaamisen merkityksen.

Jos ihminen itse antaa suostumuksensa, jo nykylainsäädäntö mahdollistaa viranomaisten paremman yhteistyön. Palvelumuotoilun keinoin voisimme tehdä järjestelmästä asiakkaille ymmärrettävämmän ja toimivamman. Nopein mahdollinen muutos on parantaa toimintatapoja niin, että nykyjärjestelmä toimii paremmin. Ensimmäisenä askeleena se kannattaa ottaa, vaikka se ei poista lainsäädännön kehittämistarpeita.

Sosiaaliturvan uudistaminen tarkoittaa arvovalintoja. Niitä odotamme vaalikeskusteluista ja hallitusohjelmasta. Äänestäjät ratkaisevat uudistuksen suunnan.

Liisa Siika-aho
johtaja
sosiaali- ja terveysministeriö