Hyppää sisältöön

Jyrki Knuutinen:
Pääomamarkkinaunionin väliarvio – mitä tavoitellaan ja missä mennään?

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 6.7.2017 16.13
Kolumni
Jyrki Knuutinen.

EU ei pärjää kansainvälisesti, jolleivät yhteisö ja sen jäsenvaltiot pysty vahvistumaan ja samalla uudistumaan. Pääomamarkkinaunioni on osa EMU:n tulevaisuutta.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli heinäkuussa 2014 ajatuksen EU:n pääomamarkkinaunionin luomisesta. Hankkeen ensimmäinen vaihe saadaan valmiiksi vuoteen 2019 mennessä.

EU ei pärjää kansainvälisesti, jolleivät yhteisö ja sen jäsenvaltiot pysty vahvistumaan ja samalla uudistumaan. Niiden on kyettävä monipuolistumaan ja muuttumaan joustavammiksi.

Pankki- ja pääomamarkkinaunionin ja muiden unionihankkeiden, kuten energia- ja puolustusunionin, tavoitteena on vahvistaa EU:ta ja luoda sille paremmat valmiudet kohdata haasteita ja ongelmia.

Työpaikkoja, talouskasvua, investointeja ja kilpailukykyä

Pääomamarkkinaunioni on tärkeä osa komission työpaikkojen luomista, taloudellista kasvua, investointeja ja kilpailukykyä edistävää toimintaohjelmaa. Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma on yhdessä EU:n sisämarkkinoita koskevien strategioiden kanssa keskeinen osa eurooppalaista uudistusohjelmaa.

Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on vahvistaa EU:n taloutta ja markkinaehtoista rahoitusta sekä edistää pitkäaikaisia sijoituksia. Tehokkaammat ja yhdentyneemmät pääomamarkkinat tukevat kasvun rahoittamista. Kattavammat rahoituslähteet johtavat parempaan rahoituksen saatavuuteen ja alhaisempiin rahoituskustannuksiin.

Euroopan rahoitusmarkkinat ovat vahvasti pankkikeskeiset. Pääomamarkkinaunionin avulla luodaan vaihtoehtoisia rahoituskanavia. Pääomamarkkinaunioni ei kuitenkaan ole pankkivastainen, vaan sen yhteydessä selvitetään mahdollisuuksia edistää pankkien lainanantokapasiteettia ja noudattaa pienempien toimijoiden sääntelyssä suhteellisuusperiaatetta.

Pääomamarkkinaunionin ansiosta sijoituskohteita on tarjolla laajemmin ja monipuolisemmin. EU:n sijoitusrahastosääntelyn selkeyttäminen on tärkeää. Sijoitusrahastot tarjoavat varsin käyttökelpoisen ja tehokkaan toimintamallin rajat ylittäville sijoituksille.

Väliarviosta uusia painopistealueita

Komissio julkisti pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman syksyllä 2015 ja sen väliarvioinnin kesäkuussa 2017. Väliarvion mukaan valtaosa pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman kymmenistä hankkeista on toteutettu, mutta mukana on runsaasti selvitysten tilaamisia ja toimenpiteiden käynnistyksiä.

Komissio nostaa väliarviossa pääomamarkkinaunionin uusina osa-alueina esille rahoitusmarkkinoiden valvontakehikon, vastuullisen rahoituksen, finanssiteknologian (fintech) ja Britannian EU-eron (brexit). Nämä asiakokonaisuudet onkin syytä ottaa mukaan osaksi jatkosuunnitelmia ja -toimia.

Milloin tulee valmista?

Tavoitteena on luoda kattava, toimiva ja yhdentynyt pääomamarkkinaunioni vuoteen 2019 mennessä. Kaksi vuotta on lyhyt aika, joten käytännössä tavoitteena on saada valmiiksi pääomamarkkinaunionin ensimmäinen vaihe.

Komission toimintasuunnitelma sisältää rakennuspalikoita, mutta varsinainen pääomamarkkinaunionin luominen on paljolti jäsenvaltioiden ja toimijoiden vastuulla. Käytännössä tämä tarkoittaa EU:n investointi-ilmapiirin ja -mahdollisuuksien vahvistamista ja konkreettisia toimia pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuden edistämiseksi. Hankkeen onnistuminen onkin monilta osin ratkaisevasti riippuvainen asenteista esimerkiksi rahoituksen vastuullisuuden suhteen.

Pääomamarkkinaunioni ja rahoituslähteiden monipuolistaminen nousevat selvästi esille komission tuoreissa talous- ja rahaliiton (EMU) syventämistä koskevissa suunnitelmissa. Pääomamarkkinaunioni edistää euroalueen taloudellista lähentymistä ja vakautta sekä mahdollistaa riskien siirtämisen pois pankkijärjestelmästä. Päämarkkinaunionin luominen on yhä selvemmin osa EMU:n tulevaisuutta.

Pääomamarkkinaunionin viimeistely ensimmäisten saavutusten perusteella (Euroopan komission tiedote 8.6.2017)

Jyrki Knuutinen

finanssineuvos

@jyrkiknuutinen

Rahoitusmarkkinat Talouspolitiikka