Suurpetojen vahinkoperusteisia poikkeuslupakäytäntöjä sujuvoittavat muutokset on hyväksytty

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 11.7.2024 muutokset suurpetojen poikkeusluvan edellytysten arviointiin, poikkeuslupaa koskeviin määräyksiin ja poikkeusluvan voimassaoloaikaan. Muutosten tavoitteena on lisätä joustavuutta erityisesti suurpetojen niin sanottujen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen.  Asetusmuutos astuu voimaan 12.7.2024. 

Valtioneuvoston asetusta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista muutetaan siten, että poikkeuslupien avulla voitaisiin tehokkaammin puuttua suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin. Vähentämällä vahinkoja voidaan osaltaan parantaa suurpetojen hyväksyttävyyttä ja alueellista sosioekonomista kestävyyttä.

Jatkossa Suomen riistakeskuksen on vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämisedellytyksiä arvioidessaan otettava huomioon suurpetojen kohdalla myös lajin biologiset ominaispiirteet, kuten reviirikäyttäytyminen ja saalistus. Tämä koskee erityisesti suden laumakäyttäytymistä, joka eroaa muista yksin tai pentujen kanssa elävistä suurpedoista.  Lisäksi, jos poikkeusluvalla pyritään suojelemaan muuta lajistoa, kuten metsäpeuraa, myös turvattavan lajin kanta maakunnassa ja koko maassa sekä lajin biologiset ominaispiirteet ja lajin elinvoimaisuuteen liittyvät uhat tulee ottaa huomioon.

Luvan kohdentamisen vaatimuksia joustavoitetaan tilanteissa, missä vahinkoa tai uhkaa aiheuttavan suurpetoyksilön tunnistaminen ei sääolosuhteista, lajin biologisista ominaispiirteistä tai muusta perustellusta syystä johtuen ole mahdollista. Tällöin poikkeuslupa voidaan myöntää kohdentamatta sitä tiettyyn yksilöön, ja poikkeusluvalla tapahtuva pyynti voidaan sallia yksittäistä vahinkokohdetta laajemmalla alueella. Muutoksella on tarkoitus vastata erityisesti suurpetojen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien käyttöön liittyviin haasteisiin sulan maan aikana. 

Metsästyslain 41 a §:n 1 momentin nojalla myönnettyjen ahman, ilveksen, karhun, saukon tai suden tappamista koskeva poikkeusluvan enimmäisvoimassaoloaika pitenee 21 vuorokaudesta 31 vuorokauteen. Poikkeuslupiin liittyvä harkinta tarkentuu muiden tyydyttävien ratkaisujen osalta siten, että muuna tyydyttävänä ratkaisuna ei pidetä karhua, sutta, ilvestä ja ahmaa koskevan poikkeusluvan kohdalla yksilön tai yksilöiden loukuttamista tai nukuttamista ja siirtämistä toisaalle. 

- Poikkeuslupakäytäntöjen sujuvoittamisella parannetaan edellytyksiä suurpetojen poistolle erityisesti vahinko- ja turvallisuusperusteisilla luvilla. Samalla edistetään sosioekonomista kestävyyttä. Petovahingot ovat todellinen ongelma, ja niihin on pystyttävä puuttumaan tehokkaasti. Näillä joustoilla haemme nykyistä toimivampia käytäntöjä luontodirektiivin puitteissa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. 

Asetus tukee pääministerin Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan ”Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn.” Asetusluonnoksen valmistelun tukena on ollut maa- ja metsätalousministeriön maaliskuussa asettama asiantuntijatyöryhmä, jonka työtä on ohjannut ohjausryhmä. Asetusluonnos oli lausunnolla 24.5.–18.6.2024.

Asetusmuutos astuu voimaan 12.7.2024.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Iina Mattila,  p. 0295162167, iina.mattila(at)gov.fi
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, jussi.laanikari(at)gov.fi
erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 0295162051, vesa.ruusila(at)gov.fi

Linkit

• Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
• Asetusmuistio
• Hankeikkuna: Asiantuntijaryhmä suden ja muiden suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseksi 
• Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 24.5.2024: Asetusluonnos suurpetojen vahinkoperusteisten poikkeuslupakäytäntöjen sujuvoittamisesta lausunnolle