Pääministeri Juha Sipilä Suomi 100 -demokratiaviikkojen juhlaseminaarissa

(muutosvarauksin)

Arvoisat seminaariosallistujat!

Tänään juhlimme suomalaista demokratiaa Suomi 100 -demokratiaviikkojen merkeissä.

Suomalainen demokratia on vanhempi kuin itsenäinen Suomi. Demokratia on peruskivijalka, jolle yhteiskuntamme on rakentunut.

Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin kymmenen vuotta ennen maamme itsenäistymistä maaliskuussa 1907. Tuota ajanjaksoa leimasi optimismi, innostus ja kansalaisyhteiskunnan nousu. Edustuksellisen demokratiamme oli heti syntyessään moderni edelläkävijä. Näytimme suunnan maailmalle. Suomi myönsi ensimmäisenä täydet poliittiset oikeudet myös naisille. Vaalit perustuivat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Tasa-arvo ja naisten vahva asema ovat olleet yhteiskuntamme ehdoton vahvuus. Niillä on ollut merkittävä vaikutus myös kansalliseen eheyteemme ja hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn. Tasa-arvon eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. 

Itsenäistymisen jälkeen maatamme ja samalla demokratiaamme on koeteltu. Demokratiamme on silti ollut lujaa tekoa, maailman lujinta. Sitä eivät ole horjuttaneet sodat ja levottomuudet. Olemme saaneet nauttia yhtäjaksoisesta demokratiasta sadan vuoden ajan.

Pärjäämme tälläkin hetkellä loistavasti kansainvälisissä demokratiavertailuissa. Niiden mukaan Suomi on maailman turvallisin ja vakain maa. Meillä on maailman paras hallinto, Suomi on maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa, Suomen peruskoulutus on maailman huipputasoa, samoin lehdistön- ja sananvapaus. Suomalaiset saavat tanskalaisten ohella äänestää vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa.

Parhaillaan äänestämme kansanvallalle tärkeissä kuntavaaleissa. Demokratian juhlaviikko on siis aidosti menossa. Näissä vaaleissa valtuutamme päättäjät hoitamaan oman kotiseudun ja kunnan tärkeitä tehtäviä. Elinvoima ja yhteisöllisyys nousevat paikallisyhteisöistä.

Hyvät kuulijat,

Vaikka kansainvälisissä vertailuissa tilanne Suomessa näyttää hyvältä, aidosti toimiva demokratia vaatii ajassa pysymistä ja jatkuvaa uudistamista. Me emme saa pitää järjestelmäämme itsestäänselvyytenä. Sen puolustamiseksi on tehtävä töitä päivittäin.

Suomalaisen demokratian keskeisenä haasteena on poliittisen osallistumisen eriytyminen. Taustalla on yleisempi yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksessa todettiin, että taloudellinen hyväosaisuus ja poliittinen aktiivisuus kulkevat käsi kädessä. Hyvin toimeentulevat, aktiivisesti äänestävät kansalaiset saavat äänensä muita paremmin kuuluviin poliittisessa päätöksenteossa.

Erityisesti nuoret, vähemmän koulutetut ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat vähemmän. Tutkimuksen mukaan nuoret miehet äänestävät nuoria naisia harvemmin. Poliittisen osallistumisen eriarvoistuminen alkaa lapsuudenkodissa ja jatkuu aikuisiällä. Etenkin matala koulutus- ja tulotaso näyttävät usein johtavan siihen, että ihmiset jättävät äänestämättä.

Hyvät kuulijat,

Miten vastaamme näihin demokratian haasteisiin? Miten takaamme jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa?

Meidän tavoitteenamme on edistää kansalaisten perusoikeuksien toteutumista ja yhdenvertaista osallistumista. Valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa kaksi laajaa ohjelmaa: demokratiapoliittisen ja perus- ja ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelmat. Molempien keskeisenä teemana on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukeminen.

Eriarvoistuminen on vuosikausia jatkunut kehitys. Sen ehkäisemisessä mikään puolue ei ole onnistunut saavuttamaan riittäviä tuloksia. Huomio kiinnittyy aivan erityisesti poikiin ja syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin miehiin. Haastan teitäkin miettimään konkreettisia keinoja eriarvoisuuden ja eriytyvän osallistumisen pysäyttämiseksi.

Myös hallitus hakee uusia ratkaisuja näihin haasteisiin. Siihen keskitymme nyt seuraavalla kaksivuotiskaudellamme. Työllisyyden paraneminen on keskeisin keino myös eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi. Suomi on kunnossa vasta silloin, kun julkinen talous on kunnossa ja kaikki suomalaiset ovat mukana. Työttömyyden nujertamiseksi ja erityisesti poikien syrjäytymisen ehkäisemiseksi meidän päättäjien on vielä tehtävä hartiavoimin töitä.

