Kansalaisraatia testattiin Suomessa ensimmäistä kertaa ilmastopolitiikan valmistelun tukena

Ensimmäinen ilmastotoimia arvioinut kansalaisraati toteutettiin Suomessa keväällä 2021. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä ja ympäristöministeriö tilasivat kansalaisraadin, joka puntaroi kansallisten ilmastotoimien reiluutta ja tehokkuutta.

Ympäristöministeriössä kansalaisten osallistaminen politiikan valmisteluun on vakiintunutta. Usein perinteisiin kuulemisiin osallistuminen kasaantuu samoille ihmisille, jotka toimivat aktiivisesti aiheen parissa. Ilmastoimien hyväksyttävyyden vuoksi on kuitenkin tärkeää saada myös niiden ihmisten ääni kuuluviin, jotka eivät yleensä osallistu kuulemisiin.

Tästä syystä kansalaisraatia kokeiltiin ilmastosuunnitelman valmistelussa täydentävänä osallistumisen muotona. Raadin toteutuksesta vastasi kansalaisraateihin erikoistunut tutkimusryhmä Turun yliopistosta. Tutkijat toteuttivat satunnaisotannalla koostetun 33 hengen raadin, jonka kokoonpanossa huomiotiin mm. alueellisuus, sukupuoli, kieli ja ikä.

Raati järjestettiin valmistelun vaiheessa, jossa ilmastosuunnitelman mahdollisia toimia oli jäsennelty 14 eri toimenpidekokonaisuudeksi. Näin raadin oli helpompi kommentoida konkreettisia ehdotuksia, kuten tukitoimia ilmastoystävälliseen liikkumiseen tai ruokailuun.

Kansalaisraadin kommentit ilmastosuunnitelman valmistelun osalta tuottivat tärkeitä huomioita etenkin kulutuksen yleisten ohjauskeinojen jatkovalmistelun kannalta.

Ilmastosuunnitelman valmistelijat kokivat kansalaisraadin hyödyksi sen, että raadin näkemys oli puntaroitu mielipide. Raati sai aiheesta syventävää taustatietoa ja kävi vuoropuhelua ammattimaisen fasilitaattorin johdolla. Tällä menetelmällä lopputulos osui täsmällisemmin valmisteilla oleviin asioihin.

Kansalaisraati laati julkilausuman ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta

Raadin tehtävä oli arvioida vuoteen 2035 ulottuvan uuden ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvia toimia. Raati keskusteli erityisesti kansalaisia koskevista asumisen, liikkumisen ja ruoan päästövähennystoimista sekä niiden oikeudenmukaisuudesta ja tehokkuudesta.

Raatilaiset perehtyivät aihepiiriin taustamateriaalin avulla ja kuulemalla eri aihealueiden asiantuntijoita. Raati puntaroi saamaansa tietoa ja eri näkökantoja ilmastotoimiin pienryhmissä ja yhteiskeskusteluissa. Raati kokoontui kolme kertaa, ja tapaamiset toteutettiin verkossa.

Raati laati työn tuloksena oman julkilausuman käsitellyistä aiheista. Raati lausui yleisenä huomiona esimerkiksi näin:

”Taloudellisista toimista tulee voimakkaasti ja selkeästi tiedottaa kuluttajia, jotta kaikki tuloluokat osaavat hakea erinäisiä tukia ja vähennyksiä tai muutoin ottaa toiminnassaan huomioon uudet taloudelliset muutokset. Informaatio-ohjausta tulisi tehdä kattavasti, esimerkiksi ilmastokasvatuksena jo peruskoulusta lähtien. Sen tulisi sisältää selkeät ja lyhyet perustelut taloudellisista toimista, jotta kansalaisten tietoisuus kasvaisi. Tukien informaatio-ohjauksessa tulisi erityisesti ottaa huomioon vähävaraiset ja vanhukset.”

Lisätietoja

Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]

Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]