Hallituksen esitys STM/2021/25

« Valtioneuvoston yleisistunto 22.4.2021 13.00

Sosiaali- ja terveysministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi

HE 66/2021

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Aino-Kaisa Pekonen

Esittelijä

Neuvotteleva virkamies Hanna Tossavainen, p. 029 5163005

Asia

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia, merimieseläkelakia, julkisten alojen eläkelakia, kansaneläkelakia, takuueläkkeestä annettua lakia, eläketukilakia ja eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on ajanmukaistaa lakisääteisten eläkejärjestelmien perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Jatkossa perhe-eläkejärjestelmät turvaisivat edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Esityksen tavoitteena on myös kohdentaa perhe-eläke-etuuksia lapsille ja lapsiperheille sekä osaltaan turvata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Esityksen mukaan työeläkelakien mukainen leskeneläke muutettaisiin määräaikaiseksi ja leskeneläkettä maksettaisiin tietyin edellytyksin myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa avioliittoa solmimatta asuneelle puolisolle. Työeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen päättymisikää nostettaisiin kahdella vuodella siihen kunnes lapsi täyttää 20 vuotta ja lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä maksettaisiin lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Kansaneläkelain mukaista leskeneläkettä muutettaisiin vastaavasti kuin työeläkejärjestelmän leskeneläkettä. Kansaneläkelain mukaista lapseneläkettä ei ehdoteta muutettavaksi. Lisäksi lakeihin ehdotetaan tehtäväksi joitain teknisluonteisia täsmennyksiä. Esitettyjä muutoksia leskeneläkkeen keston rajaamisesta sovellettaisiin vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin leskiin, jos edunjättäjä kuolee ehdotettujen lakien tultua voimaan. Leskeneläkkeen keston rajaamista koskevat muutokset eivät siten koskisi maksussa olevia leskeneläkkeitä eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.

Esitys

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (RV)

Vaikutukset

TALOUDELLISET: Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan parantavan työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä ja toisaalta lisäävän valtion rahoittamia etuusmenoja. Esitetyt muutokset alentavat työeläkemenoa vähitellen 2050-luvulta alkaen verrattuna tilanteeseen ilman uudistusta. Vuonna 2085 työeläkemenon arvioidaan olevan vuositasolla voimassa olevan lain mukaiseen työeläkemenoon verrattuna noin 680 miljoonaa euroa pienempi vuoden 2018 hintatasossa. Työtulosummaan suhteutettuna uudistus pienentäisi työeläkemenoa 0,33 prosenttiyksikköä vuonna 2085. Esitys lisäisi valtion menoja KEL:n mukaisen leskeneläkkeen osalta 0,3, 0,6 ja 0,8 miljoonaa euroa vuosina 2022─2024 ja vähentäisi kansan- ja takuueläkemenoja 0,1 miljoonaa euroa ja yleisen asumistuen menoja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2024. Lisäksi työeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen päättymisen ikärajan korottaminen kahdella vuodella alentaisi jonkin verran Kelan etuusmenoja muun muassa toimeentulotuen ja opintotuen osalta. Muihin Kelan etuusmenoihin muutosten vaikutuksen arvioidaan olevan vähäinen. Pitkällä aikavälillä julkiseen talouteen vaikuttaisi työeläkejärjestelmän leskeneläkkeen muuttaminen määräaikaiseksi, mikä lisäisi kansaneläkkeen, takuueläkkeen, eläkkeensaajan asumistuen ja toimeentulotuen etuusmenoja siten, että kustannusvaikutus olisi arviolta 3 miljoonaa euroa vuonna 2045, 18 miljoonaa euroa vuonna 2055, 72 miljoonaa euroa vuonna 2065 ja vuoden 2075 jälkeen menot tasaantuisivat noin 150 miljoonan euron vuositasolle. Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Momentit: 33.40.60, 33.10.54, 33.10.57, 29.70.55

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen

Istuntojen jälkeen valtioneuvoston viestintäosasto julkaisee päätökset ja niiden liitteet kokonaisuudessaan. Päätökset ja liitteet eivät ole virallisia asiakirjoja.