Arvoisat kuulijat!

Uudet osallistumisen muodot ja digitalisaatio tarjoavat uudenlaisen kanavan toteuttaa demokratiaa entistä avoimemmin ja suoremmin. Tarjolla on entistä monipuolisempia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Erityisesti nuoret ovat omaksuneet uusia, suoran vaikuttamisen keinoja.

Demokraattista järjestelmää pidetään Suomessa itsestäänselvyytenä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kansainvälinen kehitys osoittaa, että demokratia on tänäkin päivänä erittäin haavoittuvainen.

Toimivan demokratian säilyttäminen edellyttää jatkuvaa työtä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Ihmisoikeuksien merkitys korostuu vaikeina aikoina. Kysymys on siitä, miten yhteiskunta takaa ihmisten oikeusturvan, sanan-, uskonnon- ja mielipiteenvapauden sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet.

Pidän tärkeänä, että saamelaisten oikeudet turvataan – parhaillaan vietetään myös saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön 100-vuotisjuhlaa. Kaksikielisen maan pääministerinä haluan huolehtia siitä, että ruotsin kielen asema on mukana keskeisissä asioissa, joita hallitus käsittelee. On myös tärkeää huolehtia siitä, että maahamme muualta muuttaneet kokevat osallisuutta tässä uudessa kotimaassaan. 

Maakuntauudistuksen myötä kansanvalta vahvistuu. Ihmisten vaikutusmahdollisuudet arjen palveluihin kasvavat. Tämän hetkisessä, pitkälti kuntayhtymiin perustuvassa päätöksentekorakenteessa, sosiaali- ja terveydenhuollosta keskeisesti päättäväksi henkilöksi on voinut päästä vaikka ei olisi edes valtuutettuna kotikunnassaan. Jatkossa näistä palveluista vastaavat vaaleilla valitut valtuutetut suoraan äänestäjilleen. Vaaleissa osallistumisen rinnalla maakuntien asukkaat saavat myös paljon uusia suoran vaikuttamisen välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi neuvoa-antavat kansanäänestykset, aloiteoikeus, asukasraadit, nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot, joiden kautta asukkaat voivat vaikuttaa maakuntansa asioihin.

Maakuntauudistuksen myötä siirtyy valtion tehtäviä maakunnille eli lähemmäs ihmistä. Jatkossa maakuntien päätöksenteon kautta voi vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka omassa maakunnassa hoidetaan työllisyysasioita tai millaisia palveluita alueen yrittäjille tarjotaan. Muutos tuo alueille selvästi nykyistä enemmän työkaluja menestyksen ja elinvoiman rakentamiseen.

Arvoisat kuulijat!

Hallituksen pitkän aikavälin visio on kirkas. Sen mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Visiona on, että yhteiskunnassamme vallitsee luottamus. Luottamuksen rakentamiseksi tarvitsemme vuorovaikutusta ja kanssakäymistä eri väestöryhmien kesken. Toimiva demokratia edellyttää yhdessä tekemistä. Suomen täyttäessä sata vuotta toivon näkeväni samanlaista optimismia ja innostusta, joka vallitsi itsenäisen Suomen alkutaipaleella.

Tämän hallituksen ohjelma on Suomen historian ensimmäinen strateginen hallitusohjelma. Se tuli yksityiskohtaisten, todella pitkien hallitusohjelmien tilalle. Hallituksen kaikkia tavoitteita ja muutosohjelmaa ohjaa kirkas visio. Nyt visio kirjoitettiin hallitusneuvotteluissa. Strateginen ohjelma lähtee aina visiosta, selvästä näystä, mihin suuntaan yhteiskuntaamme kehitetään. Vision laatiminen pitäisi olla kuitenkin pidempi prosessi, ehkä jopa parlamentaarinen prosessi pohjustamaan seuraavan kauden hallitusneuvotteluja. Tämä toisi visioprosessiin tarvittavan jatkuvuuden. Vision tasolla olisi mielenkiintoista yrittää löytää parlamentaarinen yhteisymmärrys. Ehkä se voisi olla osa tulevaisuusselontekoa ja tulevaisuusvaliokunnalla tässäkin keskeinen rooli. Keinot visioon pääsemiseksi onkin sitten toinen juttu. Siinä näkyy eri poliittisten puolueiden väliset arvopohjat ja sieltä kumpuavat erot. Ja näin pitää aina ollakin, se on demokratian keskeisintä ydintä.  

Hyvät naiset ja herrat,

Toivotan teille valtioneuvoston puolesta antoisaa juhlaseminaaria!