Yhteiskunnan avautuminen ilahduttaa, mutta polarisoitunut keskusteluilmapiiri huolestuttaa – Poikkeusajan dialogeissa keskusteltiin korona-ajan kokemuksista
Koronapandemian alussa käynnistetyt Poikkeusajan dialogit jatkuivat syksyllä, kun ihmiset kokoontuivat 27. lokakuuta keskustelemaan koronakokemuksistaan viimeisen puolentoista vuoden ajalta. Keskusteluista tuli ilmi, että yhteiskunnan avautuminen tuo iloa, mutta herättää myös huolia ja pettymyksen tunteita.
Eniten huolta ja pettymystä aiheuttaa yhteiskuntaan piirtyvät uudet jakolinjat erityisesti rokotekeskustelun ympärille. Moni kertoi haluavansa ymmärtää toisten ihmisten näkemyksiä ja osallistua keskusteluun, mutta eivät tienneet, miten se olisi mahdollista. Rokottamattomien syyllistäminen ja leimaaminen huonoiksi kansalaisiksi tuntuu pahalta, koska kaikki on kuitenkin pidettävä yhteiskunnassa mukana. Toisaalta moni kokee turhautumista pandemian pitkittymiseen sen vuoksi, etteivät kaikki halua ottaa rokotetta.
Pitkä poikkeusaika on jättänyt jälkensä
Keskustelijoita huoletti eniten ikäihmisten ja nuorten jaksaminen ja heidän yksinäisyytensä. Opiskelijat ovat jääneet ilman sosiaalisia tapahtumia ja aktiviteetteja. Osa keskustelijoista koki läsnä tapahtuvan vuorovaikutuksen vaikeaksi. Oma sosiaalinen sietokyky on heikentynyt ja tämä näkyy aiempaa nopeampana väsymisenä sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Etätyön päättyminen koettiin pääosin helpottavaksi ja energiaa antavaksi. Toisaalta hybridityö vaatii totuttelemista ja uusien käytänteiden luomista. Järjestöt kokivat virtuaalisen toiminnan positiivisena, koska se on tehnyt ihmisille järjestötoimintaan osallistumisen helpommaksi.
Keskusteluissa nousi selkeästi esille tarve ymmärtää erilaisten ihmisten näkemyksiä ja ajatuksia sekä tarve vahvistaa pandemian aikana laskenutta yhteisöllisyyden tunnetta. Pandemia on kohdellut eri ryhmiä epätasa-arvoisesti ja toipuminen tapahtuu myös eri tavoin. Kysymys kuuluu, miten yhdessä löydämme keinoja kuunnella niitä, joille on jäänyt pandemiasta arpia ja toisaalta taas tukea niitä, jotka siirtyvät eteenpäin.
Syksyn ensimmäiseen keskustelupäivänä järjestettiin yhteensä 12 keskustelua, joissa oli 84 osallistujaa. Keskusteluja järjestettiin Ahvenanmaalla, Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantaalla. Järjestäjinä olivat DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, Kansalaisareena, Kansanvalistusseura, Laurea, Metropolia ammattikorkeakoulun Hippa-Remote ja Hytke-hankkeet, Tampereen kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö, TAITE:n Taidekaari-tiimi, Turun tuomiokirkkoseurakunta, Vantaan kaupunki ja valtionvarainministeriö.
Poikkeusajan dialogien tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Poikkeusaikojen dialogien koordinoinnista, yhteenvedon koostamisesta ja sen välittämisestä valtion- ja kuntien hallintoon sekä julkaisemisesta kaikille avoimeen käyttöön vastaavat DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, oikeusministeriö, Sitra, valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia.
Syksyn toinen dialogipäivä järjestetään torstaina 2. joulukuuta. Mukaan pääsee ilmoittautumalla Erätaukosäätiön verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Johtaja Janne Kareinen, DialogiAkatemia, puh. 0456316516, janne.kareinen(at)dialogiakatemia.fi
Toimitusjohtaja Laura Arikka, Erätauko-säätiö, puh. 0445792686, laura.arikka(at)eratauko.fi
Finanssineuvos Katju Holkeri, valtiovarainministeriö, puh. 0295 530 087, katju.holkeri(at)gov.fi