Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistuu

Vuoden 2023 alusta mielenterveyden hoidosta, päihde- ja riippuvuushoidosta sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa. Mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin jäävät vain tahdosta riippumatonta hoitoa ja valtion mielisairaaloita koskeva sääntely.

Sekä sosiaalihuoltolakiin että terveydenhuoltolakiin on lisätty päihteiden ongelmakäytön ja päihdehäiriöiden lisäksi muu riippuvuuskäyttäytyminen.

Lakiuudistuksen tavoitteena on parantaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksia saada yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja kaikissa ikäryhmissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuita selkeytetään

Monissa tilanteissa asiakas tarvitsee samanaikaisesti sekä sosiaalihuollon palveluja että terveydenhuoltolain mukaista hoitoa. 

Kun palvelujen tarve on samanaikainen tai sosiaali- ja terveydenhuolto toteuttavat niitä yhdessä, palveluissa sovelletaan sosiaalihuollon palvelujen, kuten sosiaalisen kuntoutuksen, antamiseen sosiaalihuoltolain säännöksiä ja hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen terveydenhuoltolain säännöksiä. Lailla määritellään aikaisempaa selkeämmin esimerkiksi sosiaalihuollon vastuulla olevat päihteiden käyttäjille kohdennetut erityiset sosiaalipalvelut sekä terveydenhuollon vastuulla olevan päihdehoito.

Sosiaalipäivystys ja terveydenhuolto toteuttavat yhdessä psykososiaalista tukea kiireellisissä tilanteissa. Kiireellisten tilanteiden psykososiaalisen tuen ensivaiheen johtovastuu on sosiaalipäivystyksellä. Äkillisissä järkyttävissä tilanteissa annettavan psykososiaalisen tuen sääntelyn osalta selvennetään, mitä mainittu tuki tarkoittaa sosiaalihuollossa ja mitä terveydenhuollossa. Terveydenhuolto vastaa hoidossaan olevien potilaiden psykososiaalisesta tuesta ensisijaisesti.

Hoitoa ja sosiaalihuollon palveluja tulee järjestää monimuotoisesti, palveluihin pääsyä ja niissä pysymistä edistäen 

Mielenterveyden hoito sekä päihde- ja riippuvuushoito tulee järjestää monimuotoisesti. Tämä tarkoittaa sairaala- ja avosairaanhoidon lisäksi esimerkiksi liikkuvia ja potilaan kotiin vietäviä palveluita. Potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus. 

Hoidon jatkuvuus on varmistettava esimerkiksi silloin, kun potilas siirtyy terveydenhuollon yksiköstä toiseen tai sosiaalihuollon laitos- tai asumispalveluihin. Hoitoa tulee toteuttaa myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Päihteiden käytöstä johtuva välitön vieroitushoidon tarve kuuluu kiireellisen hoidon piiriin. 

Sosiaalihuoltolaissa tarkennetaan, mitä sosiaalipalveluja hyvinvointialueen tulee järjestää päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina ja mielenterveystyön palveluina. Päihde- ja riippuvuustyön erityisinä palveluina on järjestettävä ainakin sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta sekä asumispalveluja. Psyykkiseen toimintakyvyn heikkenemiseen vastaavina, mielenterveystyön kohdennettuina palveluina tulee järjestää ainakin asumispalveluja sekä niiden osana annettavaa sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja sosiaalista kuntoutusta. 

Osa muutoksista voimaan vasta 1.7.2023 

Sosiaalihuoltolaissa vahvistetaan yhteisösosiaalityötä ja etsivää työtä. Uudeksi sosiaalipalvelun muodoksi sosiaalihuoltolakiin on lisätty päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päihdetyön erityisenä palveluna tarjottava päiväkeskuspalvelu. 

Työnohjausvelvoite laajentuu koskemaan päihde- ja riippuvuushoitoa. Aiemmin se on ollut lakisääteistä mielenterveyspalveluissa.

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Anu Kangasjärvi, p. 02951 63224, [email protected], 
Lääkintöneuvos Helena Vorma, p. 02951 63388, [email protected] (terveydenhuollon palvelut)
Sosiaalineuvos Virva Juurikkala, p. 02951 63204, [email protected] (sosiaalihuollon palvelut)