Maankäyttö ja luontopohjaiset ratkaisut esillä useissa Bakun COP29-ilmastokokouksen neuvotteluissa

YK:n ilmastokokouksessa Azerbaidžanin Bakussa neuvotellaan myös maa- ja metsätalouteen ja muuhun maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Bakun kokouksen työllä pohjustetaan monin tavoin ensi vuonna Brasilian Belémissä pidettävää ilmastokokousta.

Azerbaidžanin Bakussa 22.11. saakka pidettävässä COP29-ilmastokokouksessa jatketaan maatalouden ilmastotyön toimeenpanoon ja ruokaturvaan liittyviä neuvotteluita sovitun työsuunnitelman mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Anna Salminen osallistuu ilmastoneuvotteluihin osana Suomen valtuuskuntaa. Salminen on koordinoinut vuodesta 2021 lähtien maatalouden ilmastoneuvotteluissa EU:n maatalouden ja maankäyttösektorin teemaryhmän työtä.

Bakussa maankäyttösektorin teemaryhmä osallistuu tiiviisti myös markkinamekanismeja koskevien neuvotteluiden loppuun saattamiseen. Lisäksi ryhmä tukee EU:n muita neuvottelijoita hillintään ja sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Bakun ilmastokokouksessa jatketaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan globaalin tavoitteen indikaattorityötä. Työ on määrä saattaa loppuun ensi vuonna Brasilian Belémissä järjestettävässä COP30-ilmastokokouksessa. 

”YK-tasolla laadittavien päätelmien merkitys näkyy konkreettisesti muun muassa siinä, että niillä viestitään ilmastorahoittajille, valtioille ja yksityisille toimijoille siitä, kuinka ilmastopolitiikkaa ja sen toimeenpanoon tarvittavaa rahoitusta tulisi kohdentaa. Kansainvälisellä markkinamekanismilla taas pyritään kanavoimaan nimenomaan yksityistä rahoitusta ilmastotyöhön”, Salminen sanoo.

Sektorikohtaisten päästövähennystavoitteiden edistäminen pyritään varmistamaan

Bakun kokouksessa pyritään varmistamaan, että viime vuoden ilmastokokouksessa syntyneen ilmastosopimuksen eri sektoreita koskevien hillintätavoitteiden edistäminen etenisi sopimuksen mukaisesti myös maankäytön näkökulmasta. Dubain COP28-ilmastokokouksessa päätettiin Pariisin sopimuksen toimeenpanon etenemistä koskevasta maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta (Global Stocktake).

Osana päätöstä sovittiin myös metaanipäästöjen vähentämisestä, metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen kehyksen mukaisesti.

”Sektorikohtaisten tavoitteiden kirjaaminen ilmastosopimukseen oli viime vuonna tärkeä viesti ja edistysaskel vapaaehtoisista sitoumuksista kohti kaikkia osapuolia sitovia tavoitteita”, Salminen toteaa.

Suomi on osallistunut maailmanlaajuisen metaanialoitteen (Global Methane Initiative) toimintaan vuodesta 2008.

”Metsäkadon pysäyttämistavoitteen saavuttamista on tähän asti edistetty kansainvälisessä yhteistyössä vapaaehtoisen metsiä ja ilmastoa koskevan aloitteen (Forest and Climate Leaders’ Partnership) kautta”, kertoo Salminen.

Myös Suomi sitoutui vuonna 2021 tähän Glasgow’n ilmastokokouksessa käynnistyneeseen työhön.

Maatalouden ja ruokajärjestelmän ilmastotyö on ensi vuonna nousemassa esiin ilmastorahoitusta koskevan työn yhteydessä. Lisäksi luonto- ja maankäytön teemojen ja ekosysteemeihin perustuvan hillinnän ennakoidaan olevan yhä näkyvämmin esillä Brasilian Belémissä marraskuussa 2025 järjestettävässä COP30-ilmastokokouksessa.

Muualla verkossa:
 

YK:n ilmastokokouksessa sopu kansainvälisten markkinamekanismien standardeista 

Maatalouden ilmastotyön toimeenpanon ja ruokaturvan työohjelma

Pysyvän rahoituskomitean lähetekuulutus vuoden 2025 foorumin aiheiksi

Lisätietoja:
 

Anna Salminen
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
+358 50 473 1834 (Bakussa 21.11. saakka)